Elokuussa varjot pitenevät punaisen aitan seinillä.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/ninara
Yöt pimentyvät. Kun kuhilas nousee pellolle, syttyy tuli iltaiseen tupaan. Elosalamat tuikkailevat vaalenneita elopeltoja, kalevantulet leimuavat taivailla kuin kipunoivat miekat. Ne karkottavat korkean ja kerkeästi hengittäneen keskikesän taivaan avaruuksista maan puoleen - imeytymään taas mullan kamaraan ja sen kätkössä paisuvaan maan hedelmään. Iltaisin alkaa nousta vahva kaste, joka ei enää Pertun jälkeen katvipaikoista päiväksikään häviä..." (Maisteri Helmi Helminen: Sydänkesän työkalenteri - Kotiliesi N:o 12 Kesäkuu 1942)
Lauria sananparsissa
"Laurista repo koipensa koivuun heittää". - Koivu alkaa kellastua. "Lauri lehteen kusee". - Samaa, lehtipuiden lehtien kellastumista. "Lauri kylmäperse". - "Laurilla lata perässä". - Tarkoittaa ruispeltojen silittämistä. "Laurinpäivänä pitää olla jo savimiehen lata naulassa". - Savipeltojen omistaja on saanut kylvönsä tehtyä Lauriin mennessä. - "Lauri hallahousu". - "Laurin vilut". - "Jos ei Lauri lakaise, niin ei Pertusta (24.8) pelkoa". - "Mitä säätä Laurina, sitä Perttuliin (24.8)". - "Laurinpäivä oli ensimmäinen rukiinkylvöpäivä, Mooseksenpäivä (4.9) viimeinen". - "Ruis kylvettiin vanhalla siemenellä Laurinpäivänä (10.8), uutisella Maunun (19.8) ja Samulinpäivinä (20.8)". - "Jos ei Laurina lautikka ja Perttuna (24.8.) palko, saa ajaa siat ristaan". - Laurina herneen ja pavun pitäisi olla kasvuvaiheessaan lautikalla eli litukalla.
Pyhä Laurentius eli Pyhä Lauri kärsi Roomassa marttyyrikuoleman 10. elokuuta vuonna 258. Suomessa Laurista on tullut miltei Jaakon veroinen kansanomaisuudessaan. Lauri aloittaa syksyn.
Laurina luteet karkotettiin talosta. Niille tehtiin päreistä silta yli kynnyksen, taikka ikkunasta ulos ja hihkaistiin: "luteet Lauriin!"
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, ohrantähkiä - Copyright © Antti Kyllönen
Lauri hallahousu
"Halla tulee sitten Perttuna (28.8.) ellei Laurina".
Ilmojen suhteen Lauri, "Lauri hallahousu" on ollut pelättyä hallan aikaa. Kun Jaakko heittää ensimmäisen kylmän kiven veteen, niin Lauri heittää vielä toisenkin. Puiden lehdet alkavat kellastua siksi, että Lauri kusee niille. Ilmat alkavat jäähtyä. Syksy lähestyy jo heinäkuun lopulta alkaen. - "Syystä Laurista, kevättä Kynttelistä (2.2.)".
"Pääskyset Uoti (29.7.) ottaa, Lauri (10.8.) lakaisee ja Perttu (28.8.) peräti vie". - "Jos Jumala vain Laurin aikana varoisi (kylmäämästä), niin siemenet ne saataisiin". - "Lauri tuo nöyrät vuodet". - Halla ja sitä seuraava kato ovat asioita, joille ei voi mitään, on vain nöyrryttävä. - "Klaaraan (14.8.) kun säästyy, kyllä sitten pelto säästyy".
Lauri kääntää vielä tuuliviirinkin, tuuli kääntyy pohjoiseen ja syksysää todella alkaa. Mutta jos Laurina onkin kaunis ilma, niin sitä piisaa Perttuliin ja tulee hyvä syksy.
Tulta käsittelevien ja köyhien suojelija
Pyhä Laurentius on kaikkien tulta käsittelemään joutuvien suojelija. Lisäksi hän on Kanadan, Filippiinien, Sri Lankan ja useiden paikkakuntien - sekä kirjastonhoitajien, näyttelijöiden, opiskelijoiden, kaivostyöläisten, nahkureiden, paistajien ja kokkien suojeluspyhimys. Keskiajan Suomessa Lauri oli suosittu köyhien auttaja.
