Juhannustaikoja oli lukemattomia - ja mikseivätpä nämä olisi hyvin
käyttökelpoisia
tänäkin päivänä. Suuri osa niistä liittyi lempeen ja rakkauteen ja siihen, kuinka
tyttö saisi selville tulevan aviomiehensä nimen.
Juhannustaioista monet kantavat muistumia harakoinniksi kutsutuista taioista.
Useissa juhannustaioissa nuoret neidot kurkistelevat milloin kaivoihin,
milloin lähteisiin - ja yrittävät sieltä nähdä kuvajaisia tulevasta sulhostaan.
Tienristeyksissä vilkasta yöaikaan
Tienristeykset olivat erityisen tärkeitä. Tuleva puoliso kenties seisoi siellä keskellä yötä.
Ja jos käveli yhdeksän risteyksen yli, tapasi aivan varmasti tulevan rakkaan viimeistä
risteystä ylitettäessä!
Juhannuksena taiotaan loton päävoittoa
Unelma-ammatti, onnellinen elämä, vähemmän roskia, taito siirrellä esineitä koskematta niihin. Muun muassa näitä asioita Turun Sanomien haastattelemat
ihmiset taikoisivat itselleen, jos osaisivat. Enää ei toivota naima- tai karjaonnea ja hyvää satovuotta, joiden vuoksi juhannustaikoja on perinteisesti tehty.
Oli toive mikä hyvänsä, ei loitsujen kanssa kannata välttämättä odottaa huomiseen eli juhannusaattoon, mikäli haluaa taikojen todella tehoavan.
Taikoja on nimittäin perimätiedon mukaan tehty aikoinaan juuri kesäpäivänseisauksena, vuoden pisimpänä päivänä, jota vietetään tänään.
Kesän valoisimpana aikana maagisten voimien on ajateltu olevan erityisen voimakkaita.
Vaikka nykypäivän juhannusjuhlijan repertuaariin kuuluvatkin lähinnä kokko ja kylmä kalja, oli taikominen aikoinaan hyvin tärkeä osa suomalaista juhannusperinnettä.
- Se oli ennen kaikkea elinkeinomagiaa, jolla pyrittiin saamaan esimerkiksi oma karja paremmaksi ja naapurin huonommaksi.
Siksi naapurin karjalta käytiin vaikkapa katkaisemassa karvoja. Toisaalta naisille pääsy miniäksi hyvään taloon oli niin tärkeä ja totinen paikka,
että he tekivät taikoja sen takia. Niittykukkien poimiminen tyynyn alle onkin varmaan tunnetuimpia taikoja, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
arkistotutkija Juha Nirkko kertoo.
Yllä kuvassa ennustamista pyromantian menetelmin eli kynttilän liekistä.
Pyromantia on ennustusmenetelmä, jolla tarkoitetaan ennustamista esimerkiksi uhritulen, tai
kynttilän liekkiä tutkimalla. Hyväksi koettu keino on ennustaa juhannuskokon liekeistä,
pääseekö sinä juhannuksena vihille. Onnistumista parantaa, jos tämän
tutkinnan kuluessa sulho jo istuu vierellä. Juhannuskokon hiilistä puolestaan voi ennustaa
menestymistä seuraavan vuoden aikana.
Kukkia ja vihtoja - silakoita ja särkiä
Hauholla
kerättiin juhannusaattona 13 erilaista kukkaa, jotka asetettiin nukkumaan mentäessä
tyynyn alle. Silloin sai olla varma siitä, että sulhanen tuli unessa tervehtimään!
Eri puolilla maatamme kukkia saatettiin keräillä eri määriä, jossakin päin
seitsemän erilaista kukkaa seitsemältä eri niityltä oli juuri sopiva määrä.
Lapualla suosittiin vihtaa: kun juhannusaattoyäksi panee sitomattoman vihdan tyynynsä alle,
näkee tulevan puolisonsa yöllä sitovan sen.
