Menu
Juhlat
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, pajunkissat - Copyright © Anita

Pajunkissat Katso ylin kuva kokonaisena.

Huhtikuu

Huhtikuu saa nimensä huhdasta. Vanhassa talonpojan työkalenterissa huhtikuu oli se kuukausi, jolloin lähdettiin miehissä talolle kaatamaan suuret havupuukasket, eli huhta. Kevät alkaa huhtikuussa ja silloin on syytä varoa kevätjäitä, sillä: "Puoli suksin, puoli venein - sataen suvi tuleepi, vuoten vesi lankeaapi". Vanha kansa ei kuitenkaan pitänyt liian lämpimästä huhtikuusta: "Jos hatutta päin huhtikuussa halkoja hakataan, niin turkki päällä toukoja tehdään".

Pääsiäinen

Pääsiäinen osuu eri vuosina eri päiville. Pääsiäispäivä on ensimmäinen sunnuntai kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täysikuun jälkeen.

Pääsiäinen

Pääsiäinen on vanhimpia kirkollisia juhlia. Aluksi Kristuksen ylösnousemuksen muistojuhlaa vietettiin joka sunnuntai. Vuosittaisen juhlan aseman pääsiäinen sai 200-luvulla. Pääsiäistä edeltää 40 päivän mittainen paastonaika, joka alkaa tuhkakeskiviikkona. Tätä edeltävä päivä, laskiainen, liittyy nimeltään paastoon. Paastoon laskeudutaan, laskiainen - paastosta päästään, pääsiäinen.

Pääsiäispäivän aamuun liittyy uskomus, että aurinko tanssii noustessaan Kristuksen ylösnousemuksen kunniaksi. Ihmiset ovat sekä Suomessa, että muissakin maissa kokoontuneet korkeille paikoille katsomaan tätä ihmettä. Kaikkea yliluonnollista kauneutta ja ihmeitä karttava nykyaika on selittänyt tämän auringon tanssimisen niin, että auringon valo vain taittuu taivaanrannan ilmamassoista ja tämä aiheuttaa auringon hypähtelyn. Pääsiäisaamun säästä on ennustettu tulevan kesän säätä. Varhain pääsiäisaamuna lapset keräsivät rantteella lastuja kasoihin saadakseen hyvän linnunpesien löytämisonnen. Metsä- ja vesilinujen munat olivat ennen tärkeä ruuan lisä kevätkesällä.

Kun tulee pääsiäinen,
niin silloin alkaa kevät.
Pienet kissat keltaisina
pajuun kiipeilevät.

Muutakin on kummaa:
kukko helttapäinen
munii munat koreat,
kun tulee pääsiäinen.

Pääsiäinen Tunturisuden pääsiäissivu
Jeesus Tunturisuden sivu Jeesuksesta

Kaikkien suurimpien juhlapyhien yhteydessä kansa on ahkerasti ennustellut tulevaa säätä, niin pääsiäisenäkin. Miltä suunnalta pääsiäisenä tuuleskelee, siltä suunnalta tuuleskeleekin sitten koko kevään ja kesän. Jos pääsiäisenä tuuli puhaltaa pohjoisesta kirkon ovesta sisään, niin on kylmää helluntaihin saakka. Jos pääsiäiseen osuu lumituisku, se ennustaa myöhäistä ja myrskyistä kesää. Jopa sellainenkin uhka on olemassa, että jos tuuli lennättelee pääsiäisenä tuiskuja, se lennättelee kesällä kytövalkeita. (Jos joku vielä nykyisin polttaa kytövalkeita).

Helluntainkin sää määrittyy pääsiäissään mukaan. "Kun on pirttipääsiäinen, niin on nahkahelluntai (tai paitahelluntai)". Tämän sananparren tulkinnasta kyllä ollaan epävarmoja, ja niinpä kukin tulkitkoon sen tavallaan. Pikku kylmäsen katsottiin sopivan pääsiäiseen, sillä silloinhan taivas on pilvetön ja aurinko nousee sekeeseen (selkeään säähän). Tästä pääteltiin, että kesähalloja ei ainakaan tarvitsisi pelätä. Kirkasta säätä pidetään hyvänä myös marjojen ja kukkien suhteen. Jos aurinko nousee pilveen pääsiäisenä, niin ikävä kyllä halla vie marjat ja kukat seuraavana kesänä. Ei ole hääviä sekään, jos aurinko pääsiäispäivänä "paistelee häimäkästi pilviverhon läpi". Siitä seuraa kaiken kaikkiaan hyvin sekava vuosi.