Laurin kirkkojakin on Suomessa useita. Laurille pystytettiin kirkkoja Lohjalle, nykyiselle Vantaalle, Mynämäkeen, ja Perniöön. Ensimmäiseksi ilmeisesti Eckeröhön Ahvenanmaalle.
Lauria sananparsissa
"Laurista syksy, Kynttelistä (2.2) kevät". - "Syystä Laurinpäivä, kevättä Matinpäivä (24.2.)". - "Laurina kylmä kivi veteen lasketaan". - "Parempi kylvää Laurin tuhkaan, kuin Pertun (24.8.) rapakkoon".- "Perttel (24.8.) parei oljillensa, Lauri parei jyvillensä". - "Olavi (29.7.) olkia antaa, Lauri laaria lisää". - Lauri on siten aina paras sadonantaja.
Laurina lampaat keritään
Lauri on myös merkittävä lampaiden keritsemispäivä.
Pyhän Laurentiuksen kaamea kuolema halsterissa - kuinka halsterista tuli peltolata
Roomassa diakonina 200-luvulla toiminut Laurentius joutui vaikeuksiin keisari Valerianuksen aikana. Noiden keisarillisten aikojen ja tapojen mukaisesti Laurentius surmattiin, halstraamalla. Hänet siis kypsytettiin halsteriin asetettuna pikkuhiljaa hengiltä. Laurentius oli hengeltään hyvin vahva ihminen ja myös humoristi. Siinä hiillostuessaan hän jaksoi vielä jopa pilailla ja kehottaa kääntämään toista kylkeä, sillä toinen oli jo kypsä.
Laurentiuksen pyhimyskuvissa hänellä on seuranaan halsteri. Laurin halsteria oli kuvista kuitenkin vaikea tunnistaa ja yleensä se sekoitettiin arkisempaan kapineeseen, puiseen peltolataan. Niinpä vanha kansa totesikin topakasti: "Laurilla lata selässä", ja lähti Laurin päivän tienoilla lataamaan ruispeltoa eli hienontamaan kokkareista multaa.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Helen Penjam
Laurinhuttua - uutispuuroa - heinänteko ohi - elonkorjuu alkaa
"Lauri ladot lukkoon panee, kuhilaat ja kokkoset pellolle pystyttää". - Kaikinpuolinen heinänteko on Laurin päivänä ohi ja alkaa elonkorjuu.
"Lauri tupaan tuli ja huusi: Uutispuuroa syömään, hei!"
Kuvassa yllä on ruispuuroa voisilmällä. Laurin päivänä onkin syöty jo uutispuuroa, laurinhuttua.
Laurin päivä on myös ensimmäinen rukiinkylvöpäivä.
12.8. kuvattu perseidi, eli tähdenlento, jollaisia on laajalti Euroopassa ja myös Suomessa kutsuttu Laurin kyyneliksi, koska nämä erityiset tähdenlennot vuosittain sijoittuvat Laurin päivän tienoille. Klikkaa kuvasta iso.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © TheBrockenInaGlory
Taivas itkee - Laurin kyyneleet
Öiden pimetessä Laurin päivän aikaan syttyvät tähdet taivaalla loistamaan. Tähdenlentoja esiintyy runsaasti, Maan osuessa radallaan Perseidien meteori- eli tähdenlentoparveen. Parvi on saanut nimensä siitä, että sen meteorit näyttävät kaikki tulevan Perseuksen tähtikuviosta. Siitä suunnasta nämä sinkoilevat meteorit näyttävät tarkalleen ottaen tulevan kuin yhdestä ainoasta aukosta, ja ne voivat jättää jälkeensä punertavan vanan.
Perseus sijaitsee korkealla pohjoisella taivaalla, joten tähdenlennot näkyvät erityisen hyvin Suomessa. Ne tulevat itse asiassa Swift-Tuttle -komeetan, joka kiertää aurinkokunnan kerran 130 vuodessa, pyrstöstä. Komeetta jättää materiaalia Maan kiertoradalle, lähestyessään Aurinkoa. Nämä pienkappaleet ja sirpaleet, meteoroidit osuvat Maan ilmakehään nopeudella 60 km sekunnissa, ja leimahtavat tähdenlennoiksi eli meteoreiksi.
