Menu
Juhannus
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Tim Murphy


Tunturisusi Katso ylin kuva kokonaisena.

"Juhannuksena on mammanpiika makeimmillaan." - Lappee

"Kun juhannusaattona menee lakaisemaan portaita ihan alasti, niin tuleva aviopuoliso tulee portaille vastaan." - Virrat.

"Kun menee juhannusyönä muutetun huoneen katolle istumaan verinen nahka aluksena, kuulee koko vastaisen elämänsä ja onnensa." - Jämsä.

"Juhannusyönä mennään istumaan peltosaralla olevalle kivelle ja kuunnellaan. Jos kuuluu naulan päälle lyömistä, se tietää kuoleman sanomia sieltä päin, mistä se kuuluu. Lehmän huuto tietää vahinkoa karjalle, lapsen itku perheen lisäystä, hirsien kolistelu kodon hajoittamista." - Pöytyä.

"Tyttöjen paitaa pidettiin ennen kolmena yönä juhannuksen alla muurahaispesässä. Juhannusaamuna paita otettiin pesästä pois, ja tyttö sai pukea sen ylleen kokolle mennessään. Nyt oli tyttö kokolla ollessaan arvokas, lemmekäs ja huomattu." - Sortavala.
"Morsiamensa saa nähdä, jos menee juhannusyönä kolmasti muutetun rakennuksen katolle ja asettuu katon harjalle hajareisin istumaan." - Koivisto.

"Jos poika tai tyttö tahtoi nähdä tulevan puolisonsa, meni hän juhannusyönä vainiolle kiven päälle ja veti teräaseella piirin kiven ympärille. Puolenyön aikaan tuli puoliso piirin ulkopuolelle tarjoten kättänsä. Jos antoi kätensä, vei hän mukanaan." - Kiikoinen.

"Kun juhannusyönä kello kaksitoista juoksee kolme kertaa ruisvainion ympäri, niin silloin ilmestyvät näkyviin kaikki ne ihmiset, jotka ovat talosta kuolleet." - Kivennapa

"Juhannusyönä on luonnonlähteen vesi viinaa kello kaksitoista yöllä." - Tammela.

"Jos juhannusyönä riisuutuu alastomaksi ja sitten lakaisee selkä edellä kulkien rappusilta portille ja siellä sitten kääntyy, niin näkee tulevan sulhasensa portilla." - Tampere.
"Kun juhannusyönä istuu kirkon portailla ja katsoo maantielle, niin kulkevat siitä ohi kaikki ne ihmiset, jotka kuolevat sinä vuonna." - Harjavalta.

"Juhannusyönä kun menee riiheen ja seuloo lattialle tuhkaa, niin sulhanen näyttäytyy ravista." - Jaakkima.

"Juhannuksena tyttäret seulovat riihen kynnykselle tuhkaa, ja minkälainen jalanjälki siihen ilmestyy, sellaisen miehen saa. Jos tulee saappaan jälki, saa rikkaan, jos lapikkaan, keskinkertaisen talonpojan, mutta jos virsun jälki tulee, niin saa köyhän." - Kuusjärvi.

"Jos tyttö ihaili jotakin poikaa ja tahtoi tätä rakastumaan itseensä, meni hän salaa juhannusyönä sen pojan kodin ruismaahan juoksemaan, niin ettei häntä kukaan nähnyt. Kun poika söi siitä rukiista tehtyä leipää, hän alkoi kaivata sitä tyttöä." - Karjalan kannas.

"Flikat menivät juhannusyönä sialta kysymään:"Sika, tulenks mä huaraks?" Jos sika sanoi:"Öhöh, öhöh!" tuli huoraksi." - Karjala T.l..
JUHANNUSTAIAT

Juhannustaikoja oli lukemattomia - ja mikseivätpä nämä olisi hyvin käyttökelpoisia tänäkin päivänä. Suuri osa niistä liittyi lempeen ja rakkauteen ja siihen, kuinka tyttö saisi selville tulevan aviomiehensä nimen. Juhannustaioista monet kantavat muistumia harakoinniksi kutsutuista taioista.

