Menu
Juhlat
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Jani Vienonen
Kesäkuu Katso ylin kuva kokonaisena.


Kesäkuu

Kesäkuu saa nimensä työkautta ilmaisevasta nimestä, jollaisia muita ovat huhti-, touko-, heinä- ja elokuu. Kesäkuu on se kuukausi, jolloin suoritetaan ensimmäinen kesänajo, eli kesannon ensikertainen kyntö. Vaikka kesäkuun nimeä selitelläänkin näin, niin suvikuuhan kesäkuu on - ollaan heinäkuun lailla suven sydämessä.

Helluntai

Helluntai on liikkuva juhla, jonka sijoitus määrittyy pääsiäisen mukaan, ollen 50 päivää pääsiäisestä. Helluntai on aikaisintaan 10. toukokuuta ja viimeistään 13. kesäkuuta.

"Vuodesta toiseen seuraamme kevään heräämistä ja kesän tuloa monin toivein ja odotuksin. Näemme, kuinka maan uumenissa talven alla kätkössä piilleet elämän voimat alkavat liikkua. On käynnissä luomisprosessi ja uutta elämää syntyy.

Mikä tämän saa aikaan? - Aurinko, armas suven tuoja tekee valollansa ja lämmöllänsä ihmeensä. Mutta tarvitaan myös taivaan kastetta, virkistävää kevätsadetta. Janoinen maa juo tuon sateen ja vastaa kiitokseksi viheriöitsevillä niityillä ja ihastuttavalla väriloistolla..."
(Pastori J. Sinnemäki: Helluntain tuli - Kotiliesi N:o 11 Kesäkuu 1941)


Kristityt viettävät helluntaita Pyhän Hengen vuodattamisen ja kristillisen kirkon perustamisen muistoksi.

Maaseudulla helluntaita on pidetty kesäkauden avauksena ja se on ollut nuorisolle ihanan yhdessäolon ja ilakoinnin kulta-aikaa. Helatorstaina aloitettu helavalkeiden poltto on jatkunut helluntaina. Vaaleat kevätkesäillat ovat täyttyneet ilon ja riemun äänistä, kun kyläkeinut ovat huimasti keinuneeet, lautaa on hypätty ja leskisillä oltu.

Vielä helluntain aikoihin oli varsinkin Pohjois-Suomessa vähän tuoreita luonnonantimia saatavissa. Siksi sanonta: "Kesä keikkuen tuleepi, suvi suuta vääristellen". - Siis nälkäkin vielä tähän kesän aikaan on monesti koetellut. Vasta juhannuksen tienoilla ollaan voiton puolella.

Jos ei ole heilaa helluntaina, ei ole koko kesänä?!

Helluntaita on vietetty juhlien ja tanssien ja heilaakin etsien. Heilan löytämistä juuri viimeistään helluntaina pidetään tärkeänä, sillä jos silloin ei heilaa löydy, ei sitä sitten löydy enää koko kesänä.

Toisaalta, sama vaade liitetään eräisiin muihinkin juhliin, joten heilattomaksi helluntaina jäävän ei ehkä kannata vielä menettää kaikkea toivoaan.

Likat heiluvat helluntaina - heilani on kuin helluntai

Helluntainakaan eivät heittäneet toivoaan leikin ja lemmen aikana hekään, joilla menestys vuoden muissa juhlissa oli ollut heikonlaista:

"En joutunut joululle, enkä päässyt pääsiäiselle, vaan kyllä heilun helluntaina".

"Liiku likka helluntaina, juhannuksena et jouda".

"Helluntai hempeimmillään, paarma pahimmillaan".

"Kun ois kesä ja helluntai, eikä milloinkaan talvi ja maanantai".

Milloin kesä alkaa?

Kesäkauden alkuhan voidaan määrittää monin tavoin. Entisinä aikoina ns. vanha Ristin päivä (3.5.) ja Erkin, Eerikin päivä (18.5.) ovat karjanhoidossa olleet kesäisiä merkkipäiviä, joiden tärkeyden vain juhannus on ylittänyt. Maanviljelyksessä tärkeitä viimeisten toukojen ja kesälämpimäin yhtymäpäiviä ovat olleet Urpo, Urbanus (25.5), Kustaa (6.6.) sekä Esko, Eskeli (12.6.).

Säitä helluntaina

Myös helluntai on tärkeä koko vuoden säiden ennustamispäivä. "Helluntain paisteet on koko kesän paisteet". - "Kun on helle helluntaina, niin pakkanen Paavalina (25.1.), kylmä viima kynttelinä". - Erityisesti helluntain säässä nähdään enteet koko tulevan kesän sääoloihin. "Minkälainen on helluntain lauantai, sellainen on koko kesä". - "Jos helluntaina sataa, niin sataa joka pyhä juhannukseen saakka". - "Jok' ei helota helluntaina, se ei helota koko kesänä". - Etelä-Suomessa kärpäset ja paarmat ilmestyvät helluntaina ihmisten kiusaksi.