Urjalassa juhannusyönä oli tytön syötävä yhdeksän silakkaa tai särkeä. Kun sitten hänelle tuli jano,
näki hän unessa sulhasensa, joka tuli häntä juottamaan.
Pojillakin omia taikojaan
Myös pojat halusivat tietää, kuka olisi heidän tuleva morsiamensa. Morsiamensa sai nähdä,
jos meni juhannusyönä kolmasti muutetun rakennuksen katolle ja asettui katon harjalle
hajareisin istumaan. Myös veden ympäröimällä kivellä istuminen houkuttelee morsianta
näyttäytymään.
Aina välillä lakaistaan, kurkitaan kaivoon ja taiotaan!
Pomarkussa
juhannusyönä lakaistiin alastomana kaivon ympärys vastapäivään ja katsottiin sitten kaivoon.
Siellä nähtiin sulhanen! Sulho saattoi näyttää kasvonsa myös, jos pelkkään palttinaan
pukeutuneena lakaisi lattian takaperin liikkuen!
Sulhon ominaisuuksia voi myös etukäteen tutkistella taian avulla. Laitetaan yhden astian
alle viinaa, toisen suoloja ja kolmannen hietaa. Jos yön aikana on viinaan koskettu, niin
saadaan rikas sulho, jos suoloihin, niin toimeen tuleva, jos hietaan, niin sulho on köyhä.
Alastomina pyörien ja kieritellen pitkin viljapeltoja!
Myös alastomina pyörittelivät ja kierittelivät neitoset itseään pitkin peltoja ihan vimmaisina eri puolilla valtakuntaa!
Eipä ollut sellaista notkoa, niittyä, saarelmaa - peltoa, niittyä,
ojaa taikka pihaa, puhumattakaan tienristeyksistä, jossa ei olisi vieritellyt ja kieritellyt, kirmannut ja kisannut
toinen toistaan ihanampaa neitokaista ilman rihman kiertämää.
Niinpä Korpiselällä
Iivananpäivää vasten yöllä kokon polttamisen perästä naimakuntoiset ja -haluiset tytöt
vierittelivät alastomina poikatalojen ruispelloissa, jotta näiden talojen pojat rupeaisivat
heitä armastelemaan.
Ikaalisilla hyvä naimaonni tuli vain niin, että juhannusyönä
kieriteltiin alastomana kasteisella niityllä! Juhannusyön kaste on muutenkin myös hyvää lääkettä
moneen vaivaan. Sitä käytetään syyhyn poistoon ja kesakotkin lähtevät sillä. Sitä sietäisi
kerätä pulloon vastaisen varalle.
Paljaana päin halkopinoa
Nivalassa, kun tyttö halusi tietää onko hänen tuleva miehensä poikamies vaiko leskimies, niin hänen oli
juhannussaunasta "lähettävä palijain persein takaperin kävelemään halakopinoon päin".
Hän ei saanut katsoa taaksepäin olkansa yli. Se "halako, joka perseeseen pökkäsi", oli tarkastettava. Jos se
oli halkaistu, niin oli leskimies, mutta jos se oli pyöreä, niin oli poikamies.
Lisää taattuja keinoja
Kun juoksee alasti saunasta tullessaan juhannusyönä ruisvainion ojia, niin yhdeksännessä
ojassa tulee sulhanen vastaan.
(Haukivuori)
Juhannusyönä piti kolmikulmainen pelto kiertää kolmeen kertaan aivan alastomana.
Kolmannella kerralla tulee sitten se tuleva elämänkumppani vastaan.
(Kangasala)
Tulevan puolisonsa näkee, kun menee juhannusyönä kosken keskelle vesikivelle istumaan ihan
alasti, ainoastaan olkiside vyönä. (Vesanto)
Jos juhannusyönä tyttö lakaisee makuuhuoneensa lattian ilkosen alastonna punainen rihma
vyötäisillä, niin hänen sulhasensa haamu tulee häntä tervehtimään.