Näitä näyttäviä tähdenlentoryöppyjä kansa kutsuu Laurin kyyneliksi. Parhaimmillaan perseidejä, eli Laurin kyyneleitä voi näkyä jopa 100 tunnissa. Havainnoinnin kannalta paras hetki on vuosittain elokuun 12. päivä, siis hieman Laurin päivän jälkeen. Euroopassa parvi tunnetaan myös, nimellä "Pyhän Laurentiuksen kyyneleet" - nimi viittaa kunnioituksella keskiajalla kuolleeseen katoliseen pyhimykseen, jonka marttyyrikuoleman päivä 10.8. on juuri Laurin päivä.
Kyynelillä ei suoranaisesti surra Laurin kuolemaa, vaikka toki sitäkin - vaan on kyse siitä, että Pyhä Lauri itse itki, ja edelleen taivaalla itkee - köyhien puolesta.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/ninara
Elokuu
Elokuu saa nimensä siitä, että se on elonleikkuun, viljasadon korjauksen aikaa. Elokuussa leiskuu öisin kalevantulia, jotka ovat äänettömiä elovalkeita eli elosalamia. Elokuussa jo kylmä syksy lähestyy ja hallatkin uhkaavat öisin, vaikka toisaalta voi olla hyvin lämmintäkin. Elokuussa voidaan kokea myös intiaanikesä, jonka vanha suomalainen nimitys maalaisilla on Pärttylin pikkukesä.Lauri 10.8.
"Sitä mukaa, kun elokuhilaat harvenevat pelloilta ja riihet ja vilja-aitat täyttyvät, sitä mukaa lisääntyy kyläkunnissa pääskysten liverrys. Lauri kokoilee niitä laumaan, jotta ne Perttu aikanaan veisi pois.Yöt pimentyvät. Kun kuhilas nousee pellolle, syttyy tuli iltaiseen tupaan. Elosalamat tuikkailevat vaalenneita elopeltoja, kalevantulet leimuavat taivailla kuin kipunoivat miekat. Ne karkottavat korkean ja kerkeästi hengittäneen keskikesän taivaan avaruuksista maan puoleen - imeytymään taas mullan kamaraan ja sen kätkössä paisuvaan maan hedelmään. Iltaisin alkaa nousta vahva kaste, joka ei enää Pertun jälkeen katvipaikoista päiväksikään häviä..." (Maisteri Helmi Helminen: Sydänkesän työkalenteri - Kotiliesi N:o 12 Kesäkuu 1942)
Lauria sananparsissa
"Laurista repo koipensa koivuun heittää". - Koivu alkaa kellastua. "Lauri lehteen kusee". - Samaa, lehtipuiden lehtien kellastumista. "Lauri kylmäperse". - "Laurilla lata perässä". - Tarkoittaa ruispeltojen silittämistä. "Laurinpäivänä pitää olla jo savimiehen lata naulassa". - Savipeltojen omistaja on saanut kylvönsä tehtyä Lauriin mennessä. - "Lauri hallahousu". - "Laurin vilut". - "Jos ei Lauri lakaise, niin ei Pertusta (24.8) pelkoa". - "Mitä säätä Laurina, sitä Perttuliin (24.8)". - "Laurinpäivä oli ensimmäinen rukiinkylvöpäivä, Mooseksenpäivä (4.9) viimeinen". - "Ruis kylvettiin vanhalla siemenellä Laurinpäivänä (10.8), uutisella Maunun (19.8) ja Samulinpäivinä (20.8)". - "Jos ei Laurina lautikka ja Perttuna (24.8.) palko, saa ajaa siat ristaan". - Laurina herneen ja pavun pitäisi olla kasvuvaiheessaan lautikalla eli litukalla.
Pyhä Laurentius eli Pyhä Lauri kärsi Roomassa marttyyrikuoleman 10. elokuuta vuonna 258. Suomessa Laurista on tullut miltei Jaakon veroinen kansanomaisuudessaan. Lauri aloittaa syksyn.
Laurina luteet karkotettiin talosta. Niille tehtiin päreistä silta yli kynnyksen, taikka ikkunasta ulos ja hihkaistiin: "luteet Lauriin!"
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, ohrantähkiä - Copyright © Antti Kyllönen
Lauri hallahousu
"Halla tulee sitten Perttuna (28.8.) ellei Laurina".
