Helmikuu

Helmikuu saa nimensä sydäntalven jäähelmistä. Kun tammikuu on isotammi, niin helmikuu on pikkutammi. Helmikuu on vuoden kylmin kuukausi ja silloin pyryttää usein. - "Jos katti on kiimassa jo kynttilänpäivän aikaan (2.2.) tietää se aikaista kevättä".

Laskiainen

Laskiaisen ajankohta vaihtelee vuosittain pääsiäisen ajankohdan mukaan.



Laskiaista sananparsissa - työnteko kiellettyä

"Jos laskiaisena kirveen kanssa metsään menee, sitä onnettomuus kohtaa samana vuonna".
"Jos laskiaisena keritään lampaita, niin ne tulevat kesällä pyörälle".
"Jos laskiaisena ottaa tulta asuinhuoneeseen puhdetta valvoakseen, niin tulee palopäitä ohraan".
"Jos laskiaisena veistetään, kesällä eläimet ontuvat".
"Laskiaisena syödään, mitä joululta jää, siansorkat ja pää". - Liika mässäilykin kiellettyä.
"Jos laskiaisena neuloo, saa tikkuja kesällä käsiinsä".
"Ei saa neuloa laskiaisena, muuten paarmat pistävät koko kesän".
"Jos laskiaisena kutoo sukkaa, kesällä pistää käärme".

Pääsiäisen ajoittuminen kalenterissa määrää helatorstain, helluntain ja laskiaisen päivämäärän. Pääsiäisen päivämäärä vaihtelee vuosittain. Laskiainen on aina helmi- tai maaliskuussa, aikaisintaan 1.2. ja viimeistään 7.3. Laskiaistiistai on 46 päivää ennen pääsiäistä.

Laskiaiseen liittyy paljon samantyyppisiä enteitä ja taikoja kuin uuteenvuoteenkin. Laskiaisesta alkaen noidat ja trullit lähtevät liikkeelle navetoihin. Tulta ei kannata sytyttää lieteen tai uuniin laskiaisena liian aikaisin, sillä mistä talosta ensimmäisenä savu nousee, sinne kokoontuvat kaikki hyttyset, kärpäset ja paarmat kesällä.

"Laskiaisaamuna ei vieras saa yllättää talonväkeä nukkumasta, sillä silloin käyvät työt huonosti ja laiskasti loppuvuonna".
"Jos laskiaisen aikana puhuu saunassa, itikat lentävät suuhun seuraavana kesänä".
"Jos laskiaisena vie tuhkat metsään, sille tulee känsiä käteen".
"Laskiaisena ei saa kehrätä, muuten ukkonen kesällä iskee seudulle".
"Jos laskiaisena vetää kuormia kotiin, käärmeet seuraavat taloon saakka".
"Laskiaisena ei saa käsitellä köysiä, ettei käärmeet tule kotiin".
"Helmikuun suoja on puutteen tuoja".

"Laskiaisruntuna nousee jokainen nopeasti ylös aamulla, sillä se joka viimeiseksi makaa on seuraavan vuoden kuin kankea sammakko".

"Joka ensin nousee laskiaisen jälkeisenä päivänä tulee virkuksi sinä vuonna".

Säätä sananparsissa

Laskiainen määrittää sitä seuraavan paaston ajan sään. "Mitä ilma laskiaissa, sitä päivä pääsiäissä". - Auringonpaiste merkitsi hyvää viljavuotta, tuisku viljan lakoamista. Kalamiehille laskiaispyryt tietävät hyviä silakkasaaliita.

"Jos laskiaisena tuiskuaa, niin tuiskuaa joka päivä pääsiäiseen asti".
"Jos laskiaisena aurinko paistaa, tulee hyvä vuosi".



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva laskiaispullasta - Copyright © Flickr/Matti Mattila

Laskiaispulla

Laskiaisen sesonkipulla on laskiaispulla. Ruotsissa laskiaispulla tunnettiin jo 1600-luvulla, sinne sen toivat saksalaiset. 1800-luvun lopulla pulla valloitti laskiaisherkkuna koko Suomen kansan. Laskiaispullissa käytettävää mantelimassaa tai valmiita laskiaispullia saattoi ostaa 1800-luvun puolivälissä Helsingin konditorioista.