(Kankaanpää)
Vilja- ja karja-onni voitiin varastaakin!
Ilkeitäkin taikoja voi tehdä. Jos haluaa viedä viljaonnen toisen pellolta omalleen, sen
voi tehdä niin, että Mettumaarin yönä vedetään lakanaa yökasteessa toisen talon laihopellossa
ja sitten väännetään siitä kaste omalle pellolle. Sillä tavalla voi viedä naapurilta
viljaonnen. Kun juhannukselta aloitetaan heinänteko, on hyvä muistaa, että ensin
niitetään vähän tallin edestä ja heitetään se kohta talliin, näin kateelliset eivät
saa voimaa pois heinistä. Ohdakkeista on paljon harmia kasvimailla ja pelloilla.
Ellet halua käyttää myrkkyjä ohdakkeiden tuhoamiseen, on käytössä vanhoja konsteja
niistä pääsemiseksi. Silloin, kun pelto kasvaa ohdakkeita, niin pitää akan
juhannusyönä ilkoisen alasti niittää ohdakkeet ja haravoida pois.
Kun juhannusyönä menee toisen pellon puolelle, ja raaputtaa siellä aidasta hapenia, ja
sitten vie ne hapenet omalle pellolleen, niin saa kasvuonnen maalleen, ja naapuri jää
vaille kasvuonnea.
(Kauhava)
Tätä hulluutta Sanotan wielä Ingeren maalla olewan: Se Emändä, joka halaja paljon woita, ja on wähän lehmiä, Rjsu itzens alasti hajalla hiuxet, otta kirnun Reisjns wäljn, Johannexen ’önnä Muutama aatto ’önnä aja Kirnuns Cansa ratzain ja männän Cansa Kirnu, Kirnudus. Muutama jällen Sanowat että Coko Johannexen yön kirnua ja pese maito astioita. Muutamallen Sanowat Para. kanda Maito ja woita Saapi oiwallisesti.
(Inkeri)
Juhannusyönä kuljettiin kirnu selässä ja koppa kädessä ympäri vainioita. Kirnussa oli vähän maitoa ja vettä, ja sitä kirnuttiin ja sanottiin: "Sulle vesi, mulle voi, kohta koittaa päivän koi!" Sillä tavalla vietiin muka naapureilta onnea.
(Kankaanpää)
Juhannusyönä oli tapana entisajan ämmien mennä kirnuamaan vettä muurahaispesän viereen paita hampaissa, että olisivat saaneet hyvän voi-onnen.
(Kuhmoinen)
Satoa viedään toisen pellolta siten, että kuljetaan juhannusyönä jonkun pellolla lakana selässä. Kun sitten vääntää kasteesta kastuneen lakanan omalle pellolleen, niin tulee kaikki sato mukana siltä pellolta, jossa on kulkenut.
(Kankaanpää)
Joka juhannusaamuna varhain ilkialastomana menee kenenkään huomaamatta rajapyykille seisomaan ja huutaa: "Niin kaukaa minulle kuin kello kuuluu!" hän saa sinä vuonna runsaasti voita.
(Hollola)
Oikean etsintään oivia keinoja
"Jos nuori mies kulkee juhannusyönä ojia myöten ruispeltoon, hän näkee tulevan morsiamensa aaveen."
"Juhannusyönä halkopinosta kahmaistiin pino halkoja, jotka laskettiin. Parillisen luvun saanut menee seuraavana naimisiin."
"Juhannusyönä voitiin tehdä myös kuoppa, joka peitettiin siitä otetulla turpeella. Jos siihen oli aamulla ilmestynyt jotakin elävää, pääsi kuopan tekijä naimisiin.