Useissa juhannustaioissa nuoret neidot kurkistelevat milloin kaivoihin, milloin lähteisiin - ja yrittävät sieltä nähdä kuvajaisia tulevasta sulhostaan. Voi vain ihmetellä sitäkin, että miten paljon on lähteitä menneinä aikoina pitänytkin olla, kun samaakin taikaa varten on täytynyt käydä kolmella eri lähteellä.

Juhannusryyppy - pää pyörällä näin monimutkaisista taioista

Juhannustaiat saattoivat olla joskus hyvin monimutkaisia. Niissä piti tehdä loputtomiin, tarkoin oikein ja oikeassa järjestyksessä, erilaisia kuvioita. Tällaisesta monimutkaisesta juhannustaiasta hyvä esimerkki on Juhannusryyppy. Tätä on täytynyt varmasti tehdä ihan käsikirjoituksen kanssa, jotta kaiken on muistanut. Taialla pyritään hankkimaan itsevarmuutta ja kovaa luonnetta.

"On sellaisten ihmisten, joilla on heikko luonto ja eipä ole hullummaksi vahvempi luontoisellekaan, hankittava kova luonto itselleen. Tämä luonnon koventaminen tapahtuu Juhannusryypyn juomisella.

Juhannusryyppy valmistetaan seuraavalla tavalla. Pannaan kusijaispesään viinalasi, jonka tulee ollakseen Juhannusyönä juotavaa olla kusijaispesässä niin kauan, että kolme Torstaita sen siellä ollessa tulee menneeksi.

Jos ryyppy on aiottu miehiselle henkilölle on viinalasi asetettava koirakseen, eli suippopäiseen kusijaispesään, jos naishenkilölle, naarakseen eli leveäpäiseen.

Kun sitten Juhannusyönä tuo luontonsa vahvistaja menee juomaan kusijaispesään panemaansa viinaa, tulee hänellä olla mukana 3 isonlaista Ukon (ukkossalaman) särkemän puun liistaa, umpilammen lumme, kolmesti muutetun huoneen päältä otettu tuohenkäppyrä ja puhdas paita.

Kun hän sitten ottaa viinalasin pois pesästä – hänen on sitä ennen heittäminen pesälle tultuaan pois likainen paitansa sekä muut vaatteensa kaikki – on hänen perään viskattava 3-haarainen näreen oksa ja tehtävä noista kolmesta Ukon särkemän puun liistosta ristikko, jonka päähän hänen on tuleen sytytettynä pantava palamaan tuo kolmasti muutetun huoneen päältä ottamansa tuohikäppyrä.

Tämä on tehtävä juuri auringon noustessa. Sitten on mentävä alasti kuten jo mainittiin tuon ristikon alle ja siellä istuen tuolla umpilammen lumpeella juotava viinaa pullostaan ja lopulla pestävä päänsä.

Sen tehtyä kiertää viinanjuoja ristikon kahdesti myötä- ja kerran vastapäivään, muuttaa päällensä puhtaan paidan ja pukee kaikki vaatteet päällensä ja sitten taakseen katsomatta palaa pois."
- (Viitasaari. O. H. Moisio 9. 1890. – Mikko Koljonen.)


Juhannus

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva liekistä ennustavasta tytöstä Copyright © Flickr/e³°°°


Liekistä ennustaminen

Yllä kuvassa ennustamista pyromantian menetelmin eli kynttilän liekistä. Pyromantia on ennustusmenetelmä, jolla tarkoitetaan ennustamista esimerkiksi uhritulen, tai kynttilän liekkiä tutkimalla. Hyväksi koettu keino on ennustaa juhannuskokon liekeistä, pääseekö sinä juhannuksena vihille. Onnistumista parantaa, jos tämän tutkinnan kuluessa sulho jo istuu vierellä. Juhannuskokon hiilistä puolestaan voi ennustaa menestymistä seuraavan vuoden aikana.