Ilmojen suhteen Lauri, "Lauri hallahousu" on ollut pelättyä hallan aikaa. Kun Jaakko heittää ensimmäisen kylmän kiven veteen, niin Lauri heittää vielä toisenkin. Puiden lehdet alkavat kellastua siksi, että Lauri kusee niille. Ilmat alkavat jäähtyä. Syksy lähestyy jo heinäkuun lopulta alkaen. - "Syystä Laurista, kevättä Kynttelistä (2.2.)".
"Pääskyset Uoti (29.7.) ottaa, Lauri (10.8.) lakaisee ja Perttu (28.8.) peräti vie". - "Jos Jumala vain Laurin aikana varoisi (kylmäämästä), niin siemenet ne saataisiin". - "Lauri tuo nöyrät vuodet". - Halla ja sitä seuraava kato ovat asioita, joille ei voi mitään, on vain nöyrryttävä. - "Klaaraan (14.8.) kun säästyy, kyllä sitten pelto säästyy".
Lauri kääntää vielä tuuliviirinkin, tuuli kääntyy pohjoiseen ja syksysää todella alkaa. Mutta jos Laurina onkin kaunis ilma, niin sitä piisaa Perttuliin ja tulee hyvä syksy.
Tulta käsittelevien ja köyhien suojelija
Pyhä Laurentius on kaikkien tulta käsittelemään joutuvien suojelija. Lisäksi hän on Kanadan, Filippiinien, Sri Lankan ja useiden paikkakuntien - sekä kirjastonhoitajien, näyttelijöiden, opiskelijoiden, kaivostyöläisten, nahkureiden, paistajien ja kokkien suojeluspyhimys. Keskiajan Suomessa Lauri oli suosittu köyhien auttaja.
Laurin kirkkojakin on Suomessa useita. Laurille pystytettiin kirkkoja Lohjalle, nykyiselle Vantaalle, Mynämäkeen, ja Perniöön. Ensimmäiseksi ilmeisesti Eckeröhön Ahvenanmaalle.
Lauria sananparsissa
"Laurista syksy, Kynttelistä (2.2) kevät". - "Syystä Laurinpäivä, kevättä Matinpäivä (24.2.)". - "Laurina kylmä kivi veteen lasketaan". - "Parempi kylvää Laurin tuhkaan, kuin Pertun (24.8.) rapakkoon".- "Perttel (24.8.) parei oljillensa, Lauri parei jyvillensä". - "Olavi (29.7.) olkia antaa, Lauri laaria lisää". - Lauri on siten aina paras sadonantaja.
Laurina lampaat keritään
Lauri on myös merkittävä lampaiden keritsemispäivä.
Pyhän Laurentiuksen kaamea kuolema halsterissa - kuinka halsterista tuli peltolata
Roomassa diakonina 200-luvulla toiminut Laurentius joutui vaikeuksiin keisari Valerianuksen aikana. Noiden keisarillisten aikojen ja tapojen mukaisesti Laurentius surmattiin, halstraamalla. Hänet siis kypsytettiin halsteriin asetettuna pikkuhiljaa hengiltä. Laurentius oli hengeltään hyvin vahva ihminen ja myös humoristi. Siinä hiillostuessaan hän jaksoi vielä jopa pilailla ja kehottaa kääntämään toista kylkeä, sillä toinen oli jo kypsä.
Laurentiuksen pyhimyskuvissa hänellä on seuranaan halsteri. Laurin halsteria oli kuvista kuitenkin vaikea tunnistaa ja yleensä se sekoitettiin arkisempaan kapineeseen, puiseen peltolataan. Niinpä vanha kansa totesikin topakasti: "Laurilla lata selässä", ja lähti Laurin päivän tienoilla lataamaan ruispeltoa eli hienontamaan kokkareista multaa.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Helen Penjam
Laurinhuttua - uutispuuroa - heinänteko ohi - elonkorjuu alkaa
"Lauri ladot lukkoon panee, kuhilaat ja kokkoset pellolle pystyttää". - Kaikinpuolinen heinänteko on Laurin päivänä ohi ja alkaa elonkorjuu.
"Lauri tupaan tuli ja huusi: Uutispuuroa syömään, hei!"
Kuvassa yllä on ruispuuroa voisilmällä. Laurin päivänä onkin syöty jo uutispuuroa, laurinhuttua.
Laurin päivä on myös ensimmäinen rukiinkylvöpäivä.