Helluntaisauna

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Thomas Wanhoff


Helluntaisauna ja taiat

On luonnollista, että helluntain viettoonkin on kuulunut saunominen, helluntaisauna. Näihin aikoihin, jos se on ollut mahdollista, on sidottu myös ensimmäiset saunavihdat ja -vastat.

Saunassa neidot yrittivät tehdä selkoa sulhasistakin. Kun neitoa kylvetettiin, huudettiin lemmennostatussanat.

"Nouse lempi liehumahan,
kunnia kupajamahan,
yli kuuden kirkkokunnan,
yli kappelin kaheksan!"

Tämän loitsun jälkeen pitäisi kylätiellä olla suorastaan tungosta, sillä sulhasia alkaa tunkea ihan naapuripitäjistäkin saakka. Jos kuitenkin haluaa tässä tilanteessa tietää jo ennakkoon senkin, miltä suunnalta se juuri oikea nuori mies saapuu, pitää mennä saunasta alastomana pihalle ja viskata vihta saunan katolle. Sieltä, minne vihdan tyvipää jää osoittamaan, sieltä saapuu hän!

Niko, Nikodemus, Nikoteemus, Teemu 1.6.

Teemua sananparsissa

"Teemunpäivä on ohrankylvöpäivä".
"Pellavankylvöpäivä on Teemunpäivä".

Nikoteemusta sananparsissa

"Jos Nikoteemuksena kylmää, tulee katovuosi".
"Nikoteemus niuskuttaa kyntöruunalle apetta kehnona kesän tulona".
"Nikoteemuksen aikana ohraa kylvetään".

Puolustusvoimien lippujuhlan päivä 4.6.

Puolustusvoimain lippujuhlan päivä on Suomessa vuosittain 4. kesäkuuta vietettävä Suomen puolustusvoimien juhlapäivä ja virallinen liputuspäivä. Nykyisellä paikallaan, 4.6. juhlaa vietettiin ensimmäisen kerran 4.6.1942. Tuolloin ja tuona päivänä, marsalkka Mannerheim täytti 75 vuotta, ja sama päivä valittiin puolustusvoimien lippujuhlan päiväksi.

Sotilasmarssit Tunturisuden sotilasmarssisivut

Muutto aittoihin eli lutteihin

Keväällä, viimeistään helluntain tienoilla tapahtunut muutto aittoihin eli lutteihin oli kotitalouksissa tärkeää. Tupa saatiin silloin raivatuksi kesäväljyyteensä ja erityisesti pyhäpäivien vietto sai sen myötä uuden, suvisen leiman.

Kustaa 6.6.

Nimellä Kustaa on ruotsalaiset pohjat sikäläisessä kuninkaan nimessä Gustavus, Gustav. Suomessa on johdettu Gustavus-nimen muunnelmasta Göstaver, myös nimi Kyösti, jolla on vuosisatainen historia takanaan. Ensimmäisen kerran nimestä Gustav tavataan suomalainen muoto Kustaa Kansanvalistusseuran kalenterissa vuosina 1882 - 1883.

Kustaalla on jo nimessään juhlavaa, kuninkaallista sointua. Sanotaanhan siitä: "Kuudes päivä kesäkuuta, on tuo kuulu Kustaan päivä".

Kustaan päivän tienoon katsotaan muodostavan sääsuhteissa jonkinlaisen taitteen parempaan päin. "Kun Urpanus (25.5.) turkissa, niin Kustaavus paidassa". - Varsinais-Suomessa lapset saavat riisua kengät koko kesäksi, onpa ilma millainen tahansa ja aloittaa uintikauden, vaikka vesi olisi vielä kuinka kylmää.

Kustaata sananparsissa

"Kustaanpäivänä istutetaan perunat". - "Peruna ja pellava on kylvettävä Kustaanpäivänä". - "Kustaa ohran kasvattaa". - ""Ellei mene Kustaanpäivänä kylvölle, niin ei ole sadosta toivoa". - "Kustaa lehmät metsään laskee".

Puhuvia perunoita Pohjanmaalla

Peruna innostuu Pohjanmaalla ihan puhumaan itsekin:

"Joka minun tilani pehmittää, sen minä laarissa palkitsen".

Perunamaa piti siis muokata eli kyntää Kustaan päivänä, kuten viimeistään silloin piti tehdä muutkin maan kevätmuokkaukset.