Juhannus

Alastomina pyörien ja kieritellen pitkin viljapeltoja!

Myös alastomina pyörittelivät ja kierittelivät neitoset itseään pitkin peltoja ihan vimmaisina eri puolilla valtakuntaa! Eipä ollut sellaista notkoa, niittyä, saarelmaa - peltoa, ojaa taikka pihaa, puhumattakaan tienristeyksistä, jossa ei olisi vieritellyt ja kieritellyt, kirmannut ja kisannut toinen toistaan ihanampaa neitokaista ilman rihman kiertämää. Niinpä Korpiselällä Iivananpäivää vasten yöllä kokon polttamisen perästä naimakuntoiset ja -haluiset tytöt vierittelivät alastomina poikatalojen ruispelloissa, jotta näiden talojen pojat rupeaisivat heitä armastelemaan.

Ikaalisilla hyvä naimaonni tuli vain niin, että juhannusyönä kieriteltiin alastomana kasteisella niityllä! Juhannusyön kaste on muutenkin myös hyvää lääkettä moneen vaivaan. Sitä käytetään syyhyn poistoon ja kesakotkin lähtevät sillä. Sitä sietäisi kerätä pulloon vastaisen varalle.

Juhannusneito

Kukkia ja vihtoja - silakoita ja särkiä

Hauholla kerättiin juhannusaattona 13 erilaista kukkaa, jotka asetettiin nukkumaan mentäessä tyynyn alle. Silloin sai olla varma siitä, että sulhanen tuli unessa tervehtimään! Eri puolilla maatamme kukkia saatettiin keräillä eri määriä, jossakin päin seitsemän erilaista kukkaa seitsemältä eri niityltä oli juuri sopiva määrä.

Lapualla suosittiin vihtaa: kun juhannusaattoyöksi panee sitomattoman vihdan tyynynsä alle, näkee tulevan puolisonsa yöllä sitovan sen.

Urjalassa juhannusyönä oli tytön syötävä yhdeksän silakkaa tai särkeä. Kun sitten hänelle tuli jano, näki hän unessa sulhasensa, joka tuli häntä juottamaan.
Juhannusneito

Paljaana päin halkopinoa

Nivalassa, kun tyttö halusi tietää onko hänen tuleva miehensä poikamies vaiko leskimies, niin hänen oli juhannussaunasta "lähettävä palijain persein takaperin kävelemään halakopinoon päin". Hän ei saanut katsoa taaksepäin olkansa yli. Se "halako, joka perseeseen pökkäsi", oli tarkastettava. Jos se oli halkaistu, niin oli leskimies, mutta jos se oli pyöreä, niin oli poikamies.

Lisää taattuja keinoja

"Joka tahtoo nähdä tyttö- tai poikakumppalinsa, sen pitää saada ottaa salaa pariskunnan vihkimäsormus ja sillä kuohuvaan lähteeseen kolmasti vuolaista juhannusyönä. Sitten pitää tytön pukeutua pojan vaatteisiin ja pojan tytön vaatteisiin ja panna se sormus suuhunsa. Kun sitten katsoo lähteeseen, niin siinä näkee sen kultansa kuvastavan." - Pielavesi.

Vilja- ja karja-onni voitiin varastaakin!

Ilkeitäkin taikoja voi tehdä. Jos haluaa viedä viljaonnen toisen pellolta omalleen, sen voi tehdä niin, että Mettumaarin yönä vedetään lakanaa yökasteessa toisen talon laihopellossa ja sitten väännetään siitä kaste omalle pellolle. Sillä tavalla voi viedä naapurilta viljaonnen. Kun juhannukselta aloitetaan heinänteko, on hyvä muistaa, että ensin niitetään vähän tallin edestä ja heitetään se kohta talliin, näin kateelliset eivät saa voimaa pois heinistä.