12.8. kuvattu perseidi, eli tähdenlento, jollaisia on laajalti Euroopassa ja myös Suomessa kutsuttu Laurin kyyneliksi, koska nämä erityiset tähdenlennot vuosittain sijoittuvat Laurin päivän tienoille. Klikkaa kuvasta iso.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © TheBrockenInaGlory
Taivas itkee - Laurin kyyneleet
Öiden pimetessä Laurin päivän aikaan syttyvät tähdet taivaalla loistamaan. Tähdenlentoja esiintyy runsaasti, Maan osuessa radallaan Perseidien meteori- eli tähdenlentoparveen. Parvi on saanut nimensä siitä, että sen meteorit näyttävät kaikki tulevan Perseuksen tähtikuviosta. Siitä suunnasta nämä sinkoilevat meteorit näyttävät tarkalleen ottaen tulevan kuin yhdestä ainoasta aukosta, ja ne voivat jättää jälkeensä punertavan vanan.
Perseus sijaitsee korkealla pohjoisella taivaalla, joten tähdenlennot näkyvät erityisen hyvin Suomessa. Ne tulevat itse asiassa Swift-Tuttle -komeetan, joka kiertää aurinkokunnan kerran 130 vuodessa, pyrstöstä. Komeetta jättää materiaalia Maan kiertoradalle, lähestyessään Aurinkoa. Nämä pienkappaleet ja sirpaleet, meteoroidit osuvat Maan ilmakehään nopeudella 60 km sekunnissa, ja leimahtavat tähdenlennoiksi eli meteoreiksi.
Näitä näyttäviä tähdenlentoryöppyjä kansa kutsuu Laurin kyyneliksi. Parhaimmillaan perseidejä, eli Laurin kyyneleitä voi näkyä jopa 100 tunnissa. Havainnoinnin kannalta paras hetki on vuosittain elokuun 12. päivä, siis hieman Laurin päivän jälkeen. Euroopassa parvi tunnetaan myös, nimellä "Pyhän Laurentiuksen kyyneleet" - nimi viittaa kunnioituksella keskiajalla kuolleeseen katoliseen pyhimykseen, jonka marttyyrikuoleman päivä 10.8. on juuri Laurin päivä.
Kyynelillä ei suoranaisesti surra Laurin kuolemaa, vaikka toki sitäkin - vaan on kyse siitä, että Pyhä Lauri itse itki, ja edelleen taivaalla itkee - köyhien puolesta.
Elokuun kauneutta pihlajanmarjoineen Kuopiossa.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/ninara
Jälki-Maria 15.8.
Neitsyt Mariaa juhlitaan useampina päivinä, kuten 15. elokuuta, jolloin hän olisi kuollut. Vuonna 1950 paavi Pius XII julisti lopullisesti, että Neitsyt Maria on astunut elävänä taivaaseen, eli hänet on otettu taivaaseen.Suomessa Mariaa juhlistavia nimikkopäiviä ovat olleet:
2.7. Marian etsikkopäivä eli Heinä-Maija, tai Kukka-Maaria, tai pelkästään Kukka. (Maria vierailee sukulaisensa Elisabetin luona).
15.8. Marian taivaaseenottamisenpäivä eli Jälki-Maaria.
8.9. Marian syntymäpäivä eli Syys-Maaria.
12.12. Marian perisynnittömän sikiämisen päivä.
2.2. Kynttilänpäivä - Maria käy ensimmäistä kertaa synnytyksen jälkeen temppelissä.
Kusipuo-Maija
Ei ollenkaan osaisi edes aavistaa, että Suomessa kansa puhuu pyhästä Neitsyt Mariasta, kun häntä nimitetään mm. "Kusipuo-Maijaksi". - "Jos Kusipuo-Maijan sataa, niin sataa koko syksyn" - tai ainakin sen vakion, peräkkäiset 40 päivää. Siis mitä melkoisin sadejakso! Toista kuukautta jokikinen päivä. Tämä näin pitkä sadejakso perustui myös siihen seikkaan, että Maria oli kansan mukaan iso nainen, joten vettä riitti.
Mariaa sananparsissa
"Jos Syksy-Marina vettä sataa, niin sataa sitten 40 päivää peräkkäin". - "Emänpäivän aikaan on hyvin kovat tuulet. Niitä sanotaan kyhlästuuliksi". - "Marianpäivä on rukiinleikkuupäivä. Silloin on kyhäs pellolla, kynttilä pöydässä".