"Kun Kustaana perunat maahan heittää, saa elonaikana keittää".

"Kustaasta sää parani, lapset riisuivat kenkänsä koko kesäksi, uimakausi aloitettiin, kalansaanti väheni ja peruna pantiin maahan".

Martta Wendelin Kotiliesi

Perunan istutusta ja riihen puhdistusta

Kustaanpäivänä monin paikoin laitettiin perunat kyläkunnan voimin maahan. Usein oltiin joukolla yhden naapurin pellolla ja sitten siirryttiin toiselle. Perunanistutusta seurasi riihien puhdistus, idättämisen niihin jättämästä tomusta.
Kissankello

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, kissankello (Campanula rotundifolia) - Copyright © Kari Pihlaviita


Ilta Saimaalla

Neito Saimaan illassa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Jukka-Pekka Korpi-Vartiainen


Salu, Salomon 8.6.

Salomonin nimellä on upea ja hyvin pitkä historia, sillä olihan Israelin kolmas kuningas nimeltään Salomon. Hän mm. rakennutti Jerusalemin temppelin 967 - 961 eaa. Suomessakin nimi on ollut käytössä vuosisatojen ajan.

Salua sananparsissa

"Salunpäiväviikko on perunaviikko".

Salomonia sananparsissa

"Salomoninpäivänä jos sataa, niin sitten sataa neljä viikkoa sen jälkeen". (Sulkava) - "Pellava on kylvettävä Salomoninpäivän aikanaan". (Parkano) - "Millaista on sää Salomonin päivänä, semmoista on heinä-elokuun aikana".

Esko, Eskeli, Eskil 12.6.

Pohjanmaalla hamppu intoutuu puhumaan ja sanoo viljelijälle näin:

"Kylvä minut Eskelin päivänä, ja ota ylös Perttuna (24.8.), niin minusta tulee vahvaa".

Kesä on vaiheessaan

Suomi on etelästä pohjoiseen pitkä maa, ja vuodenaikojen kehitykset tapahtuvat eri aikoina. Siksi esimerkiksi eri merkkipäivinä sananparsissa annetut kylvöohjeet eivät sovellu samoille päiville koko maahan. Äärialueina tässä ovat eteläisin Suomi ja Peräpohjola.

Eskon päivään mennessä kesän joutuminen ei ole vielä ollut tasoittunut eri puolilla Suomea. Siltikin, painetut kalenterit ovat aikoinaan vaikuttaneet paljon siihen, että työt tiettyinä merkkipäivinä ovat pyrkineet samanaikaistumaan koko maassa.

Eskoa sananparsissa

"Missä Eskonpäivänä tuulee, siellä se on koko kesän". - "Jos ennen Eskoa paarmat laulaa, niin Pietari pussiinsa panee". - "Ei tähkätöntä Eskeliä eikä jyvätöntä Jaakkoa". - "Ohrankylvöaika kestää Eskonpäivään". - "Mikä ennen Eskoa, se kivelle, mikä Eskon jälkeen, se huhmarelle".

Hamppu ja nauris pitää Suomessa istuttaa Eskon päivänä. Nauriin istutusaika tosin on jatkunut heinäkuun puolelle saakka. Eskelinviikolla, tuomien alkaessa vaahtoamaan, kylvössä ovat olleet myös papu ja pellava. Myös ohraa on kylvetty Eskeliin saakka. Jos kuitenkin männynkärkkä on ollut jo hevosen korvaa pitempi, on kylvö ollut myöhäistä.

Peräpohjolassa teeri on tänä päivänä juuri lakannut soimasta ja norssi alkanut kutea. Ensimmäinen suuri sääskiaaltokin on Sydän-Lapissa tulossa. Etelämpänä Esko tuo paarmat.

Kaskinauriit

Ennen perunan aikakautta nauriit olivat Suomessa tärkeimpiä viljelykasveja ohran ohella, aina 1800-luvulle saakka. Vanhimmat suomalaiset naurislajikkeet olivat kaskinauriita eli huhtanauriita.

Useammat merkkipäivät pitävät sisällään sananparsia, joissa on ohjeita nauriiden kasvatukseen. Niin Eskonpäiväkin, jolloin on nauriinistutuspäivä. Kaskinauris oli tapana kylvää näihin aikoihin, tai vasta kesäkuun lopulla ja korjata myöhään syksyllä. Maakuopissa ja kellareissa säilynyttä naurista syötiin läpi talven.