Herrasväellä oli omat, hienosti täytetyt laskiaispullansa, mutta maalaisväki upotti pullansa kuumaan maitoon. Laskiaispulla saatettiin maustaa rusinoilla ja korinteilla.

Laskiaista sananparsissa - varoituksia ja ohjeita

"Jos laskiaisena katsoo peiliin, tulee naamaan teerenpilkkuja ja ajoksia". (Kitee)
"Jos laskiaisena pesee kasvonsa yhdeksän kertaa, eivät kärpäset ole kiusana koko kesänä".
"Jos laskiaisena syö perunoita, tulee paiseita".

Näin 1930-luvulla: Eivätkö karnevaalit, konfetit ja venetsialaiset illat sovikaan suomalaisille?!

Pääkaupunkilaisen päiväkirjassa, Suomen Kuvalehdessä N:o 7/1931 kirjoittaja, joka käyttää nimimerkkiä Bagheera (Rudyard Kiplingin luoma Viidakkokirjassa esiintyvä kuvitteellinen musta pantteri) on surullinen siitä, että suomalaisetkin yrittävät tehdä vapusta ja laskiaisesta karnevaaliriehaa, vaikka sellainen ei suomalaisen sielunmaisemaan sovi lainkaan.

Hänen mukaansa meillä ei ole edellytyksiä sille välittömälle ilolle ja viattomalle vallattomuudelle, joka on karnevaalin olemuksen sieluna.

Me olemme ilossamme niin kovakouraisia, että riemumme muuttuu remuksi, väkivaltaiseksi ja kömpelöksi - karhuntanssiksi.

Kamalimpana esimerkkinä sopimattomuudesta suomalaiseen juhlakulttuuriin Bagheera näkee Suomessa järjestetyt "venetsialaiset illat". Hänen mielestään venetsialaiset paperilyhdyt eivät sovi vähääkään suomalaiseen, valoisaan kesäyöhön. Sehän on melkein samaa, kuin että pantaisiin toimeen soihtukulkue keskellä kirkasta päivää. Se, mikä sopii etelän lämpimään ja pimeään, ei sovi pohjolan kesäiseen kirkkauteen.

Huutoa ja hoilotusta, huiskinaa ja tuiskinaa

Bagheera jatkaa edelleen pohdiskeluaan siitä, millaista on suomalaisten laskiaisen ja vapun vietto. Suomalaiset kyllä kykenevät hänen mukaansa iloisuuteenkin juhliessaan. Mutta he ovat aivan liioiteltuja iloisuuden alleviivaamisessa!

Huutoa ja hoilotusta, huiskinaa ja tuiskinaa - useimmiten aivan tarkoituksetonta ja melkein poikkeuksetta vailla sitä henkevän vitsin ja säkenöivän sukkeluuden sovittavaisuutta, joka tekisi vallattomuudetkin viehättäviksi.

Pitkien ja hauskojen esimerkkien jälkeen Bagheera tiivistää lopuksi arvostelunsa. Meidän on hänen mukaansa turhaa yrittääkään matkia muiden metkuja - pysytään vain omissa nahoissamme ja vietetään laskiainenkin oman mallin mukaan ilman karnevaaleja ja konfetteja! (Konfetti = ilmaan heiteltävä koristenauha).

On näet aina hyvä, että ihmiset pysyvät riitingeissään - eivätkä lähde uimahousuissa hiihtämään eivätkä turkit yllä saunanlauteille. Maassa maan tavalla!

Tunturisuden laskiaissivu



Martta Wendelinin taidetta Kotilieden helmikuun numeron kannessa.

All Rights Reserved
*Kuvat - Copyright © Antikvariaatti Punaparta



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, Porvoo helmikuussa 2013 - Copyright © Markku Åkerfelt

Kynttilänpäivä 2.2.

Kynttilänpäivän ajankohta vaihtelee. Jos 2.2. on arkipäivä, kynttilänpäivä siirtyy sitä seuraavaan sunnuntaihin, ellei se taas ole laskiaissunnuntai. Siinä tapauksessa kynttilänpäivä siirtyy 2.2. edeltävälle sunnuntaille.



"Neitsyt, lapsi ja kaksi enkeliä" - italialainen Sebastiano Mainardi (1460 - 1513).