Pääsiäinen

Palmu- eli virposunnuntai

Viikkoa ennen pääsiäispäivää. Aikaisintaan palmusunnuntai voi olla 15. maaliskuuta ja myöhäisimmillään 18. huhtikuuta.

Pääsiäisajan aloittaa palmusunnuntai. Nimi viittaa vihreisiin lehviin, joilla koristettiin kirkko. Jeesus ratsasti Jerusalemiin palmusunnuntaina juhliakseen pääsiäistä. Pääsiäinen oli jo silloin juutalaisten keväinen juhla.

Pääsiäistrullit

Lapset kiertävät trulleiksi pukeutuneina virpomassa. He lyövät kevyesti pajunoksilla aikuisia, ja lausuvat samalla onnea toivottavia hokemia, mistä he saavat pienen lahjan. Lahja on joko jotakin suuhun pantavaa, kuten karkkia, tai jokin pieni rahasumma.

Virpomista on meillä harrastettu itäsuomessa ja se liittyy ortodokseilla palmusunnuntain perinteisiin. Virpojat eivät itäsuomessa pukeutuneet trulleiksi, ja virpojan noidaksi pukeutuminen tuleekin puolestaan länsisuomesta. Ruotsista rantautuneen perinteen mukaan noidat kiertelevät ovelta ovelle toivotellen hyvää pääsiäistä. Samalla, kun Karjalasta tullut siirtoväestö asutettiin eri puolille Suomea, kulki virpomiskulttuuri heidän mukanaan.

Jeesus ratsastaa Jerusalemiin

Kiirastorstai

Palmusunnuntaita seuraavana torstaina.

Pääsiäisviikon päivistä kiirastorstai on puhdistuspäivä. Kiirastorstai nimenä johtuu Jeesuksen suorittamasta jalkojenpesuoperaatiosta. Ruotsin kielessä skära tarkoittaa puhdistamista, ja ruotsalaisten kiirastorstai onkin nimeltään skärtorsdag, puhdistustorstai. Suomen kieleen sana lainautui hieman vääntyneessä muodossa ja siitä tuli kiirastorstai. Suomalaiset eivät sinänsä ymmärtäneet mitään siitä, että ruotsinkieliseen lähdesanaan liittyi puhdistamista ja keksivät sen sijaan, että kiira on jokin pihapiirissä asustava pahansuopa olento. Kiira piti karkottaa kiirastorstaina pois.

"Joulu on aikanans ja juhannus on paikallans, mutta helluntai heittelee ja pääsiäinen paiskelee". (Lieto)

Kiira piharikko pellonpäähän

Kiiran, tuon pihan perillä luurailevan ilkiön toinen nimi on piharikko. Kesän kynnyksellä annettiin kiiralle eli piharikolle kiirastorstaina kyytiä loitsuten. Loitsun yhteydessä pidettiin meteliä, poltettiin tervassavuja ja pidettiin käsillä aseina uuninkoukkuja, korentoja, seipäitä ja sirppejä.

"Kiira kiira metsään, piharikko pellonpäähän!"
"Kitis kiira metsään, tulta suuhun, savua sieraimiin, seipäällä selkään, lapiolla lautaselle!"
"Kitis kiira mehtään, peltoin perätse, aitain alitse!"

Pitkäperjantai

Palmusunnuntaita seuraavana perjantaina.

Pitkäperjantai on ollut pitkän paastonajan kärsimysjakson huipentuma. Se on Jeesuksen kärsimyskuoleman muistopäivä. Pitkäperjantaina Jeesus kuoli ristille. Kristuksen kuoleman muistopäivänä pitkäperjantai tunnetaan 300-luvulta lähtien. Myös tavallisten ihmisten kärsimys huipentui pitkäperjantaina, sillä se oli 40-päiväisen paaston miltei viimeinen päivä. Pitkäperjantaina ei ole saanut nauraa eikä kulkea kylillä, vaan on luettu kotona sanaa tai käyty kuulemassa sitä kirkossa. Pitkäperjantaina on tulenkin teko ollut kielletty, ja on pitänyt tulla toimeen kylmällä ruualla. Edes lasta ei ole saanut imettää.

Jeesus ristillä

Lankalauantai

Pääsiäislauantai, hiljainen lauantai - palmusunnuntaita seuraavana lauantaina.

Pitkäperjantain iltana liikkeelle lähteneet noidat ovat saaneet kaikki kujeensa ja kepposensa tehtyä lankalauantaihin mennessä.