Mauno 19.8.
Maunon päivän sopivuudesta kylvöön on kansa täysin kahta eri mieltä. Ensiksikin sanotaan, että Maunon päivä on hyvä rukiin kylvöön. Sanotaan, että kun Maunon päivänä kylvää rukiin, niin se kasvaa, olipa pelto märkä tai kuiva. Toisaalta, todetaan myös, että Maunon päivä on myös sammakon päivä, mikä merkitsee huonoa satoa.
Martta Wendelinin taidetta.
Laulu Suomessa - kansansävel, runo Jaakko Juteini
Arvon mekin ansaitsemme
Suomen maassa suuressa,
vaikk'ei riennä riemuksemme
leipä miesten maatessa;
laiho kasvaa kyntäjälle,
onni työnsä täyttäjälle.
Lal la la la la lal lal la,
lal lal la lal lal la,
lal la la la la lal lal la
la lal lal la.
Suomen poika pellollansa
työtä tehdä jaksaapi,
korvet kylmät voimallansa
perkailee hän pelloksi;
rauhass' on hän riemullinen,
mies sodassa miehuullinen.
Lal la la la jne.
Opin teillä oppineita
Suomessa on suuria,
Väinämöisen kanteleita
täällä tehdään uusia;
valistus on viritetty,
järki hyvä herätetty.
Lal la la la jne.
Suomen tytön poskipäihin
veri vaatii kukkaset:
hall' ei pysty harmaa näihin,
näit' ei pane pakkaset;
luonnossa on lempeyttä,
sydämessä siveyttä.
Lal la la la jne.
Samuli 20.8.
Maunon ja Samulin lisäksi vanhassa almanakassa oli nimipäivä Sakeus 23.8. Nimi tuli Suomen almanakkaan vuonna 1705 ja poistui runsaat 200 vuotta myöhemmin, vuonna 1907. Sakeus oli myös ruismiehiä ja siksipä todettiinkin:"Sakeuksen päivänä (23.8.) kylvetystä rukiista tulee sakea". (Ruovesi)
Samulia sananparsissa
"Samulinpäivä on rukiinkylvöpäivä". - "Samulista lata pellolle". - "Samulista savipeltoon". - "Samuli kylvää pehmeitä maita".
Mikä on lata?
Sananparsissa usein toistuva lata on vanha maataloustyökalu, puinen ja olemukseltaan kuin ovi. Latoja oli ihan sileitä ja piikikkäitä. Niillä tasoitettiin ja kuohkeutettiin maan pintaa.
Kansatiede: Lata
Keväällä äestettiin ja ladattiin pakkasen murtamia kynnöksiä ahkerasti eritoten ohralle, koska "ohralle sija kuin sairaalle, rukiille kuin juopuneelle".
Rukiinkylvöä
Samulin päivä on myös hyvää rukiinkylvöaikaa. Ruista kehotetaan kansanperinteessä kylvämään "kahden puolen Samelia". Myös pehmeiden maiden kylvön kansa on säästänyt Samulin päivään.
"Samuli kylvön aloittaa, Mooses (4.9.) lopettaa".
Yönpimittäjä ja öiset elovalkeat
Samulilta yönpimittäjä alkaa toimia ja väläytellä valkeata. - Vanha kansa on puhunut yönpimittäjästä, ikäänkuin jostakin elollisesta olennosta - ehkä jollakulla joku yöpeikko on voinut olla mielessäänkin. Ainakin kuitenkin yönpimittäjä on tarkoittanut sitä, että yöt pimenevät.
"Yön pimittäjä lyödä läväyttelee öisin pitkät aukeimet". - (Hailuoto)
Talven enteitä
Samulin päivän jälkeisestä "hattutuulesta", eli myrskystä on yhdeksän viikkoa talven tuloon.