Ohdakkeista on paljon harmia kasvimailla ja pelloilla. Ellet halua käyttää myrkkyjä ohdakkeiden tuhoamiseen, on käytössä vanhoja konsteja niistä pääsemiseksi. Silloin, kun pelto kasvaa ohdakkeita, niin pitää akan juhannusyönä ilkoisen alasti niittää ohdakkeet ja haravoida pois.

Kun juhannusyönä menee toisen pellon puolelle, ja raaputtaa siellä aidasta hapenia, ja sitten vie ne hapenet omalle pellolleen, niin saa kasvuonnen maalleen, ja naapuri jää vaille kasvuonnea. (Kauhava)

Lehmä lakkaa lypsämästä, kun akka juhannusyönä alasti lypsää sen maitoa tuppeen. (Längelmäki)

Kun tehdään juhannusyönä heiniä, annetaan niiden olla juhannusyön kasteessa, ja sitten annetaan ne lehmien eteen mikonpäivänaamuna, niin lehmät ovat kovin lihavia ja lypsävät paljon koko talven. (Tyrvää)

Juhannusyönä kuljettiin kirnu selässä ja koppa kädessä ympäri vainioita. Kirnussa oli vähän maitoa ja vettä, ja sitä kirnuttiin ja sanottiin: "Sulle vesi, mulle voi, kohta koittaa päivän koi!" Sillä tavalla vietiin muka naapureilta onnea. (Kankaanpää)

Juhannusyönä oli tapana entisajan ämmien mennä kirnuamaan vettä muurahaispesän viereen paita hampaissa, että olisivat saaneet hyvän voi-onnen. (Kuhmoinen)

Satoa viedään toisen pellolta siten, että kuljetaan juhannusyönä jonkun pellolla lakana selässä. Kun sitten vääntää kasteesta kastuneen lakanan omalle pellolleen, niin tulee kaikki sato mukana siltä pellolta, jossa on kulkenut. (Kankaanpää)

Joka juhannusaamuna varhain ilkialastomana menee kenenkään huomaamatta rajapyykille seisomaan ja huutaa: "Niin kaukaa minulle kuin kello kuuluu!" hän saa sinä vuonna runsaasti voita. (Hollola)

Juhannusneito

Oikean etsintään oivia keinoja

"Jos nuori mies kulkee juhannusyönä ojia myöten ruispeltoon, hän näkee tulevan morsiamensa aaveen."

"Juhannusyönä halkopinosta kahmaistiin pino halkoja, jotka laskettiin. Parillisen luvun saanut menee seuraavana naimisiin."

"Juhannusyönä voitiin tehdä myös kuoppa, joka peitettiin siitä otetulla turpeella. Jos siihen oli aamulla ilmestynyt jotakin elävää, pääsi kuopan tekijä naimisiin. Asioita tulkittiin eläimen mukaankin: muurahainen kertoi hyvää, ilkeä mato tai inhoittava sontiainen pahaa. Samana yönä voitiin tehdä kolmekin eri kuoppaa, joista sitten kävi ilmi naimisonni, rikkaudet tai kuolema." (Heikinmäki)

"Salainen vaellus ruispellossa oli myös yksi tapa saada tuleva puoliso selville. Viiteen rukiinolkeen sidottiin erivärisiä lankoja: punainen, musta, vihreä, keltainen ja valkoinen. Korret otettiin yhteen käteen ja leikattiin tasaisiksi. Aamulla katsottiin tulokset. Se korsi, joka oli eniten kasvanut, tiesi kertoa tulevaisuuden. Punainen merkitsi iloa,vihreällä pääsi pian naimisiin, keltainen ennusti huoruutta, musta murhetta ja valkoinen kuolemaa." (Heikinmäki)

"Lempipannukakku puolestaan valmistetaan sekoittamalla keskenään kolme lusikallista jauhoja, kolme lusikallista suolaa ja tilkkanen vettä. Syö pannukakku ja saat nähdä unessa tulevan sulhosi ojentavan vesilasia. Jos ylkä itse juo kannusta, on kyseessä juoppo. Jos hän taas käyttää tuoppia, on hän vallan mainio mies."


