Ivan Kupala on venäjän juhannus. Sanaparissa Ivan on slaavilainen muoto nimestä
Johannes. Kristillisessä kalenterissahan juhannuspäivä on myös
Johannes Kastajan syntymän kunniaksi vietetty päivä.
Kupala puolestaan on vanha, juhannuksen pakanallinen jumalhahmo slaavilaisessa jumaltarustossa.
Juhannuksen juhlinnassa Venäjällä ovat yhdistyneet näin sekä kristilliset että pakanalliset
perinteet. Ivan edustaa kristillisiä perinteitä ja Kupala pakanallisia.
Ivan Kupalan päivä on Venäjällä 24.6.
- tämä sama päivä on vanhan kalenterin mukaan 7.7.
Juhannusperinteitä
Juhannus on kaikkialla siellä, missä sitä vietetään, kooste erilaisista perinteistä.
Juhannusta voidaan juhlia uskonnollisista lähtökohdista. Juhannus liittyy myös
aurinkoon ja valoon, kesäpäivänseisaukseen, ja sillä on siten pitkä historiansa
tällaisena keskikesän ja valon juhlana. Venäjällä on luontevaa, että ortodoksikirkko
on pitänyt yllä juhannuksen juhlintaa. Kommunistisen Neuvostoliiton aikana
juhlinnalle ei ainakaan ole ajateltu niinkään uskonnollista taustaa, vaan juhlinnassa on korostunut
sen "pakanallinen" luonne ja juhlinta ylipäänsä.
Juhannusta juhlitaan samankaltaisena Venäjällä, Valko-Venäjällä,
Puolassa, Liettuassa, Latviassa ja Ukrainassa.
Liettuassa juhlan nimi on Lado, Puolassa se on Sobotki ja Ukrainassa Kupalo tai Kupailo.
Ennen Venäjän vallankumousta juhannus oli Venäjällä
vuoden tärkein pakanallinen juhla ja oli tärkeää, että kaikki osallistuivat erilaisiin seremonioihin ja riitteihin.
Viime vuosikymmeninä juhannuksen vietto on osoittanut elpymisen merkkejä, vaikka se varmaankin
on lähtökohdiltaan melko samanlaista yleistä juhlintaa, kuin se on meilläkin.
Haitari soi, juodaan ja tanssitaan.
Tuli, vesi ja yrtit, sekä tietenkin rakkaus ovat tärkeitä
elementtejä juhannuksen vietossa.
Kokkoja poltetaan, niiden ympärillä tanssitaan elävän musiikin säestämänä
ja niiden yli hypitään. Korkeimmalle hypännyt voittaa kisan ja hän on oleva tulevina aikoina kaikkein onnellisin.
Hyppimisen jälkeen nuoret kisailevat riehakkaasti leikeissä, joissa takaa-ajojen ja pakenemisten
kautta etsitään itselle sopivinta kumppania.
Nuoret neidot ovat myös laskeneet
vesille kynttiläseppeleitä, ja se nuorukainen, joka tällaisen veden pintaa lipuvan seppeleen on itselleen
napannut, saisi myös neidonkin.
Joissakin paikoin karja on ajettu rytinällä tällaisen palavan kokon läpi ja näin
karjaa suojellaan sairauksilta. Toisaalla puolestaan äidit polttavat kokossa sairaan lapsensa vaatteet,
jolloinka sairauden uskotaan palavan ja katoavan saman tien.
Vesi on läsnä Venäjän juhannuksessa.
Juhannuksena vedestä ja tulesta tulee Venäjällä ystävät.
Uiminen juuri juhannuksena on vanha tapa.
Tosin, eräät talonpojat ovat pitäneet sitä vaarallisena, sillä päivä on myös Vedenhaltijan
syntymäpäivä. - Tämä Vedenhaltija ei pidä siitä, että hänen rauhaansa tuolloin häiritään
ja voi vetää uimarin syvyyksiin.
Tärkein kasvi juhannuksena Venäjällä on saniainen, sillä sen avulla voi löytää aarteen, olipa
aarre kuinka syvällä hyvänsä maassa.
Talonpoikien pitää valvoa
Vanhan uskomuksen mukaan talonpoikien pitää Venäjällä valvoa juhannusyö, vuoden
lyhyin yö ja pitää vahtia, koska silloin ovat liikkeellä kaikki paholaisen voimat,
noidat, ihmissudet, merenneidot, käärmeet ja velhot.
Ivan Kupala - musiikki ja miliisit
Venäjä on Suomen lailla harmonikkakulttuurin maa, ja siten myös Venäjän kesässä soi
harmonikka.
Kuvissa vasemmalla miliisi kesäisen Moskovan kaduilla. Ehkä miliisilläkin on Ivan Kupalan
päivän aikana enemmän tehtävää, jollei muuta, niin turistien ohjailua ja neuvontaa.
Venäjä on samalla havumetsävyöhykkeellä Suomen kanssa, ja niinpä Venäjän
järvimaisemat juhannuksena peilailevat samanlaisina, kuin meidänkin järvemme.
Venäjän Karjala
Venäjä on laaja maa ja sen eri alueilla juhannusta vietetään eri tavoin.
Meitä lähellä olevassa Karjalassa, josta osa on kuulunut Suomeenkin, vietetään
juhannusta varsin samoin tavoin, kuin Suomessakin. Ovathan monet juhannustapamme,
-uskomuksemme ja -sananlaskumme kehittyneetkin juuri Venäjän puolelle jääneessä Karjalassa.
"Etkö sinäkin, Venäjä, kiidä samoin kuin nopea saavuttamaton troikka? Tie pöllyää
allasi sakeana savuna, sillat jyrähtelevät, kaikki jää ja katoaa taaksesi. Katsoja pysähtyy
kuin jumalaista ihmettä hämmästyen: eikö tuo ole salama, taivaalta singahtanut... Minne sinä kiidät,
Venäjä, vastaa? Ei vastausta. Kulkuset helisevät ihanasti, jyrähdellen repeytyy kappaleiksi
ilma muuttuen tuuleksi. Ohi lentää kaikki, mitä vain maan päällä on, ja karsaasti
väistäen antavat tietä muut kansat ja valtakunnat." (Nikolai Gogol: Kuolleet sielut)
IVAN KUPALA JUHANNUS VENÄJÄLLÄ