Lankalauantaina poltetaan juhlavia pääsiäiskokkoja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Ne vastaavat helavalkeita ja juhannuskokkoja. Pääsiäiskokoilla nuoret tekevät sitä samaa, mitä juhannuskokoillakin - juhlivat ja paistavat makkaraa. Ennen vanhaan maalla nuorilla oli vähemmän tilaisuuksia nähdä toisiaan romanttisissa merkeissä. Niinpä lankalauantaisin nuoret kokoontuivatkin innolla pääsiäisvalkeille, eivät suinkaan noitia karkottamaan, vaan toisiaan näkemään ja tapaamaan. Pääsiäisvalkeat olivat itse asiassa monille ajan huvitilaisuuksia.

Pääsiäispäivä, sunnuntai

Pääsiäinen osuu eri vuosina eri päiville. Pääsiäispäivä on ensimmäinen sunnuntai kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täysikuun jälkeen.

Pääsiäispäivä eli pääsiäissunnuntai on kirkkojuhlista suurin. Se on ylösnousemuksen päivä, silloin Jeesus nousi haudastaan ylös taivaaseen. Pääsiäisaamuna Jeesuksen haudalle meni naisia kukkia tuomaan. Kun he pääsivät perille, olikin kalliohaudan suuta vartioiva kivipaasi kadonnut. Naiset kurkistivat ihmeissään hautaan ja näkivät siellä enkelin. Enkeli ilmoitti heille, että Jeesus on noussut ylös kuolleista ja elää. Hän kehotti naisia kertomaan edellä mainitun Jeesuksen ystäville.

Aurinko tanssii

Pääsiäispäivän aamuun liittyy uskomus, että aurinko tanssii noustessaan Kristuksen ylösnousemuksen kunniaksi. Ihmiset ovat sekä Suomessa, että muissakin maissa kokoontuneet korkeille paikoille katsomaan tätä ihmettä. Kaikkea yliluonnollista kauneutta ja ihmeitä karttava nykyaika on selittänyt tämän auringon tanssimisen niin, että auringon valo vain taittuu taivaanrannan ilmamassoista ja tämä aiheuttaa auringon hypähtelyn.

"Yhä vieläkö, aurinko, karkeloit ilotanssia taivaalla pääsiäisaamun kuin lapsuuden vuosina?"- Kaarlo Sarkia

Pääsiäisaamun säästä on ennustettu tulevan kesän säätä. "Jos pääsiäisenä vettä sataa, tulee kylmä ja kolkko kesä".

Toinen pääsiäispäivä

Ensimmäisen pääsiäispäivän jälkeisenä maanantaina.

Toinen pääsiäispäivä on jäänne juutalaisten ikivanhasta tavasta viettää kahdesanpäiväistä pääsiäisjuhlaa. Toisena pääsiäispäivänä muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä opetuslapsille ja muutamille naisille. Pääsiäinen alkaa palmusunnuntaista ja päättyy toiseen pääsiäispäivään.

Kumppanin etsintää

Pääsiäisenäkin etsittiin kumppania ja todettiin:

"Jos ei ole pääsiäisenä päätä kainalossa, niin ei ole mikkelinäkään".

Tytöt eivät saa ruskettua

Pääsiäisaamuna ennen variksen vaakkumista - siis hyvin varhain - tytöt entisaikaan noutivat vettä purosta ja pesivät sillä kasvonsa. Näin tuli virkeäksi koko vuodeksi. Uskottiin myös, että jos näin menetteli, keväällä ei ahava ottanut kasvoihin eikä päivettynyt, vaan hipiä pysyi kauniin vaaleana koko kesän. Ruskettunutta pintaa pidettiin tuolloin rumana.
Pääsiäisnarsissit

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, pääsiäisnarsissi - Copyright © Gabrielle Ludlow


Aprillipäivä 1.4.

Aprillipäivä on kiva päivä, jolloin petkutetaan, huijataan ja pilaillaan eli aprillataan. Aprillipäivänä saa narrata luvan kera eikä narrattu saa suuttua.

Kansanhuviksi huhtikuinen aprillaus muodostui Ranskassa 1500-luvulla. Suomeen aprillauksen hauskuus levisi 1700-luvulla. Monien muiden tapojen lailla, aprillausta harrastettiin ensiksi arvokkaissa kulttuurikodeissa, kartanoissa ja pappiloissa. Maaseudulla tapa tunnettiin 1800-luvulla ja silloin aprillaus vasta pääsi oikein valloilleen.

Aprillipäivänä ei erityisemmin ole sääennusteita tehty, mutta huhtikuun aikana toki.