Marian puhdistautumispäivää eli kynttilänpäivää ovat kristityt alkaneet viettää 300-luvulta alkaen. Kristuksen syntymän aikoihin naista pidettiin epäpuhtaana siihen saakka, kunnes hän tuli temppeliin puhdistautumaan lapsivuoteesta. Tämän piti tapahtua viimeistään 40 vuorokauden kuluttua synnytyksestä. Mariakin tuli puhdistautumaan ja uhrasi temppelissä kaksi kyyhkystä. Tällöin Jeesus oli luonnollisestikin 40 päivän ikäinen ja kävi elämänsä ensimmäisen kerran temppelissä.

Neitsyt Marialle omistettuja päiviä on muinoin juhlittu useampia, mutta nykyisin niitä on kalenterissamme enää kaksi: kynttilänpäivä ja marianpäivä. Palavaa kynttilää pidetään Kristuksen vertauskuvana. Katolisessa kirkossa kynttilänpäivänä on vihitty pahaa karkottavat kynttilät koko vuoden varaksi. Kynttilöillä uskotaan olevan todella voimakas vaikutus kaikkea pahaa, pimeyttä ja saastaisuutta vastaan.

Kynttilänä kysellään talvitöiden edistymistä: "Onko aidakset ajettu, onko seipähät selottu, onko pitkät halkopinot, onko pellavat piottu?"

Keski-Suomessa kynttilänpäivän ruokiin kuuluu kynttiläpuuro, joka on rasvaliemessä keitettyä ohrapuuroa. Pohjois-Suomessa päivän perinneruokana on ollut sorkkavelli, lihakeitto, jossa on höysteenä lehmän ja lampaan sorkkia eli kyntösiä.

Kynttilänpäivä on viimeinen sydäntalven merkkipäivistä ja silloin alkaa kevään odotus - toisaalta se on myös itse asiassa jo ensimmäinen kevätpäiväkin. Se on sydäntalven ja kevättalven rajakohdalla. Päivä on säiden ennustamisen kannalta suomalaisessa kansanperinteessä ollut hyvin tärkeä.

"Kyntteli on ensimmäinen kevätpäivä".
"Kevättä kynttelistä, syystä pärttylistä".
"Kevättä kyntteliltä, syksyä Uolevilta (29.7.)".
"Kynttelinä karhu kylkeään kääntää".
"Jos teeri alkaa soida pian kynttilältä, tulee keväästä hyvä ja tasainen".
"Kun ei kylmä kynttelinä, eikä pauku Paavalina, kylmää kynnet kyntäjältä".
"Jos ei kylmä kynttelinä, eikä pauku Paavalina, ei ole kelpoa keseä".
"Ensimmäisestä suojasta kynttilän jälkeen on yhdeksän viikkoa sulaan veteen ja jäiden lähtöön".
"Kun härkä kynttilänä räystään alta juo, silloin Maariana kukko janoon kuolee".
"Sian kynttä kynttelinä, lapaluuta laskiaisena".
"Kynttilänpäivän jälkeen ensimmäisestä suojasta on 10 viikkoa kyntöön".
"Hyvin kylmi Kyntteliä, pahoin Paavali paleli, siit' on halla heinäkuulla, talvi keskellä keseä".
"Kyntteli kovan kysyypi,
Paavali pajatteleepi:
joko on kankaita kudottu,
alotettu aivinoita".

Kynttilänpäivänä paukahtaa talven selkä poikki

Kynttilänpäivä on Heikin päivän (19.1.), Paavalin päivän (25.1.) ja Sipin päivän (15.2.) keralla yksi niistä päivistä, jolloin sydäntalven, selkäviikkojen ja talvenselän sanotaan katkeavan ja taittuvan. Sydäntalvi on ohitse.

"Kyntteli kovin kysyypi,
Paavali pajattelevi:
onko tehty talven töitä?
Onko pitkiä pinoja?
Onko aidakset ajettu?
Onko rihmoja kehitty,
onko kankahat kavittu,
aloitettu alvinoita?"

Runebergin päivä 5.2.