Juhannusneito

Tienristeyksissä vilkasta yöaikaan

Tienristeykset olivat erityisen tärkeitä. Tuleva puoliso kenties seisoi siellä keskellä yötä. Ja jos käveli yhdeksän risteyksen yli, tapasi aivan varmasti tulevan rakkaan viimeistä risteystä ylitettäessä!
Juhannus

Pojillakin omia taikojaan

Myös pojat halusivat tietää, kuka olisi heidän tuleva morsiamensa. Morsiamensa sai nähdä, jos meni juhannusyönä kolmasti muutetun rakennuksen katolle ja asettui katon harjalle hajareisin istumaan. Myös veden ympäröimällä kivellä istuminen houkuttelee morsianta näyttäytymään.

Aina välillä lakaistaan, kurkitaan kaivoon ja taiotaan!

Pomarkussa juhannusyönä lakaistiin alastomana kaivon ympärys vastapäivään ja katsottiin sitten kaivoon. Siellä nähtiin sulhanen! Sulho saattoi näyttää kasvonsa myös, jos pelkkään palttinaan pukeutuneena lakaisi lattian takaperin liikkuen!

Sulhon ominaisuuksia voi myös etukäteen tutkistella taian avulla. Laitetaan yhden astian alle viinaa, toisen suoloja ja kolmannen hietaa. Jos yön aikana on viinaan koskettu, niin saadaan rikas sulho, jos suoloihin, niin toimeen tuleva, jos hietaan, niin sulho on köyhä.

"Nykyään Suomessa on niin vähän ruispeltoja, että jos juhannussaunasta lähtee alasti juoksemaan lähimmälle ruispellolle voi olla varma, että sulhasehdokkaita ilmoittautuu kymmeniä matkan aikana."

Navettojen koristelua ja lehmien kukitusta

Aikoinaan maaseudulla koristeltiin myös navetat. Vaikka elettiin jo kesäaikaa ja eläimet olivat laitumilla, karsinoiden yläpuolelle oli hyvä kiinnittää ennen juhannusta taitettuja pihlajanoksia. Tällä tavalla suojattiin mm. lehmät kaikelta pahalta ja varmistettiin maidonsaannin onnistuminen.

Onpa joillakin seuduilla ollut tapana kukittaa lehmät kieloilla karjaonnen toivossa. Lampaiden hyvinvointi taattiin syöttämällä niille taloa koristaneet lehdet. Ja jos juhannusyönä niitettiin heinää talteen, sillä voitiin parantaa mahdolliset eläinten sairaudet.

Karja- ja viljaonnea

Jos ohran laiho antaa juhannuksena pikkulinnulle piilon, niin siitä saa täyden sadon. (Nurmes)

Juhannuskaste se lantut kasvattaa. (Mouhijärvi)

Lantut istutetaan juhannusaattona. Lantun taimia ei saa istuttaa kyykkysillään, etteivät lantut halkea kasvaessaan. (Sysmä)

Tupakat kasvavat hyvin, jos ovat juhannusyön kasteeseen istutettuja. (Laihia)

Nurkantakuset istutetaan juhannusyön kasteeseen. (Vihti)

Kerrotaan, että kaalit jos istutetaan juhannusyönä ja nostetaan helmat ylös, niin ne tulevat paljon isommat. (Suistamo)

Juhannustaikoja

Sanontoja, tapoja ja uskomuksia laidasta laitaan

Kun käy juhannusyönä ennen auringonnousua hautausmaalla ja pyyhkii siellä naamansa nenäliinalla, joka on kostutettu kolmen haudan päällä kasteessa, niin luonto kovenee ja tietää aina edeltäpäin millaisia avunpyytäjiä kulloinkin tulee luokse. (Konnevesi)