Huhtikuussa "sataen suvi tuleepi, vuoten vesi lankeaapi". - "Kun on kylmä huhtikuu ja märkä toukokuu, niin on täysi heinälato". - "Jos hatutta päin huhtikuussa halkoja hakataan, niin turkit päällä toukoja tehdään".

Mikael Agricolan päivä eli Suomen kielen päivä 9.4.

Agricola-seuran aloitteesta suomen kielen isä sai oman nimikkopäivänsä kalenteriin 1960-luvulla. Huhtikuun 9. valittiin sillä perusteella, että se on Mikael Agricolan (1510 - 1557) kuolinpäivä. Vuonna 1978 päivä sai lisämääreen "suomen kielen päivä".

Mikael Agricola loi 8 500 sanaa

Mikael Agricola loi noin 8 500 sanaa, joista 60 % elää edelleenkin. Hänen luomiaan sanoja ovat mm. elinaika, epäjumala, helvetti, inhimillinen, juhlapäivä, kaikkivaltias, kanne, karkausvuosi, lohikäärme, luontokappale, muistomerkki, muukalainen, norsunluu, perikato, pääkaupunki, rikollinen, sananlasku, valaskala, vangita, varas, vedenpaisumus ja väkivalta.

Mikael Agricolan luomia sanoja, jotka eivät jääneet käyttöön ovat mm. haastaus (uhma), jalopeurukainen (nuorukainen), luutarha (kalmisto), nisuri (rintalapsi) ja äänenkauna (murre).

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © tatulund


Huhtikuun koivikkoa

Huhtikuinen koivikko Halikossa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © tatulund


Suviyöt 12. - 14.4. - Tiburtius 14.4.

Tiburtiusta sananparsissa

"Vanhat suviyöt ovat Julius, Justinus ja Tiburnus. Kun nämä vain kylmää, silloin on edessä vielä kylmiä öitä yhdeksän joka yölle". - "Jos suviöinä kylmää, kylmää vielä 40 vuorokautta yhteen menoon". - "Julius, Justinus ja Tiburtius ovat suviöitä, ja jos silloin kylmää, tulee huono viljavuosi, mutta jos on suoja, niin silloin tulee hyvä vuosi viljasta". - "Tiburtius maat näyttää, tiet tukkii, ojat täyttää".

Tämä aika pitää sisällään kolme suviyötä - Julianuksen, Justiniuksen ja Tiburtiuksen päivää vasten. Näinä päivinä almanakassa nykyisin ovat nimet Julius, Julia, Tellervo ja Taito. Tiburtiuksena lähtevät kalat liikkeelle, kurjet tulevat jo Keski-Pohjanmaalle saakka, västäräkki saapuu kurjen siiven päällä ja varis munii ensimmäisen munansa.

Tiburtiusta sananparsissa

"Tiburtius tiet tekee, varpu varsat valkastaa kesän keikkuvan eteen". - "Tiburttius tietä neuvoo, vappu vaolle ajaa". - "Kurjet suolla suvipäivänä, viikkoa jälkeen viimeistäänkin". - "Kurki suolla suvipäivänä, hauki maalla Maariana". - "Tiburttina pitää olla nöyrä suvisää, sitten tulee hyvä kesä". - "Jos on Tiburttina kuiva ilma, tulee pakkanen kesällä". - "Jos Tiburtiuksen yön kylmää, on pitkä kevät". - "Jos Tiburtin kylmää, kylmää 40 yötä". - "Jos Tiburtiusta vasten kylmää, kylmää yhdeskän yötä peräkkäin".

Kurki

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva kurki - Copyright © Pekka Järveläinen


Elias 17.4.

17.4. on ollut Eliaksen nimipäivä tuoeen 1929 saakka. Eliaksen nimipäivä siirrettiin vuonna 1929 huhtikuun 9. päivään kyseisenä päivänä syntyneen Elias Lönnrotin muistoksi.

Eliasta sananparsissa

"Eljakselta kurjet tulevat ja västäräkki kurjen siiven päällä".

"Eljaksen poudat ovat pitkälliset poudat keväällä".

Martta Wendelin Kotiliesi

Martta Wendelinin taidetta.

All Rights Reserved
*Kuvat - Copyright © Antikvariaatti Punaparta
Huutoyöt - Yrjö, Jyri, Jyrki 23.4.