Kaskenpoltto

Kaskenpoltto oli aloitettava kesäkuun alussa. Kaskityöt jatkuivat koko kesäkuun ajan, ja niissä oli vierrettävä palamatta jääneet kohdat, sekä kalikoitava ja aidattava alueet. Kaskenpoltossa olivat mukana miehet, naiset ja lapset.

Kyntötöistä vastasivat vain miehet. Nauriskaskiakin poltettiin jo Eskon päivän aikaan, mutta viimeistään juhannuksena, joka vasta silloin tai viimeistään Pietarina (29.6.) piti kylvääkin. Tosin, kuten toisaalla on todettu, Kilianin päivä (8.7.) oli se "vihoviimeinen" päivä nauriiden istutukseen.

Kaskisanasto Pieni kaskisanasto

Nauriit

Nauriiden "vihoviimeinen istutuspäivä" on ollut Kilianin (Kylianus, Kiljaani, Kiliaani) päivä 8.7.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva nauriit - Copyright © rosipaw


Raatajat rahanalaiset eli Kaski

Eero Järnefelt (1863 - 1937) - "Raatajat rahanalaiset eli Kaski".

Juhannus, Suomen lipun päivä

Juhannus on liikkuva juhla. Juhannuspäivää vietetään 20. - 26. päivälle osuvana lauantaina.

"Juhannuksena heinä tekee kukkaa, ruis tähkää, ohra ja kaura "odottelevat poikiaan" ja sakoavat. Lehti paisuu ja saavuttaa täyden mittansa.

Kaskisauhu ja turpeentuoksu aaltoilevat kesäyössä. Pelloilla yötuuli ajelee heilimöivän rukiin savulaineita ja kosteat niittyrannat uhoavat kukkaista mettä. Juhannus leijailee ilmassa.

Pihoilla ja pirteissä naisväki siivoaa viikon ajan juhannuksen alla, juhannussiivot, perusteellisin vuoden eri siivousviikoista. Tupa raivataan, pestään ja hangataan valkoiseksi, joka nurkka puhdistetaan kertyneestä rojusta, piha lakaistaan. Suuri kesäpesu kuivuu rantanurmella.

Puhtauden raikkaaseen ilmaan leviää kypsän leivän, tuoreen kesävoin ja makean viilin hieno, viaton tuoksu, joka jää kesäksi asumaan aittaan..."
(Maisteri Helmi Helminen: Sydänkesän työkalenteri - Kotiliesi N:o 12 Kesäkuu 1942)

Juhannus on keskikesän ja valon juhla. Juhannuksena on myös Suomen lipun päivä. Juhannus on vanha muoto Johannes Kastajan nimestä. Päivä on suuren edelläkävijän, Johannes Kastajan syntymäjuhla, johon kuitenkin on liittynyt runsaasti vanhan keskikesän juhlan piirteitä.

Juhannus (myös mittumaari joissakin murteissa) tarkoittaa valon ja keskikesän juhlaa, jota vietetään kesäkuussa kesäpäivänseisauksen tienoilla. Suomessa juhannus on yöttömän yön juhla. Napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske lainkaan kesäpäivänseisauksena. Juhannus on myös virallinen liputuspäivä, Suomen lipun päivä. Juhannuksen vieton historia ulottuu aina pakanalliselle ajalle asti ja joskus muinoin tämä juhla tunnettiin nimellä vakkajuhla.

Itä-Suomessa juhannusta vietettiin säänjumala Ukon juhlana. Kesän valoisimpana aikana vietetyn juhlan avulla pyrittiin varmistamaan sekä hyvät sadot että ihmisten ja karjan hedelmällisyys. Vielä 1800-luvulla ortodoksit Etelä-Karjalassa kutsuivat juhannusta Ukon juhlaksi. Ukon juhlaa vietettiin veden äärellä ja ukon kunniaksi kallisteltiin "Ukon maljoja", joiden sisältönä oli juhlan kunniaksi pantu olut.
Muista istuttaa nauriit kolme päivää ennen juhannusta!

Naurista kehoteltiin istuttamaan Eskon päivänä, ja myös erityisesti juhannuksena.

Muhevassa maaperässä uinuu juhannuksen aikoihin erityinen juhannuskaste, jolla on kaikenlaiseen kasvustoon hyvin elvyttävä vaikutus. Niinpä lantut, kaalit, tupakintaimet ja nauriit on istutettava tähän juhannuskasteeseen, jotta ne menestyisivät hyvin.

Naurishalme poltetaan hyvissä ajoin juhannusviikolla, jotta multa ehtii juhannusaatoksi jäähtyä. Tähän multaan on sitten hyvä istuttaa nauriit. Monin paikoin Suomessa kuitenkin paras nauriiden istutuspäivä on jo kolme päivää ennen juhannusta.

