Juhannus
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva ylinnä - Repovesi - Copyright © Flickr/ninara
*Kuva yllä, Fisktrask Sipoo Copyright © Flickr/Michael Whitehead
*Kuva oikealla, auringonlasku Haminassa © DeviantART/Sixo


Suomen lippu JUHANNUSVESILLÄ

Suomi on tuhansien järvien, lukuisien jokien ja merenrantojen maa. Juhannusta vietetään vesillä ja rannoilla. Vesi luo maisemiinsa vuorokauden hetkien vaihtuessa lukemattomia erilaisia tunnelmia. Kirkkaan auringon päivällä hehkuessa vedenpinta liplattelee ja säkenöi tuhansin kimmellyksin auringon säteissä. Kun tuulet illan lähestyessä tyyntyvät, muuttuu sama säkenöivä ja alati elävä vedenpinta tyyneksi kuvastimeksi, joka peilailee tarkasti taivaan näkymiä. Öisin vesillä voi olla niin hiljaista, että tuntuu, kuin pieninkin ääni kantaisi rannalta toiselle.

Juhannusvesiä eivät ole vain järvet, joet ja meri - vaan mukana lukemattomissa juhannukseen liittyvissä tapahtumissa ja taioissa ovat myös lähteet, lammet, purot, kosket ja jopa kaivot. Vesi on juhannuksena erityisessä arvossa.

JUHANNUKSEN TAIKAA VENEESSÄ

Ennen muinoin lähti Karttulassa eräs morsianihminen juhannusta vasten yöllä veneellä katsomaan sulhastaan. Silloin tulikin siihen sulhasen haamu, tarttui veneeseen kiinni ja painoi venettä alas yrittäen tulla veneeseen. Mutta samanaikaisesti kulki poikia maantiellä ja yht'äkkiä erästä pojista kouristi mahasta niin ankarasti, että hän tuskissaan kyyristyi. Ja poika oli se sama haamu, jonka tyttö näki samaan aikaan veneensä vieressä!

Tyttö saikin sitten tämän pojan, jolle hän vasta pitkien aikojen kuluttua uskalsi kertoa, mitä oli nähnyt ja kokenut juhannusyönä veneensä vieressä. Poika oli vielä varmistanut silloin, että tämä oli tapahtunut juuri samalla hetkellä, jolloin häntä oli kouristanut.

Tämä Karttulasta muistiinmerkitty tapahtuma on ehdottomasti tosi.
Auringonlasku
Juhannus
Kuusamon kauneutta

Suomalaista kansallismaisemaa kauneimmillaan edustavat korkeilta vaaroilta, harjuilta ja vuorimailta näkyvät, kohti horisonttia katoavat järvinäkymät metsineen, peltoineen ja saarekkeineen. Tällaiset maisemat kiehtoivat suuresti kansallistaiteilijoitamme 1800-luvulla, ja monet kultakauden taitelijamestarimme ovat ikuistaneet näitä näkymiä eteläisemmästä Suomesta taiteemme suurimpiin merkkiteoksiin.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, Kumpuvaara, Ruka, Kuusamo © Flickr/Timo Newton-Syms
KESÄPÄIVÄ KANGASALLA - Pirkanmaan maakuntalaulu. sävel G. Linsén - sanat Z. Topelius - käännös: P. J. Hannikainen.

Mä oksalla ylimmällä oon Harjulan seljänteen;
niin kauas kuin silmään siintää, nään järviä lahtineen.
Kas Längelmävesi tuolla vöin hopeisin hohtelee,
:,: ja Roineen armaiset aallot sen rantoa hyväelee. :,:

2. Kuin lemmikin sulosilmä, niin kirkas, niin sininen,
on välkkyvä Vesijärvi, mi hiljalleen keinuen
tuoll´ hiipivi heidän luokseen ja satoja saariaan.
:,: Niin helläst´ tuuditteleepi kuin emonen lapsiaan. :,:
3. Vaan ympäri lehtorantain on hongikko mietteissään
ja vanhuksen lailla katsoo kuin lapset lyö leikkiään.
Ja peltojen laihot heitä ne tervehtii aaltoillen,
:,: ja niityn kukkivat nurmet luo tuoksuja tuulehen. :,:

4. Mik´ aarre, oi köyhä Suomi, ois sulosi vertainen!
Tuon järvies sinivälkkeen, tuon hopeisen kultaisen!
Jos murhe tai riemu nostaa tääll´ lauluhun säveleet,
:,: niiss´ ainiaan kuvastuupi nää kirkkahan-sinervät veet. :,:
5. Mä vain olen lintu pieni ja siipeni heikot on;
vaan oisinko uljas kotka, niin nousisin lentohon,
ja nousisin taivoon asti luo Jumalan istuimen
:,: ja nöyrin, hartahin mielin näin laulaisin rukoillen: :,:

6. Oi taivahan pyhä Herra, sä Isämme armias!
Ah kuink´ on sun maasi kaunis, kuink´ ihana taivahas!
Sä järveimme säihkyellä suo lempemme tulta vaan.
:,: Oi Herra intoa anna ain maatamme rakastamaan. :,:
Juhannus
Creative Commons: Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla, peilailevasta järvestä DeviantART/Sixo
*Toiseksi alin kuva, ilta Saimaalla Copyright Miguel Virkkunen Carvalho
*Kuvat höyrylaivoista Saimaalla, Copyright © Riku Kettunen


SAIMAA

Saimaa on Suomen suurin järvi ja Vuoksen vesistön keskusjärvi. Saimaan pinta-ala on noin 4 380 neliökilometriä. Saimaa on muihin Euroopan suurjärviin verrattuna suhteellisen matala, sillä sen syvin kohta on 84 m. Järvelle on tunnusomaista saarten runsaus ja rantaviivan rikkonaisuus. Koko Saimaan alue on suosittua kesänvietto- ja matkailualuetta.



JUHANNUSILTA SAIMAALLA

Erityisesti juhannuksena Saimaalla voi kokea jotakin sellaista ainutlaatuista, jota ei missään muualla. Kun Saimaalla koittaa juhannusilta, hiljenee koko luomakunta ihastelemaan tätä mykistävän kaunista näkymää.

Saimaasta on tehty kymmeniä lauluja. Tunnetuimpia ovat Ilta Saimaalla, Kaunis Veera eli balladi Saimaalta, Sininen Saimaa ja Saimaanrannan laulu.

"Niin kirkkaat on Saimaan veet,
milloin häipyy ruskot sammuneet,
yö tyynen rauhan suo,
muistot menneet mieleen tuo.

Ma tahtoisin soutaa,
pois rantahan onnen maahan,
ruskot on sammuneet,
kimmeltää Saimaan veet."
Järvenpeili
Juhannus
Juhannus
*** tunturisusi.com linkit ***