Runebergin päivä on vanhimpia kansallisia merkkipäiviämme. Sitä vietetään kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin (1804 - 1877) syntymäpäivänä. Runebergin tunnetuin ja arvostetuin työ on Suomen sodasta (1808 - 1809) kertova runokokoelma Vänrikki Stoolin tarinat.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva runebergintortuista - Copyright © Flickr/Jaro Larnos

Runebergintorttu

Säätä ei juurikaan tänä päivänä ole ennusteltu, mutta sen sijaan on syöty ahnaasti Runebergintorttuja. Tämä torttu on yhtä tunnettu sesonkileivos, kuin laskiaispullakin. Ja erittäin hyvänmakuinen, njam.

Ystävänpäivä 14.2.

Ystävänpäivä on Suomessa uudempaa juhlaperinnettä. Ystävänpäivän tunnus on rakkautta hehkuva, punainen sydän. Juhla on kotoisin nykymuodossaan Yhdysvalloista, vaikkakin sen juuret johtavat eurooppalaiseen kansanperinteeseen ja katoliseen pyhimystarustoon. Tämä päivä on ollut omistettu katolisessa pyhimyskalenterissa pyhälle Valentinukselle vuodesta 350 lähtien.

Historiassa kummittelee monenlaisia Valentinus-legendoja, joten ihan tarkkaan kaikkea asiaan liittyvää ei tiedetä. Pyhän Valentinuksen päivän alkuperästä on erilaisia käsityksiä. Päivän taustalla on pyhimystaru, itse asiassa useitakin. Historia tuntee monta Valentinus-nimistä marttyyria.

Pyhää Valentinusta on pidetty rakastavaisten ja kihlautuneiden suojelijana, mutta hänen helmoistaan ovat saaneet suojan myös mehiläistenhoitajat ja kaatumatautiset.
Tunturisuden ystävänpäiväsivu

"Oothan mun paras ystävä - sillä olen sun paras ystävä!"
"Kolme sanaa sinulle, ole ystävä minulle!"
"Toveruus on erinomainen asia. Toveri tulee ilmi sillä tavalla, että jos tulee tappelu neljä yhtä vastaan niin toveri tulee auttamaan sitä yhtä" (Ote 11-vuotiaan suomalaispojan aineesta)
"Ilman ystävyyttä ei elämä ole mitään" (Cicero)
"Ei ole miellyttävää omistaa mitään hyvää, ellei ole ystävää, jolle voi sitä jakaa." (Seneca)
"Ystävä on henkilö, joka hyväksyy minut sellaisena kuin olen." (Henry David Thoreau)
"Murheen kantaa yksinkin, mutta iloon tarvitaan kaksi." (Elbert Hubbart)
"Kärsiessään yksin ihminen loukkaa ystäväänsä." (Jean du Rotrou)
"Ystävyyden hinta on kallis. Sitä ei voi ostaa rahalla, mutta voit onnistua vuosien kovalla työllä."
"Ystävyys on lämpöä, ymmärtämistä. Sen lämpö on lähtöisin sydämestä."
"Se on sielujen sympatiaa, kun tuntee mikä on toiselle tärkeää ja tahtoo sitä ystävyydellä antaa. Ilonaiheita, hymynhäiveitä, onnen säikeitä."
"Ystävyys on kuin perhosen lento, niin hauras, kaunis ja ihmeen hento. Vaan hoivaappa sitä ja huolta kanna, sen kauniimpaa asiaa ei elämä anna!"

Sipi 15.2.

Sipi-nimen taustana on nimi Sigfrid, Sigfried ja Ruotsin apostoli ja ensimmäinen piispa, Pyhä Sigfrid (kuoli 1067). Nimi Sipi on Sigfridistä johdettu, kansanomainen nimi.

Sipin päivänä paukahtaa talven selkä poikki

Sipin päivä on Heikin päivän (19.1.), Paavalin päivän (25.1.) ja Kynttilänpäivän (2.2.) keralla yksi niistä päivistä, jolloin sydäntalven, selkäviikkojen ja talvenselän sanotaan katkeavan ja taittuvan. Sydäntalvi on ohitse. Varmastikin viimeistään Sipinä, joka on kaikkein viimeisimpiä näistä kansan mainitsemista taittumispäivistä.

Vielä Sipin jälkeen kuitenkin Talvi-Mattikin (24.2.) katkaisee talven selän.

