Menu
Juhlat
Lokakuun värejä Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Lassi Välimaa
Lokakuu Katso ylin kuva kokonaisena.
Wanhan kansan kalenteri - juhlapäivät ja merkkipäivät - muut mainittavat ajanjaksot - sekä uudemmat juhlat

Tässä koosteessa on kuukausittain esiteltyinä satakunta juhla- ja merkkipäivää, taikka erityistä ajanjaksoa, kuten vaikkapa naisten viikko tai mätäkuu.

Vanhimmat näistä päivistä voisivat olla jo vaipumassa unholaan, mutta emme anna sen tapahtua. Vaan palauttelemme päiviä muistiimme, kertailemme ja kunnioitamme menneiden sukupolvien tapoja, ajatuksia ja valtaisaa työtä ja uurastusta Kustaa Vilkunan hengessä. Vanhat talonpoikaiskalenterit heräävät edessämme eloon ja pienetkin katkelmat siitä avaavat näkymiä entisaikojen maailmaan.

Juhlintakin kehittyy ja tulee uusia juhla- ja merkkipäiviä. Seuraamme aikaamme, tunnemme hyvin myös oman aikakautemme juhlat ja tavat ja tiedämme, että eräänä päivänä joku tarkastelee meidänkin ajatuksiamme ja tekojamme ja juhlintaamme, kääntämällä katseensa menneisyyteen. Aika kulkee, jotkin asiat muuttuvat, toiset ovat ikuisia.


Lokakuu

Lokakuu saa nimensä siitä, että silloin tiet ja turut valtaavat loka, lika ja ruoja. Ruojalla on monta kielteistä merkitystä, mutta se viittaa siihen, että lokakuu on tyhjänpäiväinen välikuukausi. Lokakuussa pimenee ja säät ovat hyvin vaihtelevia: "Syksyinen yö ajaa yhdeksällä hevosella".

"Lokakuu ei ole joka kuu:
Päivät pienet pilvelliset,
yöt pitkät ja pimeät.
Halla hanhen siiven alla,
talvi joutsenen takana".


Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla, joutsen lokakuun vesillä - Copyright © Lassi Välimaa


Lähteet
*Kustaa Vilkunan kirjoittama Vuotuinen ajantieto, kustannusosakeyhtiö Otava, 4. painos, Keuruu 1976
*Kirjasto Virma - Sananparsia
*Martti Anneberg: Alta Vita - Porokulttuurin ja Lapin luonnon tietosanakirja - Mäntykustannus
*Oppitori: Sananlaskuja säästä ja sääenteitä
*Leipätiedotus: Leivän historia
*Satu Aalto: Suuri Perinnekirja - Karisto 2008
*Kustaa Vilkuna: Etunimet - Toimittanut Pirjo Mikkonen - Otava
*Heikki Tarma: Vanhan kansan sääennustuksia
*Maisteri Helmi Helminen: Sydänkesän työkalenteri - Kotiliesi N:o 12 Kesäkuu 1942
*Tohtori Kaino W. Oksanen: Kesän tulo ja taivaan merkit - Kotiliesi N:o 11 Kesäkuu 1941
*Spectrum: Eino Leino


Kiitos, jos jaat tätä lokakuun juhlat-sivua alla olevalla toiminnolla Facebookissa.

Lokakuu
Kekri Mikkelinpäivästä Pyhäinpäivään

Kekrin aika alkaa Mikkelinpäivänä ja jatkuu Pyhäinpäivään saakka, lokakuu on siis kokonaan kekrisesonkia.

Kekri, eli keyri tai köyri, on suomalainen syysjuhla, jolla on juuret vuosituhansia vanhassa eurooppalaisessa maatalouskulttuurissa. Entisaikaan kekrinä juhlittiin sadonkorjuuta ja vuoden vaihtumista. Kekriä vietetään edelleen, ja viime vuosina se on saanut uusia muotoja aina lähiruokamarkkinoista rokkikonsertteihin. Kekrin ytimessä ovat yhteisöllisyys yli sukupolvirajojen, irtiotto arjesta sekä tietysti herkuttelu uuden sadon antimilla. (Talonpoikaiskulttuurisäätiö: Kekri)

Kekri ei ole tiukasti kalenteripäiviin sidottu juhla, sillä sitä vietettiin syksyisin eri taloissa eri aikoinakin. Eiväthän kaikki saaneet sadonkorjuutaan ja muita vuoden loppumiseen liittyviä töitään valmiiksi samaan aikaan. Kekrijuhlat pantiin pystyyn silloin, kun niiden aika tuli. Silti, monet ennättivät aloittamaan kekrijuhlat jo mikkelinäkin.