Yrjöä, Jyriä ja Jyrkiä sananparsissa

"Mikä on Jyrkinä katolla, se on Erkkinä (18.5.) maassa".
"Yrjönpäivää vasten jos kylmää, niin kylmää niin kauan kuin on riekon kokoinen lumi maassa".
"Jyrinä kun kylmää, silloin on kesän tulo hidasta".
"Jos Yrjönyönä on kylmä, tulee kylmä kevät".
"Jos ennen Jyrinpäivää ukkonen jyrisee, niin odotetaan kylmää ja sateista kesää".
"Yrjö auran pellolle kantaa, Markus käelle kielen antaa".
"Jos Yrjö inuu, niin Urpo uikuttaa".
"Jyrki tuo takan heinää, Miikkula tulee heinäreen kanssa".
"Jyrki tuopi kainalossa, Varpu tuopi vakkasella, Miikkula koko reellä".
"Jyrki heinää syleltä, Pyhä Risti parmahalta".
"Jyrki ahvenkeseelin kera tulee, Miikkula vihannan vihon".
"Jyrinpäivänä hyräys lintumiehen pyydyksessä, Ristinpäivänä rimaus kalamiehen kattilassa".

Yrjön, Jyrin ja Jyrkin taikoja

Jyristä alkavalla viikolla aloitetaan touot.

Jyrinpäivänä pitää nousta varhain aamulla tupaa lämmittämään ja rieska jouduttaa. Kuka ensimmäisenä kerkiää tupansa lämmittämään, sen kesätyöt ovat etuajassa tehdyt.

Jyrinaamunan toivotaan miestä ensimmäiseksi vieraaksi taloon. Jos nainen sattuu tulemaan, siitä seuraa onnettomuuksia - tämähän nyt on sanomattakin selvää!

Jyrkinä on susivaara

Huutelu liittyi Yrjön, eli Jyrkin päivän aikoina siihen, että kun juuri silloin laskettiin karja ulos, niin pidettiin meteliä, jotta saatiin sudet karkotetuksi. Karjan laskeminen ulos kesälaitumilleen (metsiin) oli suuri tapahtuma. Erityisesti silloin oltiin huolissaan siitä, ettei sudet ilmestyisi karjaa verottamaan. "Hyvä Jyrki, pyhä Jyrki, pane hurtat kiinni suviöistä talviöihin!" - Tai huudettiin vain: "Jyr, jyr, paa koiras kahleisiin!" - Koiralla tarkoitettiin sutta.

Sudenpojat syntyvät Yrjönyönä, ja siksi on kytätty tarkoin, missä susi poikineen on asustanut, sillä koko perheen yllättämällä on saanut hyvät tapporahat.

Yrjön, Jyrin ja Jyrkin taikoja

Jyrinpäivänä ei saa ajaa hevosella, muuten kesällä karhu ahdistaa.

Jyrinpäivän aattona tehtiin liidulla tai savella kaikkiin oviin pyörylä ja sen keskelle risti.

Jyrinpäivänä raudoilla kierretään kaikki huoneet ympäri, kirves kädessä, jokin rauta kainalossa tai muuten, etteivät madot (=käärmeet) tulisi pihaan.

Jyrkinä kastelevat nuoret ja vanhat toisiaan, etteivät kesällä sääsket syö.

Yrjönyönä susi poikii ja ulvaisee niin monta kertaa, kuinka monta poikasta tulee. Metsämiehet menevät kuuntelemaan silloin.

Kun ukkonen jyrisee ennen Jyrinpäivää, pitää kolme kertaa mukkia heittää, ettei niittäessä ja leikatessa sivuja kivistäisi.

Luteitten karkottamiseksi tuodaan ennen Jyrkiä tapetun käärmeen pää tupaan ja pannaan seinänrakoon. Silloin häviävät luteet.

Jos ennen Jyrinpäivää tappaa käärmeen ja vie kaalimaahan, niin sinävuonna eivät madot kaaleja syö.

Jyrinpäivänä pitää olla oikein hiljaa. Pitää kävellä sukkasillaan ja voidella oven saranatkin. Sitten ei ukkonen tee kesällä pahojaan.

Jyrkinä jos russakkakin rusahtaa, tulee kesällä ukkonen.

Jyrinpäivänä lahjotaan isoa kuusta pihapiirissä. Kuusen juurelle viedään ruokia. Jos eläin keskellä kesää kuolee, siinä oli vika, ettei oikein Jyrinpäivää pyhitetty.

Keväällä Jyrinpäivänä laitetaan talvelliset uuniluudat aidanseipäisiin. Sitten menestyvät kanat hyvin, eikä haukka niitä tapa.

Jos ennen Jyrkiä löytää sammakon ja syöttää siitä toisen puolen hevoselle ja toisen puolen ompelee kellon kantaan, niin ei sinä kesänä hevonen kauas loittone eikä aitojen yli hypi.