Nimeä Sipi on käytetty Suomessa jo keskiajalla. Kansanvalistusseuran kalenterissa tämä miesnimi esiintyi jo vuonna 1883.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva yllä kanat - Copyright © Flickr/M. Huston
Kuva alla siat - Copyright © Flickr/Tambako The Jaguar

Kanat, kukot ja siat Sipinä hankeen

Sisätiloissa ruokitut kanat ja siat saivat Sipin päivänä Etelä-Suomessa siirtyä ulos ruokailemaan. Ne saivat itse etsiä ruokansa, eli saivat "avaimet käteensä".

"Kukko sanoo: ruoki minua Sipin päivään asti; heitä sitte hännästä hankeen".
"Kun kukko Sipin päivänä kulpasta juo, niin Maariana isosta allikosta".
"Sipristä sika seinustalle, kynttilästä kukko tunkiolle". (Porvoo)
"Niin monta munaa kana munii, kuinka monta tippaa se saa Sipin päivänä räystään alta".
"Jollei räystäät Sipinä tipu, tulee huono kanan munimavuosi". (Vihti)
"Jos Sipin päivänä pyryttää, tietää se vielä 40 pyryä". (Heinola)
"Jos Sipin päivänä sataa vettä, niin toukokuun puolivälissä on ruoho vihreänä". (Liperi)
"Jos sivinpäivänä lentää tuisku, niin tulevana keväänä lentää samaten tuli kaskessa". (Kaskenpolttoon liittyvä enne, Hirvensalmi)
"Jos tuuli lennättää Sipin päivänä lunta reen jalaksen yli, niin kaskituli lentää helposti ojan yli". (Kaskenpolttoon liittyvä enne, Haukivuori)

Varis-Matti eli Kakkara-Matti eli Kakara-Matti eli Vasikka-Matti = Talvi-Matti 24.2.

Kaksi Mattia: Talvi-Matti ja Syys-Matti. Matin nimipäivä on 24.2. ja tähän päivään sijoittuu kansanperinteessä Talvi-Matti. Muinoin 21.9. on ollut apostoli Matteuksen nimipäivä. Kansa on käyttänyt Matteuksesta nimeä Matti - ja näin on syntynyt Syys-Matti. Nykyisin 21.9. on Mervin nimipäivä.

Nimien taustahistoria: Kun alkuseurakunta valitsi uuden apostolin Juudas Iskariotin tilalle, arpa osui Mattiaalle. Onnettomuudeksi pyhimyskalenterin laatijoille, kun opetuslapsissa oli jo entuudestaan Matteus-niminen mies, niin piti kehitellä kaksi Matteuksen eli Matin päivää. Ensimmäinen Matin päivä valittiin 24. päiväksi helmikuuta ja silloin vietämme apostoli Matteuksen mestauksen päivää. Toiseksi Matteuksen päiväksi otettiin syyskuun 21. päivä.

Mattia sananparsissa - Pyrypylly lapsia houkuttelemassa

"Matti houkutteloo lapsia pitkällä parrallansa". - "Jons'ei Matti kantoja kaara, niin ei Maija (ort.kal.mukaan 25.3, ev.lut mukaan vasta heinäkuussa) kattoja lakaase". - "Maata meitä Matti käski, lepäjämhän leviälakki". - "Matinpäivältä päivä päreeksi ja varis kukooksi". - "Matti lumiluukut aukaisee". - "Matti purottaa kuuman kiven avantohon". - "Matista puhtehet putuaa, Mariasta (22.-28.3 välisenä aikana) ehtoo katuaa". - "Matti pyrypylly, houkuttelee lapsia nurkan taa". - "Kuukausi Matista Maijahan (ort.kal.mukaan 25.3, ev.lut mukaan vasta heinäkuussa), siitä viisi Vappuhun (1.5), ja se on mun aikani, sanoo entinen piika".

Talvi-Matin nimityksinä ovat myös Varis-Matti ja Kakkara-Matti, Kakara-Matti. Nimeen kakkara tulee siitä, että näihin aikoihin talviteillä hevosten lantakokkareet kalisevat jääpalloina hevosmiesten jaloissa. Karjatiloilla Matin nimenä on Vasikka-Matti.

Talvi-Matti on kevättalven alku ja lumi alkaa hiukan sulaa. Matin päivästä ilmat alkavat lämmetä niin, ettei avanto enää jäädy paksuun jäähän.