Isäntien köyrihumalat

Ennen oli sellainen tapana, että isäntien piti olla köyrinä oikein tukevasti humalassa. Tämä sen vuoksi, että ruis olisi kasvanut seuraavana keväänä pyörteisiin, eikä olisi mennyt lakoon. Pyörteisiin kasvanut ruis on teräisempää, ja "sen tautta ne ovat isännät köyrinä juoneet ja röpötelleet".


Pokrova 1.10.

Pokrova on Raja- ja Vienan-karjalan juhlia. Juhlan nimi ei oikein suomenkieliselle avaudu, mutta on kyseessä ortodoksiuskontoon perustuva kansanjuhla. Suomalaisena nimenä on käytetty mm. "Marian edesvastauksen ja esirukouksen juhla eli suojelusjuhla".

Kesän ja syksyn vaihteeseen sijoittuvana pokrova vastaa Karjalassa läntisemmän seudun ja suomalaisten mikkeliä. Pokrovan aikaan käytiin vielä kalassa: "Pokrova pohjimmaiset kutumujehet antaa". - Tästä päivästä alkaa myös metsästyskausi: "Linnut parveen, miehet metsään".


Monien luonnonilmiöiden joukossa lokakuussa seurattiin tarkasti vesien jäätymistä ja lehtien lopullista lähtöä. Niistä saatiin vihjeitä kevääntuloon ja uuteen satoon. Pohjoisempana pokrova jo rakentelee "portahia jokiloihin", kun ankara talvi lähestyy.

"Jos lokakuussa sataa lunta lehteen, tulee tautinen talvi ja pitkä kevät".
"Kun syksyllä on pokrovan aikaan lehti puusta jo pois, niin keväällä on Jyrin aikaan maa sula". (Suistamo)
"Jos lokakuussa akkunat ovat jäässä, niin tammikuussa vettä sataa".
"Jos pihlajassa on lokakuussa paljon marjoja, tulee sateinen syksy ja vähäluminen talvi". - Pihlaja ei kanna kahta taakkaa yhtäaikaa: marjoja ja lunta.


Pyhä Birgitta, Pirkko, Pirjo, Piritta, Pirita 7.10.
Suomessa lokakuun 7. päivä on Pyhän Birgitan, eli kansankielisesti Pirkon, Pirjon tai Piritan merkkipäivä. Birgitta eli pyhä Birgitta eli Birgitta Birgerintytär (1303 - 1373) oli ruotsalainen profeetta, mystikko ja hengellisen sääntökunnan birgittalaisjärjestön perustaja.

Leppäkerttu

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva leppäkertusta - Copyright © Sirkku


Pyhä leppäkerttu

Pyhä Birgitta muistetaan monista suurista asioista, mutta myös leppäkertusta, jonka niminä ovat olleet leppäpirkko, leppäpirjo, piimäpirkko, lennänpirkko ja linnanpirkko. Leppäkerttu on ikivanhoista ajoista saakka ollut Jumalan ja ihmisten, myöhemmin erityisesti naispyhimysten, kuten Pyhän Birgitan ja ihmisten välimies. Ihmiset ottivat aikoinaan leppäkertun kiinni ja lausuivat sille kaikenlaisia toivomuksia. - "Lennä, lennä leppäpirkko kivikirkon juureen. Siel saat isältäs voileivän ja äidiltäs punasen hameen".


Sääennusteitakin Birgitan päivänä on tehty: "Riitta jos vesittelee, niin vesittelee viikon". - Suuren talvinuotan kutominen on ollut suuri työ ja siitä Pirita muistutti: "Piritan päivästä nuottia valmistetaan".

Paha Pirjo ja seitsemän kuormaa mustalaisia - rikka- ja tunkiopirkko

Kansan parissa Pyhä Birgitta, Pirjo, oli luonnollisesti kunnioitettu pyhimys - enimmäkseen, mutta ei läheskään aina, sillä kansalla on omat tapansa suhtautua elämänilmiöihin ja ihmisiin, pyhimyksiinkin. Halikossa on merkitty muistiin tarina pahasta Pirjosta, joka ei kelvannut Jumalalle taivaaseen eikä pirulle helvettiin. Kun paha Pirjo ajettiin mieroon tulisesta pätsistä, hän toi mukanaan riesoiksi ja maanvaivoiksi seitsemän kuormaa mustalaisia.