Yrjöä, Jyriä ja Jyrkiä sananparsissa

Yrjö saapuu merkkipäivänään ahvenkesseli selässään. Ahvenen kutu alkaa silloin pohjoisessa. "Jyrkinä jyräys kalamiehen kattilassa".
"Jos ennen Jyrkin päivää ukkonen jyrisee, niin odotetaan kylmää ja sateista kesää".
"Jos Yrjön yönä on pakkanen, niin sitä jatkuu 40 yötä; jos silloin taas on lämmin, on lämpimiä öitä 40 peräkkäin".
"Kun Yrjönyön kylmää, niin yhdeksän yötä perähän, vaikka keskellä kesäsydäntä".
"Jos Yrjönpäivänä on kylmää, niin menee kolmas jyvä tähästä, kolmas halko pinosta".
"Jos Yrjönpäivänä on kylmä, niin menee kolmas jyvä tähkästä ja kolmas halko pinosta; jos on lämmin, niin eivät hallat sinä vuonna pane".
"Yrjönyön pakkanen vie yhdeksännen tähkän viljasta ja yhdeksännen halon pinosta".
"Jyrin kun kylmää, silloin on kesän tulo hidasta".
"Jos Yrjönyönä on kylmä, tulee kylmä kevät".
"Jos Yrjönyönä on pakkanen, niin pakkasta jatkuu 40 yötä; jos silloin on lämmin, on lämpimiä öitä 40 peräkkäin".
"Jos Yrjönyönä kylmästää, niin 9 yötä kylmästää, vaikka keskellä kesää".
"Jos vanhan Jyrin kylmi, se merkitsi hallavuotta, jos ei, sai kylvää vaikkaa hetteen reunalle, eikä halla turmellut".
"Jos Yrjönpäivänä pakastaa, niin ohrat hyvin kasvavat".
"Kun Yrjönyön kylmää, ei seuraavana kesänä tule marjoja".
"Kun Yrjönpäivänä laiho on liikkunut, niin on Jaakonpäivänä uutinen".
"Kun oras näkyy Yrjönpäivänä lumen alta, on se Jaakkona kykkäässä".
"Mitä ennen Yrjänänäpäivää oras kasvaa, sitä ennen Jaakonpäivää se leikataan; mitä jälkeejn Yrjänänpäivän se huomaaan kasvaneeksi, sitä jälkeen Jaakonpäivän se leikataan".
"Jos sika Jyrinpäivänä menee rapakkoon, niin ei se sitten enää mene koko kesänä".
"Jos Jyrinpäivänä kovasti tuulee, niin on karhu vihainen tulevana kesänä ja raatelee kovasti elukoita!".
"Yrjönpäivänä kun tuulee, tulee tuulinen kesä".
"Mikä on Jyrkinä katolla, se on Erkkinä maassa".

Yrjön ja Jyrkin taikoja

Jyrypäivänä kuljetaan metsissä jyskämässä sen sijaan, että kotona ollaan hiljaa, siksi että ukkonen jyrisisi metsissä eikä kotona.

Jyrinpäivänä ei saa tehdä piirakkaa, ei käyttää värttinää, eikä nähdä köysiä, muutoin kesällä näkee paljon käärmeitä.

Yrjönpäivänä ei saa kehrätä, ettei tule ukonilmaa.

Jyrinpäivänä ei saa antaa kenellekään mitään, että tulee hyvä vuosi.

Jyrkinä ei saa viedä mitään toiseen taloon, ei edes tulta.

Jyrinpäivänä ei saa mennä paljain käsin ulos. Pitää olla lapaset kädessä, vaikka olisi miten lämmintä. Muuten tulee koko kesäksi kädet kipeiksi taudeista, jos oli paljain käsin.

Jyrinpäivänä kaikki narut, kirveet, vasarat, viikatteet, härkkimet, piirakkakapulat, seulat ja puukot peitetään maahan tai muuten piilotetaan. Tämä takaa sen, ettei tule sekamelskaa asioissa ekä kiistoja talon väelle.

Markku, Markus 25.4.

Markus ja Markku ovat alkuperältään sama, kuin evankelista Markus, jonka merkkipäivänä huhtikuun 25. päivä on ollut jo vuosituhannen ajan.