Räystäät tarkkailussa

Räystäitä ja niiltä tippuvia vesiä ja jääpuikkoja seurattiin tarkoin Talvi-Matin päivänä.

Keskisuomalaiset tiesivät: "Mitä pitempi Matin parta räystäällä riippuu, sitä pitemmälle kevät venyy". - Eli siis, jos Matin päivänä oli pitkät jääpuikot räystäällä, tiesi se pitkää kevättä.

"Jos Matin päivänä räystäät tippuvat, tulee pitkä kesä". (Sortavala)

Vaikka kevättä jo kilvan ennusteltiinkin, niin silti muistuteltiin siitä, että kannot saisivat lakin (lumipeitteen) vielä seitsemän tai yhdeksänkin kertaa.

Matista rikka sijansa syö tai Matti olisi muuton kova mies mutta toinen silmä vettä vuotaa tai Matti pitkällä parrallaan houkuttelee lapsia seinustalle. "Matista joka korsi lunta vihaa".

Ukkopyryjä ja poikapyryjä

Jos Matin päivänä pyryttää, niin siitä seuraa runsaasti pyryjä keväälle; seitsemän ukkopyryä ja neljätoista poikapyryä. Matin tuisku ennustaa lämmintä kesää.

Omituisten kieltojen päivä

Talvi-Mattiin liittyy eräitä varsin omituisia kieltoja. Tukkaansa ei tänä päivänä saa kammata laisinkaan, sillä jos niin tekee, se murenee ja lähtee. Kehruu ja vyyhdinpuun käyttö on kielletty, ja jos tätä kieltoa ei noudata, tulevat sisiliskot keväällä tupaan ja käärmeetkin tungeksivat. Seulonta tänä päivänä tuo puolestaan hyttysten ja kärpästen tulvan seuraavana kesänä. Pellaviakaan ei saa harjata, sillä ne haurastuvat.

Kielloissa mentiin niinkin pitkälle, että jopa eräiden työvälineiden, kuten teräkalujen, värttinöiden, vyyhdinpuiden ja seulojen näkeminenkin on kohtalokasta, nämä välineet on pidettävä piilossa. Jos värttinän tänä päivänä vahingossa ohimennenkin näkee, seuraa siitä kesällä ongelmia käärmeiden ja susien kanssa.

Makuullaan ei Mattina saa olla hetkeäkään. Jos niin tekee, ovat itikat kimpussa kesällä. Päreitten taittelusta tänä päivänä seuraapi se, että lehmät ontuvat tulevana kesänä. Jyvien jauhamisesta seuraa jauhojen madottuminen. Maidon ryyppäämisestä vasikoiden kuolo keväällä. Nauriin haukkaamisesta hammasmadon hyökkäys. Koristeneulan pidosta rinnasta pahoja rintapistoksia.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva - Copyright © smerikal Flickr/M. Huston

Talvi-Matin eli Varis-Matin päivän tienoilla alkavat varikset vilkastua ja rääkyä, ja talveksi muualle muuttaneet palailevat kotipaikoilleen. Samoin tällöin voi jo kuulla metsäkanan vaatimatonta ääntelyä.

"Matista puhteet putoovat, Maariasta ehtoot katoovat". - Päivät pitenevät ja valon aika lisääntyy.

Vaahtokuu ja varikset

Ennen vanhaan vuosi oli jaettu kuunkierron mukaan, ja aina joskus sattui niin, että kuunkiertoja vuodessa olikin 12 sijasta 13. Kun kuukausia oli 13, täytyi tuo ylimääräinen kuunkierto sijoittaa johonkin paikkaan vuodesta. Se sijoitettiinkin vuoden kolmanneksi kuukaudeksi ja se alkoi seitsemän viikkoa ennen vanhan ajanlaskun pääsiäistä. Kuukautta on nimitetty vaahtokuuksi, vahtokuuksi ja kevätkuuksi. Vaahtokuussa juuri varikset olivat tärkeässä asemassa ja tarkkailussa.