Ruisleipiä: taimpana ruislimppua ja reikäleipää, edessä reissumiestä ja hapankorppua
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Hellahulla
Ruista sen olla pitää
Mikään ruoka, kuten myöskään leipä, ei ole ollut entisinä aikoina itsestäänselvyys. Leivän saanti ei ollut kylväjän päätettävissä - lujinkin uurastus oli turhaa, ellei luonto ollut ihmisen puolella. Siksi kunnioitus ruokaa ja leipää, ruisleipää kohtaan, opittiin jo lapsuudessa.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva ruisleivistä - Copyright © Saija Lehto
Rakkaus ruisleipään
Erilaisten leipien, sekaleipien, hiivaleipien ja mausteleipien lajivalikoima on menneiltä ajoilta runsastunut tavattomasti, mutta siltikin ruisleipä on säilyttänyt erityisasemansa suomalaisten parissa. Ruisleipä on osa syvintä suomalaisuutta. Muuttipa suomalainen kuinka kauas valtamerten taakse hyvänsä, niin sielläkin hän kaipaa ruisleipää.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva suklaalevystä - Copyright © Helen Penjam
Rakkaus suklaaseen
Lisäyksenä on pakko mainita, että useimmat suomalaiset kaipaavat valtamerten takana myös Fazerin Sinistä, toista suomalaisten sydäntä ja sielua liikuttavaa, supisuomalaista makuelämystä. Myös Samulin päivänä.
Perttyli, Pärttyli, Perttu, Perttuli, Pertteli 24.8.
Syksyn merkkejäPerttu on syksyä - syksyn tuntomerkkejä ovat pimenneet ja hallanvaaraiset yöt, kasteiset aamupäivät, saavuttamalleen kasvu- ja kehitysasteelle pysähtyvä vilja ja muu luonto sekä etelään muuttavat muuttolinnut.
"Ei sikiä siipilintu Perttulin perästä."
"Kesälinnut Perttu kerreä, pääskyset Perttu peräti vie".
"Mikä pisti Pertun päähän, teki mustikan mustaksi, teki yön pimeäksi, toipa pellolle kokkosen, toipa tulta tupasehen".
"Ei halla haasta lähde, kaste varjosta varise,
päivän Pärttylin perästä".
Keltaisia lehtiä näkyy näihin aikoihin yhä enemmän puissa.
"Perttelinä merkki metsässä".
Syyssauna
Vuoden kaikkia, ajallisesti tärkeitä päiviä ja rajakohtia suomalaiset juhlistavat saunomisella.
Perttelinäkin on oikein kunnolla syyssaunottu, ja peseydytty elonkorjuun pölyistä ja muista kesän jäljistä ja kiireistä.
Ensimmäinen syyspäivä - Pärttylin pikkukesä
Apostoli Bartolomeuksen muistopäivä, Pärttyli, on merkitty usein ensimmäiseksi syyspäiväksi. Silti, elokuun lopulla on voinut olla Pärttylin pikkukesä eli intiaanikesä. Silloin kesä voi ikään kuin palata hetkeksi takaisin. Savossa tätä kesää on sanottu akkain kesäksi. Aina ei tätä pikkukesää kuitenkaan ole tullut ja silloin on todettu:
"Jollei päivä lämpiä Perttulin perästä, niin lyö leppään kätesi ja toinen tuohitylleröön". - Tällä on tarkoitettu sitä, että jos Pertun päivän jälkeen ei ilma lämpiä, niin voi alkaa kantaa puita ja sytykkeitä sisään, sillä ilmat viilenevät ja kosteus tulee taloon.
Nautintaa uurastuksen jälkeen
Pertulta voitiin hetki vetää henkeä ja alkaa kesän uurastuksen jälkeen nauttia saaduista työn hedelmistä.
"Perttuna on uutisleipä ja puuro pöydällä, ei ole köyhä eikä kallis aika".
"Loppu lohta, pää kalaa, päivän Perttulin perästä".
Ennen Pertun päivää on ollut sopimatonta nyhtää nauriitakaan, saatika syödä niitä, koska niistä silloin olisi saanut ajoksia. Mutta Perttuna sai nauriitakin ahtaa sisäänsä niin paljon, kuin jaksoi.
Pohjois-Karjalassa on Perttuna vietetty erityistä potakkajuhlaa, jolloin on aloitettu perunoiden syönti.
Rukiinkylvö oli nyt ohi: "Pertulta pivo kiinni". - Vaikka juuri Pertun edellä Mauno, Samuli ja Sakeus ovatkin hyviä kylvöpäiviä. - "Pertulta veräjät kiinni". - Kylvövainioilla ei enää saanut liikkua, ellei tehty hyvin myöhäistä köyryruista sänkeen tai perunamaahan.