Markkua ja Markusta sananparsissa

"Kun Kaali-Markun kylmää, niin eivät kukkatouot menesty". - "Jos Kaali-Markuksen kylmää tulee huono kaalivuosi". - "Markus heinäladot sotkee, jos silloin on sula yö, tulee hyvä vuosi". - "Markus käelle kielen antaa, Valpuri vakan vainioille kantaa". - "Markun yö marjat syö".

Martta Wendelin Kotiliesi

Huhtikuuta Martta Wendelinin taiteena Kotilieden kannessa.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Antikvariaatti Punaparta


Markus kantaa auran pellolle

Maamiehille tämä on eteläisessä Suomessa tärkeä kesäntulosta kertova päivä. Markus eli Markku on kevään miehiä, sillä hän "kantaa auran pellolle". Jollei Yrjökin sitä ole jo tehnyt.

Markkua ja Markusta sananparsissa

"Jos Markuksenyän kylymää, niin on se huonon vuoren merkki ja kylmää vielä 39 yötä, jollei ennen, niin heinäkuulla". - "Jos Markun varpaita palelee, niin on pakkasta 40 yötä peräkkäin". - "Jos on Markkuna hallaa on hallaa seitsemän viikkoa". - "Jos Markunyön kylmää, niin kylmää ohran pään". - "Jos Markunyönä kovasti pakastaa ei seuraavana kesänä tule mustikoita". - "Jos ei ennen, niin Markunpäivänä pitäisi käen kukkua, sillä vanhat sanovat käen kielen olevan Markun vyön alla".

Markun yön säätä on seurattu ja seurataan toki vieläkin tarkoin. Jos silloin on pakkasia, se tietää jatkuvia kylmiä. "Jos Markun yö on kylmä, niin on 40 kylmää yötä peräsin". - "Jos Markun varpaat palelee, niin tulee kylmä kesä". - "Markuksen kylmä vie kolmannen tähään pellosta, kolmannen halon pinosta ja kolmannen kalan padasta". - "Kylmä Markku vie vain puolet heinistä latoon".

Pojat uskaltavat mennä naimaan

Jos Markun aattoyö on leuto, seuraa siitä hyvä ja lämmin kesä ilman hallanvaaroja - niityt työntävät heinää, metsät antavat marjoja ja viljavuosi tulee runsas. On sanottu niinkin, että silloin "kyllä pojat uskaltavat naimaan mennä". - Lämpimällä Markulla on siten ollut moninaisia, positiivisia seuraamuksia.

Vapunaatto 30.4.

Vapun juhlinnassa suuri osa perinteistä on siirtynyt huhtikuun viimeisen päivän ja aaton puolelle.

Vappu Tunturisuden vappusivu

Helsinki

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - vappu Tuomiokirkko Helsinki - Copyright © John Tolva
Juhlapäivät ja merkkipäivät - muut mainittavat ajanjaksot
Juhlat Tammikuu

  • Uudenvuodenpäivä 1.1.
  • Loppiainen 6.1.
  • Nuutinpäivä 13.1.
  • Selkäviikot - talvenselkä, talvennapa
  • Anton, Tyni, Antonius 17.1.
  • Heikin päivä 19.1.
  • Apostoli Paavalin kääntymyksenpäivä - Paavali 25.1.
  • Kallen päivä 28.1.

  • Juhlat Helmikuu

  • Laskiainen
  • Kynttilänpäivä 2.2.
  • Runebergin päivä 5.2.
  • Ystävänpäivä 14.2.
  • Sipin päivä 15.2.
  • Talvi-Matin päivä 24.2.
  • Kalevalan päivä 28.2.
  • Karkauspäivä 29.2.

  • Juhlat Maaliskuu

  • Vanha kevätpäiväntasaus - Valonsammuttamisjuhla 12.3.
  • Kevätpäiväntasaus 21.3.
  • Marian ilmestyspäivä eli marianpäivä

  • Juhlat Huhtikuu

  • Pääsiäinen
  • Palmu- eli virposunnuntai
  • Kiirastorstai
  • Pitkäperjantai
  • Lankalauantai
  • Pääsiäispäivä
  • Toinen pääsiäispäivä
  • Aprillipäivä 1.4.
  • Mikael Agricolan päivä eli Suomen kielen päivä 9.4.
  • Suviyöt 12. - 14.4. - Tiburtius 14.4.
  • Eliaksen päivä 17.4.
  • Huutoyöt ja Yrjön päivä 23.4.
  • Markuksen päivä 25.4.
  • Vapunaatto 30.4.
  • Juhlat Toukokuu

  • Vappu 1.5.
  • Ristin päivä 3.5.
  • Äitienpäivä
  • Miikkulan päivä, Kevät-Miikkulan päivä 9.5.
  • Mamertuksen päivä 11.5.
  • J. V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä 12.5.
  • Vanha Vappu 14.5.
  • Sofian päivä 15.5.
  • Helatorstai
  • Kaatuneitten muistopäivä
  • Erkin päivä 18.5.
  • Urpon, Urbanuksen päivä - 25.5.