Nauriit voi tosin istuttaa myöhäisimmillään vielä Kilianin päivänä 8.7. Tällöin saavutetaan se etu, että maakirput eivät hätyyttele nauriita eikä rikkaruoho niitä tukahduta.

Juhannus Tunturisuden juhannussivut

Sillä, millainen sää on juhannuksena, on suurikin merkitys juhannuksen juhlijoille. Juhannuksen säällä on merkitystä myös muunkin vuoden säälle, sillä juhannussäästä ja muista juhannuksen merkeistä, ennustetaan tulevien aikojen säätä. Ihanteellinen juhannussää, jota varmaankin useimmat odottavat, on sateeton auringonpaiste, ehkäpä ihan juhannushelle.

"Minkälaista ilmaa on juhannuksena, sellaista on mikkeliin".
"Jos aurinko nousee juhannuksena selkeälle taivaalle, tulee hyvä vuosi".
"Juhannuksen aikainen sade ja Mikon aikainen pouta, se ei ole vettä eikä mettä, vaan leipää ja leivän särvintä".
"Kuinka monta viikkoa ennen joulua ensikerran on kuuraa puissa, yhtämonta viikkoa ennen juhannusta puhkeavat lehdet puihin". (Mikkeli).
"Jos juhannusyönä tuulee, ei tule puolukoita sinä vuonna". (Suomenniemi).
"Juhannusyön tuuli vie marjankukat". - (Mansikat ovat pieniä, puolukoita on vähän, etenkin jos tuuli on pohjoisesta).
"Millainen on mansikka Juhanina, sellainen jyvä Jaakkona".
"Jos ohran laiho antaa juhannuksena pikkulinnuille piilon, niin siitä saa täyden sadon". - (Lapin rajoilla ohran täytyy juhannuksena peittää jo varis, muuten viljan joutuminen ei ole varmaa)
"Jos on tähätön Jussi, niin on jyvätön Jaakko". (Kesä on siis myöhässä - Keski-Pohjanmaa).
"Juhannuksena kukkiva pihlaja ennustaa rukiin joutuvan jo Jaakkona". (Pohjois-Savo).
"Jos tuuli käy juhannusyönä, saadaan sinä suvena vähän mansikoita". (Kangasala).
"Jos juhannuksena sataa kovasti, niin sataa joka pyhä koko kesän". (Perho).
"Mitä ennen mittomaariaa sataa, niin sataa laariin". (Ahlainen).
"Juhannukseen asti päivä pitää isäntäin puolta, mutta juhannuksesta alkaen se pitää renkien puolta". (Kuhmo).

Viili

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Marjut


Saadaanko rikonnan päätteeksi velliä vaiko rikkoviiliä?!

Juhannuksen alla pelloilla tapahtui kesannon rikontakyntö, ja urakkana oli päästä rikkoviilille juhannusaatoksi. Jos kyntöä ei saanut toimitetuksi juhannukseen mennessä, joutui tyytymään velliin, eli "rikonta jäi vellin taa". Kermaista rikkoviiliä saivat nauttia he, jotka saivat kynnön ennen juhannusta suoritetuksi.

Pietari 29.6.

Apostoli Pietarin kunniaksi pyhitetty päivä. Kaikkien kalamiesten ja onkipoikien päivä, olihan Pyhä Pietari itsekin kalastaja. Onkijat lausuvatkin Pietarin päivänä, heittäessään ongen veteen, loitsun pätkän: "Hei onki ottamaan, väkäleuka vääntämään. Anna Antti ahvenia, Pekka pieniä kaloja".

Kansan mielestä Pietari on vuoden lämpimin päivä. Talvellakin kuumalla uunilla loikoillessa lausutaan: "On lämmintä kuin Pietarin päivän aikaan".

Pietarin päivässä on sellainenkin puoli, että "Pietari pistää isot paarmat tuppeensa". Tilalle, lehmiä kiusaamaan tosin ilmestyvät pienemmät sokko- eli tuppipaarmat.

"Näinä aikoina valmistauduttiin heinäntekoon. Naisten oli kunnostettava valkoiset ja heleät heinävaatteet, leivottava heinäleivät, kirnuttava pytyllisittäin voita, pantava kaljat, survottava ryynit, varustettava suolakalat, oinaskin oli saatava lihoiksi ja tehtävä talkkunat heinäeväiksi. Miesten huolena oli viikatteiden ja haravain kunnostamista, takkavitsojen vääntämistä ja muuta varustelua..." (Maisteri Helmi Helminen: Sydänkesän työkalenteri - Kotiliesi N:o 12 Kesäkuu 1942)

Pietaria sananparsissa

"Kun Pietarinpäivä on tullut, ei tarvitse enää halloja pelätä". - "Pietarinpäivänä aloitettiin kasken kaato". - "Pietari vesiportit avaa tai sulkee". - "Talvi jouluksi joutuu, kesä Pietarinpäiväksi". - "Kyllä Pietarinpäivänä lämmintä riittää".