"Perttulina pannaan viikate vaarnaan, sirppi seinään, äijät loukkoon, ammät liedelle ja tytöt vintin vartehen". - Näin on sanottu Pohjois-Suomessa.
Perunat lantut kaalit ja nauriit
Juurikasvit ovat suhteessa muihin kasveihin poikkeusasemassa, sillä niiden on odotettu Perttyliltä vasta oikein kiirehtivän kasvuaan.
"Pertusta perunat pesii". (Tarvasjoki)
"Kyllä siintä naurihii, joka Perton päivänä ailan tahe näkyy". (Iitti)
"Päivän Pärttyli perästä käypi lanttu juurta jaarimaan, kaali päätä käärimään". (Kurkijoki)
Perttelinä vedet jäähtyvät, sillä Perttu heittää kolmannen kylmän kiven veteen. - "Kun on Perttu koskessa, on ryppy kalamiehen poskessa". Kuten muutkin vanhat merkkipäivät, myös Pärttyli määrää säätä eteenpäin. "Mitä päivä Pärttylinä, sitä sää sinä syksynä". - Pärttylinäkin alkanut sade jatkuu yhdeksän viikon ajan.
Jos on kylmä pohjatuuli, eli "Pertun oriit karjuvat, niin odotetaan pitkää sulaa, mutta samanlaista kylmää taas muikun kudun aikana". - Lämmin Pärttyli ennustaa, että talvi tulee pian. Myös pääskysiä ja teeriä tarkataan. "Yhtä monta päivää, kuin pääskyset viipyvät täällä Pärttylin jälkeen, viivyttelee talvi tuloaan viikoissa keyrin jälkeen". - "Teeren ensimmäisestä kukerruksesta ennen Pärttyliä on yhdeksän viikkoa lumeen".
Pertunvillat
Pertun päivänä emännät kokosivat lampaat kesälaitumilta ja keritsivät niistä pertunvillat. Pellavat oli tällöin jo nyhdetty, samoin hamput, pavut ja herneet. Olipa taas, mitä keittää ja paistaa ja millä väkensä vaatettaa.
Pertunhumalat
Pertun päivä on myös perinteinen humalan korjuupäivä. Humalat, joita tarvitaan sahdin ja oluen teossa, ovat uhonneet näin:
"Jonses korjaa mua Perttuna, niin mä lähren Pohjanmaalle". (Vanaja) - Kukinnot siis uhkasivat hajota korjaamattomina myrskytuuleen.
Papeille voikontti - ja tytöille Perttulin yön pojat
Pärttyli on ollut myös kirkollisesti merkittävä päivä. Samalla, kun ovat menneet kirkkoon, ovat talonpojat kannelleet konteissaan papeille kesäsaatavia, voita ja vasikannahkoja, leipäjuustoa, ja rieskaa. Vuorovuosin tuotiin papeille myös lammas ja villoja. Emännillä oli mukanaan ruustinnalle juusto- ja leipänyyttejä.
Kirkkojuhlinnan lomissa on parveiltu kylillä ja juhlittu missä Pärttyliä, missä Perttulia. Erityisesti nuoret ovat tähyilleet toisiaan "sillä silmällä". Tytöillä on ollut toimissaan suorat suuntaviivat ja he ovatkin todenneet kiiluvin silmin, punaisin poskin ja kähein äänin:
"Ennen kesä lehmittä kuin Perttulin yö pojitta!"
Perttua sananparsissa
"Jos syyskylvönsä tekee Sakeuksen (23.9.) tai Pertun päivänä, niin siitä ei tule mitään". - "Rukiinkylvöaika on kahden puolen Pertunpäivän". - "Jos kylvää ruista päivääkään ennen Pertunpäivää, onnistuu kylvö". - "Perttu talveksi kääntää, Urpo (25.5.) suveksi sääntää". - "Syystä Pertteliltä, kevättä Kyntteliltä (2.2)". - "Ei lähde halla halmehesta eikä kaste kalvehesta päivän pärttylin perästä". - "Jälkeen Pertunpäivän ei lopu halla halmehesta eikä kaste metsän kainalosta". - "Ei lähe halla haun takkoo, kaste kaihosta kohasta päivän Pärttylin perästä". - "Perttuna halla pensaassa". - "Perttuna perunat vie". - "Kun kahden puolen Pärttyliä tuulee kovasti, on pitkä syksy".
Elokuuta Kuopiossa.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/ninara .