Tällaiseen, että Pirjo nähtiinkin pahuuden ilmentymänä, liittyi myös se, että mitä ihastuttavimpia tyttöjä saatettiin nimitellä yliolkaisesti halventaen likanprittaloiksi. Kansa puhui myös rikka- eli tunkiopirkosta, joka erityisesti sotki kaikki lankavyyhdet ja niistä tuli sotkun jälkeen tunkiopirkon omia.


Aleksis Kiven päivä, Suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.

10. lokakuuta Suomessa vietetään Aleksis Kiven päivää, joka on samalla suomalaisen kirjallisuuden päivä ja vakiintunut liputuspäivä. Toisin kuin esimerkiksi J.L. Runeberg, 1800-luvulla kirjoittanut Aleksis Kivi tunnustettiin suurmieheksi vasta monta vuosikymmentä kuolemansa jälkeen. Kirjailijan teoksia pidettiin aikoinaan raakoina ja sivistyneille ihmisille pöyristyttävinä.

Aleksis Kivi (syntyjään Alexis Stenvall) (10.10.1834 - 31.12.1872) - nurmijärveläisen Palojoen kylän räätälin poika - on Suomen kansalliskirjailija. Aleksis tunnettiin jo lapsena iloisena ja nokkelana, metsästä ja sen eläimistä pitävänä poikana.

Kivi oli ensimmäinen huomattavaa menestystä saavuttanut suomeksi kirjoittanut suomalainen kirjailija, joten häntä voidaan pitää suomalaisen kirjallisuuden isänä. Samalla Kivi on myös ensimmäinen, alkuperäinen ja väkevä runoilijapersoonallisuus suomalaisessa kirjallisuudessa - mies, joka muistetaan myös ihmisenä kirjojensa takaa. Hän myös ensimmäisenä suomalaisena proosatyylin mestarina houkutteli kielestämme esiin uusia poljennollisia ja maalauksellisia arvoja.

Seitsemän veljestä ilmestyi keväällä 1870 Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaisemassa Novellikirjastossa.

Mestarin huomiointi

Ensimmäisiä Aleksis Kiven arvon juhlistamistilaisuuksia oli uudenvuodenaaton 1922 Kansallisteatterin juhlanäytäntö, joka pidettiin kirjailijan kuoleman 50-vuotispäivänä.

Vuonna 1934 Aleksis Kiven syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi kohosi Nurmijärvellä kirjailijaa esittävä muistopatsas.

Täyteen kukoistukseensa kunnioitus kansalliskirjailijaamme kohtaan kohosi ainakin viimeistään siinä vaiheessa, kun hänen kunniakseen paljastettiin juhlamenoin Wäinö Aaltosen veistämä patsas Helsingin Rautatientorilla 10.10.1939. Tuolloin lähestyvän sodan alla suomalaiset kokivat ahdistusta, mutta Aleksis Kivi omalta osaltaan valoi uskoa suomalaisuuteen ja isänmaanrakkauteen. Olivathan Aleksis Kiven luomat seitsemän veljestäkin hahmoina sellaisia, että eivät lannistuneet mistään vastoinkäymisistä ja selviytyivät kaikista koettelemuksista.


Talviyöt ja ensimmäinen talvipäivä 14.10.


Syksyn ja talven raja on ennen sijoitettu tähän ja 14.10. on ollut ensimmäinen talvipäivä. 400 - 500 vuotta sitten talvipäivä kuului vielä viralliseen kielenkäyttöön.

Talvipäivänä viimeistään piti ulkona kaikkien maataloustöiden ola päätöksessään, ja sisätyöt alkoivat. Maan jäätyessä ja routaisten peltojen jäädessä lepäämään elämän painopiste siirtyy kotovainioilta asuinpihaan ja tupaan ja toisaalta myös ulommas pelloilta, kauas riistamaille ja metsähakkioille.
Martta Wendelin Kotiliesi

Kotiliedet ja Martta Wendelin

Martta Wendelin (23.11.1893 - 1.3.1986) oli suuri suomalainen taiteilija ja satujen kuvittaja. Martta Wendelinin kuvista on sanottu, että niissä vallitsee ikuinen sunnuntai. Hänet muistetaan lehtikuvituksistaan, erityisesti Kotilieden kansista, sekä satukuvistaan ja postikorteistaan.