Ruista, tuohta ja saunavastoja

Pietarin päivästä alkaen saatettiin vähitellen alkaa rukiinkylvö kaskiin. Tänä päivänä myös tuohi on salollaan eli saullaan, eli se on paksua ja parhaimmillaan kiskottavaksi. Kattotuohet on ennen kiskottu juuri Pietarina.

Myös saunavastojen teko on kuulunut monin paikoin Pietarin päivän määrätöihin.

Tytöt viehättäviksi poikatalojen peltojen salasaippuoilla

Jos tytöt ja likat, siis neitoset ja neitsykäiset, eivät olleet onnistuneet saamaan itselleen poikaa helluntaina, tai juhannuksena, niin hätäkö mitä! Kun keinot loppuvat, niin käyttöön otetaan konstit.

Tyttöjen pitää haudata salaa saippua poikatalon peltoon, siis sen talon peltoon, jossa talossa on se poika, joka halutaan omaksi. Pietarinpäivänä tämä saippua käydään huomaamattomasti ja salaa ottamassa pellosta ja sitten juostaan kimaltavin silmin, kikatellen ja hame heilahdellen kotiin.

Siellä nyt pestään tällä saippualla kasvot ja silmät - ja kas, tytöstä tulee samassa hetkessä niin viehättävä, että kun poika tytön näkee tämän jälkeen ensimmäisen kerran, hän ihan sokaistuu järjettömästä rakkaudesta tyttöön!

Hernekeitto

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Robert Andersson


Pääseekö hernerokkapata putimaan?!

"Jos papu ei Pietarina kuki, niin ei laskiaisena pata puti". - Satotoiveiden toteutuminen alkoi jo Pietarina näkyä ja hahmottua. Jos papu eli herne ei näihin aikoihin kukkinut, oli herneiden tulo vaakalaudalla ja siten myös hernerokan keitto laskiaisena.

"Pietarin päivänä vedetään vielä vyötä piukkaan, mutta kyllä pian apu tulee".

Pietaria sananparsissa

"Jos Pietarinpäivänä tuulee pohjoisesta tulee huono marjavuosi". - "Jos Pietarinpäivänä tuulee etelästä tulee marjoja paljon". - "Jos Pietarinpäivän aikaan koiran jälki näkyy maassa, tulee hyvä ohravuosi". - "Pietarilta heinäntekoon". - "Pietarinpäivän sade on paarmojen surma". - "Pietarinpäivänä on paras kiskoa kattotuohia". - "Kun Pietarinpäivänä viedään kaikki villavaatteet tuulettumaan, eivät koit niitä vuoden mittaan pääse syömään". - "Pietarina ei tehdä muuta työtä kuin ongitaan". - "Jos Pietarinpäivänä sataa tulee hyvä lypsykesä". - "Jos Pietarinpäivänä on etelätuuli, tulee hyvä ruisvuosi, mutta jos tuulee pohjoisen puolelta menee osa rukiista".

Kaskenpolttoa ja lehdeksiä

Paikoin Pietarina on hakattu nurin lehtokaskia. Lehtopuut kaadettiin tällöin rasiin, jotta ne kuivuivat nopeasti. Ohessa otettiin myös lehdeksiä karjan talvirehuksi.

Kaskisanasto Pieni kaskisanasto

Taikoja ja enteitä

"Jos yläkuulla tekee perunan, niin kasvaa vartta, mutta alakuulla mukuloita". - "Kaskea ei saa hakata kesäkuun ensimmäisellä eikä viimeisellä neljänneksellä. Jos silloin hakkaa ei kasva yhtään puuta". - "Jos kesäkuussa lyö kuoren puhki puusta, niin puu kuivuu".

Martta Wendelin Kotiliesi

Kesäkuun romantiikkaa Martta Wendelinin taiteena Kotilieden kannessa.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Antikvariaatti Punaparta
Martta Wendelin Kotiliesi
Martta Wendelin Kotiliesi

Kotiliedet ja Martta Wendelin

Martta Wendelin (23.11.1893 - 1.3.1986) oli suuri suomalainen taiteilija ja satujen kuvittaja. Martta Wendelinin kuvista on sanottu, että niissä vallitsee ikuinen sunnuntai. Hänet muistetaan lehtikuvituksistaan, erityisesti Kotilieden kansista, sekä satukuvistaan ja postikorteistaan.

