|
|
Kuusamon kauneutta
Suomalaista kansallismaisemaa kauneimmillaan edustavat korkeilta vaaroilta, harjuilta
ja vuorimailta näkyvät, kohti horisonttia katoavat järvinäkymät metsineen, peltoineen ja saarekkeineen.
Tällaiset maisemat kiehtoivat suuresti kansallistaiteilijoitamme 1800-luvulla, ja monet kultakauden
taitelijamestarimme ovat ikuistaneet näitä näkymiä eteläisemmästä Suomesta taiteemme suurimpiin merkkiteoksiin.
|
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, Kumpuvaara, Ruka, Kuusamo © Flickr/Timo Newton-Syms
|
KESÄPÄIVÄ KANGASALLA - Pirkanmaan maakuntalaulu.
sävel G. Linsén -
sanat Z. Topelius -
käännös:
P. J. Hannikainen.
Mä oksalla ylimmällä oon Harjulan seljänteen;
niin kauas kuin silmään siintää, nään järviä lahtineen.
Kas Längelmävesi tuolla vöin hopeisin hohtelee,
:,: ja Roineen armaiset aallot sen rantoa hyväelee. :,:
2. Kuin lemmikin sulosilmä, niin kirkas, niin sininen,
on välkkyvä Vesijärvi, mi hiljalleen keinuen
tuoll´ hiipivi heidän luokseen ja satoja saariaan.
:,: Niin helläst´ tuuditteleepi kuin emonen lapsiaan. :,:
|
3. Vaan ympäri lehtorantain on hongikko mietteissään
ja vanhuksen lailla katsoo kuin lapset lyö leikkiään.
Ja peltojen laihot heitä ne tervehtii aaltoillen,
:,: ja niityn kukkivat nurmet luo tuoksuja tuulehen. :,:
4. Mik´ aarre, oi köyhä Suomi, ois sulosi vertainen!
Tuon järvies sinivälkkeen, tuon hopeisen kultaisen!
Jos murhe tai riemu nostaa tääll´ lauluhun säveleet,
:,: niiss´ ainiaan kuvastuupi nää kirkkahan-sinervät veet. :,:
|
5. Mä vain olen lintu pieni ja siipeni heikot on;
vaan oisinko uljas kotka, niin nousisin lentohon,
ja nousisin taivoon asti luo Jumalan istuimen
:,: ja nöyrin, hartahin mielin näin laulaisin rukoillen: :,:
6. Oi taivahan pyhä Herra, sä Isämme armias!
Ah kuink´ on sun maasi kaunis, kuink´ ihana taivahas!
Sä järveimme säihkyellä suo lempemme tulta vaan.
:,: Oi Herra intoa anna ain maatamme rakastamaan. :,:
|
Creative Commons:
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla, peilailevasta järvestä DeviantART/Sixo
*Toiseksi alin kuva, ilta Saimaalla Copyright
Miguel Virkkunen Carvalho
*Kuvat höyrylaivoista Saimaalla, Copyright
© Riku Kettunen
SAIMAA
Saimaa on Suomen suurin järvi ja Vuoksen vesistön keskusjärvi.
Saimaan pinta-ala on noin 4 380 neliökilometriä.
Saimaa on muihin Euroopan suurjärviin verrattuna suhteellisen matala, sillä sen syvin
kohta on 84 m. Järvelle on tunnusomaista saarten runsaus ja rantaviivan
rikkonaisuus. Koko Saimaan alue on suosittua kesänvietto- ja matkailualuetta.
JUHANNUSILTA SAIMAALLA
Erityisesti juhannuksena Saimaalla voi kokea jotakin sellaista ainutlaatuista,
jota ei missään muualla. Kun Saimaalla koittaa juhannusilta,
hiljenee koko luomakunta ihastelemaan tätä mykistävän kaunista näkymää.
Saimaasta on tehty kymmeniä lauluja. Tunnetuimpia ovat Ilta Saimaalla,
Kaunis Veera eli balladi Saimaalta, Sininen Saimaa
ja Saimaanrannan laulu.
Hyvin tunnettu on myös Kesäilta Saimaalla, jonka tällä sivulla YouTubesta esittää
Tumba Tamminen.
"Niin kirkkaat on Saimaan veet,
milloin häipyy ruskot sammuneet,
yö tyynen rauhan suo,
muistot menneet mieleen tuo.
Ma tahtoisin soutaa,
pois rantahan onnen maahan,
ruskot on sammuneet,
kimmeltää Saimaan veet."
|
|
|
|
|
JUHANNUSVESILLÄ