Asioita tulkittiin eläimen mukaankin: muurahainen kertoi hyvää, ilkeä mato tai inhoittava sontiainen pahaa. Samana yönä voitiin tehdä kolmekin eri kuoppaa,
joista sitten kävi ilmi naimisonni, rikkaudet tai kuolema."
(Heikinmäki)
"Salainen vaellus ruispellossa oli myös yksi tapa saada tuleva puoliso selville. Viiteen rukiinolkeen sidottiin erivärisiä lankoja: punainen, musta, vihreä,
keltainen ja valkoinen. Korret otettiin yhteen käteen ja leikattiin tasaisiksi. Aamulla katsottiin tulokset. Se korsi, joka oli eniten kasvanut, tiesi kertoa
tulevaisuuden. Punainen merkitsi iloa,vihreällä pääsi pian naimisiin, keltainen ennusti huoruutta, musta murhetta ja
valkoinen kuolemaa." (Heikinmäki)
"Lempipannukakku puolestaan valmistetaan sekoittamalla keskenään kolme lusikallista jauhoja, kolme lusikallista suolaa ja tilkkanen vettä. Syö pannukakku ja saat
nähdä unessa tulevan sulhosi ojentavan vesilasia. Jos ylkä itse juo kannusta, on kyseessä juoppo. Jos hän taas käyttää tuoppia, on hän vallan mainio mies."
Navettojen koristelua ja lehmien kukitusta
Aikoinaan maaseudulla koristeltiin myös navetat. Vaikka elettiin jo kesäaikaa ja
eläimet olivat laitumilla, karsinoiden yläpuolelle oli hyvä kiinnittää ennen juhannusta
taitettuja pihlajanoksia. Tällä tavalla suojattiin mm. lehmät kaikelta pahalta ja
varmistettiin maidonsaannin onnistuminen.
Onpa joillakin seuduilla ollut tapana kukittaa lehmät kieloilla karjaonnen toivossa.
Lampaiden hyvinvointi taattiin syöttämällä niille taloa koristaneet lehdet. Ja jos
juhannusyönä niitettiin heinää talteen, sillä voitiin parantaa mahdolliset eläinten sairaudet.
Karja- ja viljaonnea
Jos ohran laiho antaa juhannuksena pikkulinnulle piilon, niin siitä saa täyden sadon.
(Nurmes)
Juhannuskaste se lantut kasvattaa.
(Mouhijärvi)
Lantut istutetaan juhannusaattona. Lantun taimia ei saa istuttaa kyykkysillään, etteivät lantut halkea kasvaessaan.
(Sysmä)
Tupakat kasvavat hyvin, jos ovat juhannusyön kasteeseen istutettuja.
(Laihia)
Kerrotaan, että kaalit jos istutetaan juhannusyönä ja nostetaan helmat ylös, niin
ne tulevat paljon isommat.
(Suistamo)
Sanontoja, tapoja ja uskomuksia laidasta laitaan
Kun käy juhannusyönä ennen auringonnousua hautausmaalla ja pyyhkii siellä
naamansa nenäliinalla, joka on kostutettu kolmen haudan päällä kasteessa,
niin luonto kovenee ja tietää aina edeltäpäin millaisia avunpyytäjiä kulloinkin tulee luokse.
(Konnevesi)
Jos millä pelillä haluaa opetella soittamaan, niin pitää ottaa se peli ja
juhannusyönä yksin mennä sellaisen kosken luo, joka on vähintään 2 km:n päässä
lähimmästä asumuksesta. Kun sitten istuu kosken kivelle, niin kyllä tulee opettaja.
(Kivijärvi)
Juhannusaattona sidotaan kolme eriväristä lankaa olkiin. Sininen, musta ja punainen lanka.
Syksyllä tarkastetaan, mikä olki on kasvanut pisimmäksi. Jos mustalankainen olki on
pisin, tietää se surua. Jos punalankainen on pisin, on odotettavissa iloa.
Sinilankainen tuo onnea.