  • Juhlat Kesäkuu

  • Helluntai
  • Nikodemuksen, Nikoteemuksen, Teemun päivä 1.6.
  • Puolustusvoimien lippujuhlan päivä 4.6.
  • Kustaan päivä 6.6.
  • Salun ja Salomonin päivä 8.6.
  • Eskon päivä 12.6.
  • Juhannus, Suomen lipun päivä
  • Pietarin päivä 29.6.

  • Juhlat Heinäkuu

  • Marian etsikkopäivä eli Heinä-Maija, tai Kukka-Maaria, tai pelkästään Kukka 2.7.
  • Eino Leinon päivä, Runon ja suven päivä 6.7.
  • Marketan ja Hermannin päivä - keskikesä ja karhunpäivä - 12. - 13.7.
  • Naisten viikko 18. - 24.7.
  • Eliaksen ja Iljan päivä 20.7.
  • Ukon pyhä ja Jaakon päivä 25.7.
  • Martan päivä 26.7.
  • Unikeonpäivä 27.7.
  • Ollin päivä 29.7.
  • Helenan päivä 31.7.
  • Mätäkuu 23.7. - 23.8.

  • Juhlat Elokuu

  • Laurin päivä 10.8.
  • Marian taivaaseen ottamisenpäivä eli Jälki-Maaria 15.8.
  • Maunon päivä 19.8.
  • Samulin päivä 20.8.
  • Perttylin, Pärttylin, Pertun, Perttulin päivä 24.8.
  • Juhlat Syyskuu

  • Marian syntymäpäivä eli Syys-Maria 8.9.
  • Silmänkirkastusjuhlat - Santerin, Aleksanterin päivä 11.9.
  • Pyhän Ristin eli Syys-Ristin päivä 14.9.
  • Syys-Matin päivä 21.9.
  • Syyspäiväntasaus 23.9
  • Mikkelinpäivä - Mikon päivä 29.9.

  • Juhlat Lokakuu

  • Kekri Mikkelinpäivästä Pyhäinpäivään
  • Pokrova 1.10.
  • Pyhän Birgitan eli Pirkon, Pirjon tai Piritan päivä 7.10.
  • Aleksis Kiven päivä, Suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.
  • Talviyöt ja ensimmäinen talvipäivä 14.10.
  • Simon päivä 28.10.
  • Jakoaika ja vuoden alkajainen 28.10.
  • Halloween 31.10.

  • Juhlat Marraskuu

  • Pyhäinpäivä
  • Isänpäivä
  • Martin päivä 10.11. ja 11.11.
  • Liisan päivä 19.11.
  • Klemetin päivä 23.11.
  • Kaisan päivä 25.11.
  • Pikkujouluaika
  • Adventtiaika 27.11.
  • Antin, Anteron päivä 30.11.

  • Juhlat Joulukuu

  • Selman päivä 5.12.
  • Nikolain, Nikolauksen päivä, Nikunpäivä - Itsenäisyyspäivä 6.12.
  • Jean Sibeliuksen päivä - Suomalaisen musiikin päivä 8.12.
  • Annanpäivä 9.12.
  • Lucian päivä 13.12.
  • Tuomaanpäivä 21.12.
  • Pesäpäivät 22. - 23.12. - Talvipäivänseisaus 22.12.
  • Jouluaatto 24.12.
  • Joulupäivä 25.12.
  • Tapaninpäivä, 2. joulupäivä 26.12.
  • Johannes Evankelista 27.12. - Arki-, keski- tai pikkupyhät 27. - 28.12.
  • Viattomien lasten päivä - Neljäs joulupäivä 28.12.
  • "Viides joulupäivä" 29.12.
  • Uudenvuodenaatto 31.12.
  • Leskenlehti
    Leskenlehti (Tussilago farfara)

    Leskenlehti on Suomessa yksi ensimmäisiä keväällä kukkaan puhkeavia kasveja. Ensimmäiset leskenlehdet ilmestyvät Etelä-Suomessa aurinkoisille pälville jo huhtikuun alussa, ja kukinta on parhaimmillaan huhtikuun loppupuoliskolla. Kukinta jatkuu sitten taantuvana koko toukokuun ajan.
    *** tunturisusi.com linkit ***