Satujen kuvittajana Wendelin oli oman aikansa merkittävin. Sadut ja satujen kuvamaailma olivat läsnä myös Wendelinin aapiskuvituksessa, hän on kuvittanut useita aapisia, joita Suomen kouluissa on luettu vuosikymmenten ajan. Kirjankuvituksia ja kirjankansia hän on tehnyt liki 400.

All Rights Reserved
*Kuvat - Copyright © Antikvariaatti Punaparta
Neitsyet
Neitsyet

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuvat Copyright © Flickr/Mila Gutorova


Taikoja

Koko kesä on erilaisten taikojen aikaa. Erityisesti lemmentaikoja tehdään helluntaina, juhannuksena ja Pietarin päivänä - ja väliin muinakin välipäivinä.

Kaskisanasto Lemmentaikoja kaikkiin tarpeisiin
Saippuaa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Classic Film


Sierra Pine Toilet Soap

Sierra Pine Toilet Soap saippuamainos on vuodelta 1945. Kuvan on toteuttanut taiteilija Henry Clive. (Published in The Family Circle magazine, November 9, 1945, Vol. 27 No. 18.)

Ihanaa Ilona-saippuaa!

Näittekö? Hurmaavaa! Millaiset silmät ja millainen hipiä! Niin, mutta kuinka ihmeessä hänen ihonsa pysyy niin ihmeen ihanana? Minäpäs tiedän. Hän käyttää Tekan uutta Ilona-saippuaa! Ilona-saippua on sellainen kauneussaippua! (Mainos, Suomen Kuvalehti N:o 18 1924)

Sietääkö ihonne räikeää valaistusta? - Käyttäkää Liljamaito-Voidetta!

Jos hoidatte ihoanne aamuin illoin F.Paulin oikealla Liljamaito-Voiteella, kestää se voimakkaintakin valaistusta. Sitä paitsi, saatte erinomaisen puuterialustan, käyttämällä Liljamaito-Voidetta, joka suojaa ja kaunistaa! (Mainos, Suomen Kuvalehti N:o 46 1932)

Väärentämättömän puhdasta Orvo-saippuaa ihonne hoitoon!

Säilyttääksemme ihomme puhtaana, me tarvitsemme saippuaa. Mutta ehdottomasti puhdasta saippuaa sen tulee olla, ollakseen luotettavaa ja vaikutukseltaan tehokasta! Me tarvitsemme Orvo-saippuaa, joka ei vähimmässäkään määrin vaikuta ihoa kuivaavasti. Orvo-saippua nimittäin sisältää palmuöljyä, tuota kuuluisaa öljyä, jota käytetään pienokaistenkin hipiään! (Mainos, Suomen Kuvalehti N:o 46 1932)

Hän, joka rakastaa, vaatii muutakin, kuin kasvojen kauneutta - Oxygenol hammastahnaa!

Miten onnellinen olettekaan, omistaessanne terveet, lumivalkoiset hampaat, joita HÄN syystä kutsuu KAUNEUSHELMIKSI! Oxygenol hammastahna valmistetaan Helsingin Yliopiston Farmakologian Professorin, Yrjö Airilan valvonnan alaisena. (Mainos, Suomen Kuvalehti N:o 46 1932)
Juhlapäivät ja merkkipäivät - muut mainittavat ajanjaksot
Juhlat Tammikuu

  • Uudenvuodenpäivä 1.1.
  • Loppiainen 6.1.
  • Nuutinpäivä 13.1.
  • Selkäviikot - talvenselkä, talvennapa
  • Anton, Tyni, Antonius 17.1.
  • Heikin päivä 19.1.
  • Apostoli Paavalin kääntymyksenpäivä - Paavali 25.1.
  • Kallen päivä 28.1.

  • Juhlat Helmikuu

  • Laskiainen
  • Kynttilänpäivä 2.2.
  • Runebergin päivä 5.2.
  • Ystävänpäivä 14.2.
  • Sipin päivä 15.2.
  • Talvi-Matin päivä 24.2.
  • Kalevalan päivä 28.2.
  • Karkauspäivä 29.2.