(Luumäki)
Juhannuskokkoa poltettaessa kohennetaan hiillos hyvin, ettei jää kekäleitä. Miten
monta kekälettä jää, niin monta vanhaa piikaa jää kylään.
(Sortavala)
Jos juhannuskokon napapuu jää pystyyn ja muu kokko palaa, tulee polttajista vanhojapiikoja.
(Janakkala)
Jos juhannusyönä poimii kolmen talon maalta yhdeksän kukkaa ja panee ne tyynynsä alle,
toteutuu se uni, minkä yöllä näkee. Huomattava on, ettei poimimisen aikana eikä sen
jälkeen saa puhua mitään.
(Ikaalinen)
Juhannusaattoiltana tyttöjen piti hakea sisään kolme kertaa puita ottaen pinosta
yhtaikaa, vaan ei yksitellen. Sitten ne laskettiin, jos niitä oli parittain, sai sulhasen.
(Valkeala)
Kysyttiin sialta joutuuko kysyjä naimisiin sinä vuonna. Jos sika rähähti, niin
sitten joutui, jos ei puhunut mitään, ei sitten joutunut.
(Akaa)
Kun juhannusyönä istuu semmotten kiven päällä, jota joka puolelta ympäröittee vesi,
niin sitte oppii hyväksi soittajaksi.
(Hämeenkyrö)
Juhannuksena kerrotaan sinisen tulen palavan aarteitten päällä.
(Koijärvi)
Juhannuksena haettiin paljon koivuja metsästä ja tehtiin pihaan lehtimaja. Myös
riivittiin lehtiä, haavanlehtiä lattialle. Juhannusiltana söivät nuoret suolaisen
sillin, joka janoitti kovasti ja kuka unissa tuli vettä tarjoamaan, oli tuleva puoliso.
(Keuruu)
Kun heittää juhannusaattona vastan saunan katolle ja mihin päin tyvi kääntyy,
sieltä päin tulee sulhasia. Jos tyvi kääntyy kirkolle päin kuolee sinä vuotena.
(Savitaipale)
Kun menee nukkumaan sellaiseen paikkaan, jossa ei ole ennen nukkunut, pitää ottaa
kolmesta eri puusta oksa, panna tyynyn alle ja sillon näkee tulevia asioita.
(Kaukola)
Juhannukseen asti päivä pitää isäntäin puolta, mutta juhannuksesta alkaen se
pitää renkien puolta.
(Kuhmo)
Juhannuksena kuunneltiin aitan avaimenreijästä. Jos kuului sihinää niinkuin jyviä
olisi laskettu, tuli hyvä vuosi, jos ei kuulunut mitään, tuli huono vuosi.
(Puolanka)
Lampaita kerittiin neljä kertaa vuodessa: Perttulin aikana kerittiin kierävilla,
paraat villat, puhtaat ja pitkät. Kaijan päivän aikana hyvät pitkät villat.
Matin päivän aikana, keväällä helmikuulla aika hyvät villat vielä. Juhannuksen
eellä kesällä huonoja takkuja. Sukkiin kelpaavat.
(Sotkamo)
Ku juhannus on ja koivuja, pihlajoita tuuvvaan portaihen etteen, nii ei pie
taitella niihen oksija, sillä se tietää suruu ja murhetta itelleen.
(Polvijärvi)
Juhannuskokon poltettuaan hyppäävät tytöt lempeään nostaakseen kokon savun yli.
(Suistamo)
Joka ei joudu jouluna, se ei pääse pääsiäisnä, se ei heppase helluntaina, eikä
juokse juhannuksena.
(Lapinlahti)
"Nykyään Suomessa on niin vähän ruispeltoja, että jos juhannussaunasta lähtee alasti juoksemaan lähimmälle ruispellolle voi olla varma,
että sulhasehdokkaita ilmoittautuu kymmeniä matkan aikana."
JUHANNUSTAIAT