Jos millä pelillä haluaa opetella soittamaan, niin pitää ottaa se peli ja juhannusyönä yksin mennä sellaisen kosken luo, joka on vähintään 2 km:n päässä lähimmästä asumuksesta. Kun sitten istuu kosken kivelle, niin kyllä tulee opettaja. (Kivijärvi)

Juhannusaattona sidotaan kolme eriväristä lankaa olkiin. Sininen, musta ja punainen lanka. Syksyllä tarkastetaan, mikä olki on kasvanut pisimmäksi. Jos mustalankainen olki on pisin, tietää se surua. Jos punalankainen on pisin, on odotettavissa iloa. Sinilankainen tuo onnea. (Luumäki) Juhannuskokkoa poltettaessa kohennetaan hiillos hyvin, ettei jää kekäleitä. Miten monta kekälettä jää, niin monta vanhaa piikaa jää kylään. (Sortavala)

Jos juhannuskokon napapuu jää pystyyn ja muu kokko palaa, tulee polttajista vanhojapiikoja. (Janakkala)

Jos juhannusyönä poimii kolmen talon maalta yhdeksän kukkaa ja panee ne tyynynsä alle, toteutuu se uni, minkä yöllä näkee. Huomattava on, ettei poimimisen aikana eikä sen jälkeen saa puhua mitään. (Ikaalinen)

Juhannusaattoiltana tyttöjen piti hakea sisään kolme kertaa puita ottaen pinosta yhtaikaa, vaan ei yksitellen. Sitten ne laskettiin, jos niitä oli parittain, sai sulhasen. (Valkeala)

Kysyttiin sialta joutuuko kysyjä naimisiin sinä vuonna. Jos sika rähähti, niin sitten joutui, jos ei puhunut mitään, ei sitten joutunut. (Akaa)

Kun juhannusyönä istuu semmotten kiven päällä, jota joka puolelta ympäröittee vesi, niin sitte oppii hyväksi soittajaksi. (Hämeenkyrö)

Juhannuksena kerrotaan sinisen tulen palavan aarteitten päällä. (Koijärvi)

Juhannuksena haettiin paljon koivuja metsästä ja tehtiin pihaan lehtimaja. Myös riivittiin lehtiä, haavanlehtiä lattialle. Juhannusiltana söivät nuoret suolaisen sillin, joka janoitti kovasti ja kuka unissa tuli vettä tarjoamaan, oli tuleva puoliso. (Keuruu)

Kun heittää juhannusaattona vastan saunan katolle ja mihin päin tyvi kääntyy, sieltä päin tulee sulhasia. Jos tyvi kääntyy kirkolle päin kuolee sinä vuotena. (Savitaipale)

Kun menee nukkumaan sellaiseen paikkaan, jossa ei ole ennen nukkunut, pitää ottaa kolmesta eri puusta oksa, panna tyynyn alle ja sillon näkee tulevia asioita. (Kaukola)

Juhannukseen asti päivä pitää isäntäin puolta, mutta juhannuksesta alkaen se pitää renkien puolta. (Kuhmo)

Juhannuksena kuunneltiin aitan avaimenreijästä. Jos kuului sihinää niinkuin jyviä olisi laskettu, tuli hyvä vuosi, jos ei kuulunut mitään, tuli huono vuosi. (Puolanka)

Lampaita kerittiin neljä kertaa vuodessa: Perttulin aikana kerittiin kierävilla, paraat villat, puhtaat ja pitkät. Kaijan päivän aikana hyvät pitkät villat. Matin päivän aikana, keväällä helmikuulla aika hyvät villat vielä. Juhannuksen eellä kesällä huonoja takkuja. Sukkiin kelpaavat. (Sotkamo)

Ku juhannus on ja koivuja, pihlajoita tuuvvaan portaihen etteen, nii ei pie taitella niihen oksija, sillä se tietää suruu ja murhetta itelleen. (Polvijärvi)