  • Juhlat Maaliskuu

  • Vanha kevätpäiväntasaus - Valonsammuttamisjuhla 12.3.
  • Kevätpäiväntasaus 21.3.
  • Marian ilmestyspäivä eli marianpäivä

  • Juhlat Huhtikuu

  • Pääsiäinen
  • Palmu- eli virposunnuntai
  • Kiirastorstai
  • Pitkäperjantai
  • Lankalauantai
  • Pääsiäispäivä
  • Toinen pääsiäispäivä
  • Aprillipäivä 1.4.
  • Mikael Agricolan päivä eli Suomen kielen päivä 9.4.
  • Suviyöt 12. - 14.4. - Tiburtius 14.4.
  • Eliaksen päivä 17.4.
  • Huutoyöt ja Yrjön päivä 23.4.
  • Markuksen päivä 25.4.
  • Vapunaatto 30.4.
  • Juhlat Toukokuu

  • Vappu 1.5.
  • Ristin päivä 3.5.
  • Äitienpäivä
  • Miikkulan päivä, Kevät-Miikkulan päivä 9.5.
  • Mamertuksen päivä 11.5.
  • J. V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä 12.5.
  • Vanha Vappu 14.5.
  • Sofian päivä 15.5.
  • Helatorstai
  • Kaatuneitten muistopäivä
  • Erkin päivä 18.5.
  • Urpon, Urbanuksen päivä - 25.5.

  • Juhlat Kesäkuu

  • Helluntai
  • Nikodemuksen, Nikoteemuksen, Teemun päivä 1.6.
  • Puolustusvoimien lippujuhlan päivä 4.6.
  • Kustaan päivä 6.6.
  • Salun ja Salomonin päivä 8.6.
  • Eskon päivä 12.6.
  • Juhannus, Suomen lipun päivä
  • Pietarin päivä 29.6.

  • Juhlat Heinäkuu

  • Marian etsikkopäivä eli Heinä-Maija, tai Kukka-Maaria, tai pelkästään Kukka 2.7.
  • Eino Leinon päivä, Runon ja suven päivä 6.7.
  • Marketan ja Hermannin päivä - keskikesä ja karhunpäivä - 12. - 13.7.
  • Naisten viikko 18. - 24.7.
  • Eliaksen ja Iljan päivä 20.7.
  • Ukon pyhä ja Jaakon päivä 25.7.
  • Martan päivä 26.7.
  • Unikeonpäivä 27.7.
  • Ollin päivä 29.7.
  • Helenan päivä 31.7.
  • Mätäkuu 23.7. - 23.8.

  • Juhlat Elokuu

  • Laurin päivä 10.8.
  • Marian taivaaseen ottamisenpäivä eli Jälki-Maaria 15.8.
  • Maunon päivä 19.8.
  • Samulin päivä 20.8.
  • Perttylin, Pärttylin, Pertun, Perttulin päivä 24.8.
  • Juhlat Syyskuu

  • Marian syntymäpäivä eli Syys-Maria 8.9.
  • Silmänkirkastusjuhlat - Santerin, Aleksanterin päivä 11.9.
  • Pyhän Ristin eli Syys-Ristin päivä 14.9.
  • Syys-Matin päivä 21.9.
  • Syyspäiväntasaus 23.9
  • Mikkelinpäivä - Mikon päivä 29.9.

  • Juhlat Lokakuu

  • Kekri Mikkelinpäivästä Pyhäinpäivään
  • Pokrova 1.10.
  • Pyhän Birgitan eli Pirkon, Pirjon tai Piritan päivä 7.10.
  • Aleksis Kiven päivä, Suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.
  • Talviyöt ja ensimmäinen talvipäivä 14.10.
  • Simon päivä 28.10.
  • Jakoaika ja vuoden alkajainen 28.10.
  • Halloween 31.10.

  • Juhlat Marraskuu

  • Pyhäinpäivä
  • Isänpäivä
  • Martin päivä 10.11. ja 11.11.
  • Liisan päivä 19.11.
  • Klemetin päivä 23.11.
  • Kaisan päivä 25.11.
  • Pikkujouluaika
  • Adventtiaika 27.11.
  • Antin, Anteron päivä 30.11.

  • Juhlat Joulukuu

  • Selman päivä 5.12.
  • Nikolain, Nikolauksen päivä, Nikunpäivä - Itsenäisyyspäivä 6.12.
  • Jean Sibeliuksen päivä - Suomalaisen musiikin päivä 8.12.
  • Annanpäivä 9.12.
  • Lucian päivä 13.12.
  • Tuomaanpäivä 21.12.
  • Pesäpäivät 22. - 23.12. - Talvipäivänseisaus 22.12.
  • Jouluaatto 24.12.
  • Joulupäivä 25.12.
  • Tapaninpäivä, 2. joulupäivä 26.12.
  • Johannes Evankelista 27.12. - Arki-, keski- tai pikkupyhät 27. - 28.12.
  • Viattomien lasten päivä - Neljäs joulupäivä 28.12.
  • "Viides joulupäivä" 29.12.
  • Uudenvuodenaatto 31.12.
  • Kesän heleys
    *** tunturisusi.com linkit ***