Kuvassa ison talon hyvin kaunis nuoriemäntä on lokakuulla siirtynyt jo sisäpuuhiin, kuten kutimien pariin. On hiljaista, vain suuri kaappikello raksuttaa pirtin seinustalla ja on aikaa silmätä mennyttä kesää muistellen, mietteissään ja haaveillen, ikkunasta pihalle...


All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Antikvariaatti Punaparta


Simo 28.10.

Simon päivä on jo varhaiskeskiajasta lähtien ollut omistettuna yhteisesti kahdelle apostolille, Simon Kiivailijalle ja Juudas Taddeukselle. Vanhassa kansanperinteessä Simo on ollut hyvin huomattava merkkipäivä.

Simo oli myös vanha teurastaja:

"Simuna sikaa tappaa, Hannu harjasta pitää, Pekka perseen jouhista".

Siikaa, muikkua ja kutulohta kalastettiin kilvan Simon päivänä ja siksi todettiin:

"Simo saa sompiaiset, Nikolaus (6.12.) nuotan nostajaiset".


Simon aikaan maa ja vedet alkavat toden teolla jäätyä ja talvi tulee.

"Simo siltoja tekee".
"Simo-Juutas siltaa tekee, millä Martin (10.11.) tulla, Pyhämiesten pyörähellä".
"Simo siltoja tekee, Martti maita vahvistaa, Antti aisoilla ajaa".

"Mimmoiset ilmat Simona, semmoiset kylvön aikana".
"Jos Simon päivänä on tuuli pohjoisessa, niin tulee pitkä kevät, ja saa tehdä uudesta lahdin ja vähentää elukoita".
"Jos metsä on Simona lehdettömänä, niin Vappuna on maa paljaana".

Peräpohjolassa on Simoa pidetty vain väliaikaisen kylmän tuojana, ja siitä taas marraskuun puolella hieman lauhtuu:

"Kun Martti-äijä tulee, kyllä se ottaa Simuna-pojan jäät pois".
"Martti suvensa kanssa kehuu Simunan pakkasille".


Jakoaika ja vuoden alkajainen 28.10.

Jakoajan vanha kalendaarinen sijoitus on hieman horjuva. Se alkoi eräiden tietojen mukaan Simosta ja kesti 12 vrk, tai pisimmillään jopa suunnilleen koko marraskuun ajan. Nimitys "jakoaika" liittyy noiden aikojen kalenterin määrityksiin, aurinkovuoden ja kuuvuoden tasaamiseen. Noiden vuosien väliin jää "aukko", joka on tasattava jakoajalla. Vuoden alkajainen taas tarkoittaa sitä samaa, mitä mikkelinkin yhteydessä. Juhlitaan päättynyttä satokautta ja alkaa uusi vuodenkierto.

Jakoaika on ollut vanhaa juhla-aikaa ja töiden teko on ollut kiellettyä. Kaikenlaista pientä kujetta on harrastettu, kuten etsitty mielitiettyä öisin ikkunoiden alla kierrellen. Taikojakin on tehty ja ennusteltu.

Hiljaiseloa - ja ryypiskelyä savipäivillä

Yleisesti ottaen, jakoaikana on pitänyt olla hiljaa ja liikkua äänettömästi, kuten aina suurten juhlien aikaan. Askareista sopivaa oli vain verkon kutominen, sillä sehän on aivan äänetöntä. Aivan täysin äänetöntä kuitenkaan tuskin on kaiken aikaa ollut, sillä esimerkiksi Turun seuduilla ja Satakunnassa "savipäivillänsä" olleet miehet kuluttivat paljon aikaansa ryypiskelyyn.

Jakoaika on vaarallista aikaa. Taudit tarttuvat ja leviävät silloin helposti. Myös lehmät, lampaat ja hevoset sortuvat helposti sairauksiin ja murtumiin, jollei niitä käsitellä varovasti.


Lokakuun kirkkautta

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva oikealla - Copyright © Flickr/sushipumpum


Lokakuun kaunista kirkkautta savolaisessa peltomaisemassa.

Jakoajasta vanha kansa on ennustellut koko vuoden säätä. Näinä aikoina toivotaan edes pientä auringonpilkahdusta, koska auringon pilkahduskin vastaa yhdeksän vuorokauden poutaa kesäsydännä ja tietää yleensä hyvää heinävuotta.