Juhannuskokon poltettuaan hyppäävät tytöt lempeään nostaakseen kokon savun yli. (Suistamo)

Joka ei joudu jouluna, se ei pääse pääsiäisnä, se ei heppase helluntaina, eikä juokse juhannuksena. (Lapinlahti)
Juhannusneito
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Tim Murphy


Taikoja kaikkiin tarpeisiin

"Juhannusyönä katsotaan lähteeseen, ja jos sieltä ei näy niin monta päätä, kuin sinne katsoo, niin sitten kuolee joku siitä joukosta." - Laitila.

"Kun juhannusta vasten pesee kolmessa lähteessä kätensä, eivät kädet rohdu." - Pihtipudas.

"Saadakseen itsensä pakkasta kestäväksi pitää juhannusta vasten pestä itsensä kolmella lähteellä. Niiden lähteiden pitää olla kyntämättömällä maalla." - Pielavesi.

"Jos on teerenpilkkuja kasvoissa, saa ne pois, pesemällä kasvonsa juhannusyön kasteella." - Pori.

"Kun juhannusyön kasteella pyyhkii kolme kertaa heikkoja silmiä, ne tulevat paremmiksi. Sokeakin voi saada näkönsä." - Paimio.

"Hyvä onki saadaan, jos se tehdään juhannuspäivänä kirkonaikana." - Veteli.
Sulhaspojan selvittelyä

"Juhannusyönä asettaa tyttö pesuvettä ikkunan eteen. Sitä asiaa ei saa kenellekään puhua, muuta kuin vain katsella ikkunan pielessä, ja sydänyön aikana tulee sulhanen siihen silmiänsä pesemään." - Tyrvää.

"Kun juhannusyönä neito lakaisi hameellaan aittansa tai kamarinsa kolmeen kertaan ja vei sitten tunkion nurkan taa, niin näki tulevan puolisonsa." - Virrat.

"Joka ei ole nähnyt sulhastaan, saa sen nähdä juhannusyönä, kun ennen puoltayötä vie yhdeksän nuppineulaa semmoiseen lähteeseen, josta juoksee vesi pohjoiseen päin. Sitten näkee lähteessä, minkälainen se tuleva sulhanen tulee olemaan." - Keuruu.

"Juhannusyönä otetaan kolme lusikallista jauhoja, kolme suoloja ja kolme vettä ja tehdään pikkuinen leipä, joka paistetaan pintapäreellä. Sitten, kun tämä on syöty, ei enää saa puhua mitään, ja joka sitten unessa tuo juoda, se on tuleva mies." - Juva.
Ah alastonna juhannusyössä

"Kun juhannusyönä riisuuduttiin huoneessa, heitettiin vaatteet ulos ovesta ja lakaistiin lattiaa ovelta perälle päin. Sitten mentiin ulos vaatteita noutamaan, ja silloin nähtiin tuleva sulhanen." - Vanaja.

"Jos juhannusyönä tyttö lakaisee makuuhuoneensa lattian ilkosen alastonna punainen rihma vyötäisillä, niin hänen sulhasensa haamu tulee häntä tervehtimään." - Kankaanpää.

"Kun juhannusiltana pesee kolmasti lähteessä silmänsä, sitten menee alastomana maata ja panee pyyheliinan viereensä, niin tuleva sulhanen käy silmät kuivaamassa." - Pielavesi.