"Vahtokuu varikset tuopi".
"Varis lensi vahtokuulla, kevätkuulla keikutteli".
"Jos varis vahtokuulla liikkuu tiellä, tulee kova kelirikko mutta jos se on ilmassa, tulee kaunis kevät". (Aunuksen Repola)

Vaahtokuussa uhkaa nälkä

Vaahtokuu kaiken kaikkiaan oli vaikeaa aikaa, sillä aitat tyhjenivät ja ruoat hupenivat. Katovuosina ihmisiä kuoli näihin aikoihin nälkään. Ainoita mahdollisuuksia lisäsärpimen saantiin oli kalastus.

"Vaahtokuu vaikein". (Viittaa ruokavarastojen huvetessa kevään vaikeaan ruokatilanteeseen - Sakkola)

Matti monessa mukana

"Kun Erkkinä härkii, niin Mattina poikii". - Matti toi ensimmäiset vasikat ja maidon.

"Vaahtokuisia vasikkoi".

"Matti (Talvi-Matti) se maijon aloittaa, Matti (Syys-Matti) se maijon lopettaa". (Savo)

"Matti maata näyttää, jos ei muualta, niin lähteen pohjasta". - Matti kuivaa kaivot, pohjavesien ollessa alimmillaan.

"Matti kannot katkoo tai Matti kannot jatkaa". - Lumi kantojen päistä joko katoaa tai sitä tulee lisää.

"Ennen-mattiset hiotukset tietävät pahoja ilmoja". - Suojasää Matin edellä tietää sitä, että vieläpä lumi lentää.

"Millainen ilma Matin päivänä, sellaisia sitten koko kevät". (Sotkamo)

"Matti avaa lumiportit ja lyö yhdeksän lakkia kannon päähän".

Katso myös 21.9. Syys-Matti, eli Mukula-Matti, Hauta-Matti.

Kalevalan päivä 28.2.

Kalevalan päivä on suomalaisen kulttuurin päivä, jota vietetään Suomen kansalliseepoksen, Kalevalan kunniaksi. Päivä on virallinen liputuspäivä. Kalevalasta ovat kotoisin Väinämöinen, Joukahainen, Lemminkäinen, Ilmarinen, Aino, Pohjanakka, Kyllikki, Kullervo ja monet muut tutut hahmot.

Elias Lönnrot teki vuosien 1828 - 1845 aikaiset runonkeräysmatkansa, noin 20 000 kilometriä, paljain jaloin. Matkoiltaan hän sai tuohikonttiinsa noin 65 000 kalevalamittaista säettä, sekä sen lisäksi satuja, arvoituksia ja sananlaskuja.



Kuvassa Akseli Gallen-Kallelan (1865 - 1931) kuvitusta Kalevalaan: Sammon taonta. Sampo eli kirjokansi on suomalaisessa mytologiassa ihmeellinen kone tai esine, kosintalahja ja sotasaalis, joka liittyy usein Pohjolaan. Sampo on tunnettu erityisesti suomalaisesta kansanrunoudesta kootusta Kalevala-eepoksesta, jossa sillä on tärkeä rooli.

Eri taruissa Sampo on erilainen, sillä on myös useita nimityksiä ja ilmiasuja. Kalevalassa käytetyissä Sampo-taruissa Sampo on ihmeellinen, rikkauksia tekevä mylly. (Wikipedia)

Karkauspäivä 29.2.

Joka neljäs vuosi helmikuuhun, nykyisin kuun loppuun, lisätään yksi lisäpäivä, karkauspäivä.

Karkauspäivä on tunnettu meillä kansan parissa jo keskiajalla. Karkauspäivää pidetään leikillisesti vanhojen piikojen merkkipäivänä. Vanhat piiat joutuvat lopulta, jos eivät pääse naimisiin, Kyöpelin vuorelle, jonne joutuvat myös vanhatpojat. Naisilla on oikeus kosintaan karkauspäivänä. Karkauspäivien kosinta tuli suomalaiseen kaupunkikulttuuriin vasta 1800-luvun lopulla. Silloin alettiin naisten toimesta järjestää esimerkiksi karkaustansseja tai -illanviettoja.

Suomessa kieltävään vastaukseen päätyvä mies lahjoittaa häntä kosineelle naiselle hamekankaan. Usein naiset ovat siksi kosineetkin hieno hamekangas mielessään hohdellen, vaikka on varmasti ollut heitäkin, jotka ovat kosineet ihan tosissaan.




Helmikuun aurinkoa - Kulosaari, Helsinki.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuvat Copyright © Flickr/hugovk