Juhannusta vasten yöllä menee tyttö alastomana navettaan ja lakaisee sen lattian. Sitten hän kokoaa rikat lantaikkunan eteen ja panee ikkunan ympärille hevosen länget. Kun hän katsoo ikkunasta, hän näkee sulhasensa." - Nurmes.
Lemmentaikoja
Saunataikoja

"Saunan akkunalle viedään juhannusyöksi voileipiä, ja jokaisesta leivästä sanotaan: "Tuo on nyt talonpoika, tuo työmies, tuo herra." Ne jätetään saunaan yöksi, ja kun aamulla mennään katsomaan, niin mikä voileivistä on poissa, semmoisen miehen saa itselleen." - Kankaanpää.
"Kun juoksee alasti saunasta tullessaan juhannusyönä ruisvainion ojia, niin yhdeksännessä ojassa tulee sulhanen vastaan." - Haukivuori.
"Kun juhannusyönä kulkee yhdeksän kertaa pellolla olevan saunan ympäri ja sitten katsoo saunan ikkunasta, niin näkee siellä sulhasensa." - Pori.
Syöpäläisille kyytiä

"Syöpäläisten hävittämisaika on erikoisesti juhannusyö. Silloin pitää ottaa päältään vaatteet ja niillä ripsua seinät. Kyllä silloin syöpäläiset häviävät." - Kuopio.

"Juhannusaattona viedään kolmen tien haaraan viiden pennin raha ja sen päälle kolme ludetta. Tällä keinolla saadaan luteet häviämään." - Kalanti.

"Kun juhannuspäivän aamuna kuuden aikaan lakaisee lattian ja vie roskat kolmen tien haaraan, niin ei tule kirppuja sinä vuonna." - Pyhäranta.
Taikatyttö

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Tim Murphy


"Kun juhannusaattoiltana kahlaa syvälle veteen, seisoo siinä puolisen tuntia ja kääntyy sitten varovasti katsomaan taakseen, näkee tulevan sulhasensa." - Uusikylä.

Ah alastonna juhannusyössä

"Kun juhannusyönä tyttö tai poika lakaisee alasti huoneensa lattian ja sitten katsoo peiliin, niin sulhanen tai morsian tulee olkapäältä katsomaan. Ei pidä silloin kääntää päätään, että ei jää pää väärään." - Liperi.

"Tulevan puolisonsa näkee, kun menee juhannusyönä kosken keskelle vesikivelle istumaan ihan alasti, ainoastaan olkiside vyönä." - Vesanto.

"Juhannusyönä pitää kolmikulmainen pelto kiertää kolmeen kertaan aivan alastomana. Kolmannella kerralla tulee sitten se tuleva elämänkumppani vastaan." - Kangasala.

"Juhannusyönä menee nuori neito alastomana kontalleen kirkon vieritse kulkevalle tielle. Jos ensimmäinen tiellä kulkija on kirkkoherra, toivotetaan hänelle hyvää juhannusta, ja kehotetaan viemään tervehdys myös ruustinnalle. Jos sen jälkeen kasvojen puolelta tulee kohti vaikka kuinka monta miestä, kukaan heistä ei ole oikea. Heille ei saa vastata sanaakaan, vaikka he kuinka puhuttelisivat. Mutta ensimmäinen takaa päin tuleva mies on tuleva sulhanen." - Kirvu.
Aarrejahdissa

"Juhannusyönä kuurataan lähteessä aarrerahoja, ja ken näkee siellä rahojen kimmeltävän, voi ne saada." - Kuorevesi.

"Haltijat kuivaavat juhannusyönä maan sisässä olevien aarnihautojen aarteita ja polttavat silloin valkeita aarnivalkeita hautojen päällä. Kun pääsee niin likelle haltijaa, että saa sille jotakin sanottua, pääsee aarnihaudan omistajaksi." - Hämeenkyrö.

"Kun juhannusyönä menee kolmasti muutetun talon katolle, tulee sinne verinen sonni. Sen sarviin on tartuttava ja pidettävä kiinni, kunnes aurinko nousee. Silloin onkin kädessä aarrekattilan kansi. Saman voi tehdä ympäri kynnetyllä kivellä." - Paattinen.

"Aarteen löytää, kun rupeaa juhannusyöksi hetteen reunalle maata siten, että jalat ovt polvia myöten vedessä. Siihen tulee aarteen neuvoja." - Nurmes.
*** tunturisusi.com linkit ***