"Jos jakoaikana aurinko sen verran paistaa, että sulhanen ehtii hevosensa satuloida, niin tulee hyvä vuosi".


Halloween 31.10.

Halloween on uusia juhlia

Halloween edustaa uutta juhlakulttuuria ja sitä vietetään suurella innolla erityisesti nuorten ja lasten parissa. Naamiaisasut ovat olennainen osa tätä karnevaalihenkistä juhlaa, kuten myös kurpitsasta koverretut kurpitsalyhdyt.

Halloween on lyhenne sanoista "All-Hallows-Eve" eli pyhäinpäivän aatto. Suomessa pyhäinpäivä on liikkuva juhla ja siten halloweenkin, pyhäinpäivän aatto, sijoittuisi eri vuosina eri päivämäärälle. Vaikka halloweenin juhlimisen ajankohtaa meillä ei olekaan allakassa määritelty, niin eräät tahot kuitenkin suosittavat, että meilläkin halloweenia juhlittaisiin kiinteästi 31.10. Etenkin, kun nykyhalloweenilla ei pyhäinmiesten päivän kanssa ole enää mitään muuta yhteistä, kuin vainajat.

Suomeen halloween on siis saapunut Yhdysvalloista. Yhdysvalloissa halloween on joulun jälkeen tärkein juhla ja kiinteästi 1. marraskuuta. Halloweenia juhlitaan siellä, kuten muuallakin maailmassa aattona 31.10.

Halloween Tunturisuden Halloweensivu
Juhlapäivät ja merkkipäivät - muut mainittavat ajanjaksot
Juhlat Tammikuu

  • Uudenvuodenpäivä 1.1.
  • Loppiainen 6.1.
  • Nuutinpäivä 13.1.
  • Selkäviikot - talvenselkä, talvennapa
  • Anton, Tyni, Antonius 17.1.
  • Heikin päivä 19.1.
  • Apostoli Paavalin kääntymyksenpäivä - Paavali 25.1.
  • Kallen päivä 28.1.


  • Juhlat Helmikuu

  • Laskiainen
  • Kynttilänpäivä 2.2.
  • Runebergin päivä 5.2.
  • Ystävänpäivä 14.2.
  • Sipin päivä 15.2.
  • Talvi-Matin päivä 24.2.
  • Kalevalan päivä 28.2.
  • Karkauspäivä 29.2.


  • Juhlat Maaliskuu

  • Vanha kevätpäiväntasaus - Valonsammuttamisjuhla 12.3.
  • Kevätpäiväntasaus 21.3.
  • Marian ilmestyspäivä eli marianpäivä


  • Juhlat Huhtikuu

  • Pääsiäinen
  • Palmu- eli virposunnuntai
  • Kiirastorstai
  • Pitkäperjantai
  • Lankalauantai
  • Pääsiäispäivä
  • Toinen pääsiäispäivä
  • Aprillipäivä 1.4.
  • Mikael Agricolan päivä eli Suomen kielen päivä 9.4.
  • Suviyöt 12. - 14.4. - Tiburtius 14.4.
  • Eliaksen päivä 17.4.
  • Huutoyöt ja Yrjön päivä 23.4.
  • Markuksen päivä 25.4.
  • Vapunaatto 30.4.


  • Juhlat Toukokuu

  • Vappu 1.5.
  • Ristin päivä 3.5.
  • Äitienpäivä
  • Miikkulan päivä, Kevät-Miikkulan päivä 9.5.
  • Mamertuksen päivä 11.5.
  • J. V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä 12.5.
  • Vanha Vappu 14.5.
  • Sofian päivä 15.5.
  • Helatorstai
  • Kaatuneitten muistopäivä
  • Erkin päivä 18.5.
  • Urpon, Urbanuksen päivä - 25.5.


  • Juhlat Kesäkuu

  • Helluntai
  • Nikodemuksen, Nikoteemuksen, Teemun päivä 1.6.
  • Puolustusvoimien lippujuhlan päivä 4.6.
  • Kustaan päivä 6.6.
  • Salun ja Salomonin päivä 8.6.
  • Eskon päivä 12.6.
  • Juhannus, Suomen lipun päivä
  • Pietarin päivä 29.6.
  • Juhlat Heinäkuu

  • Marian etsikkopäivä eli Heinä-Maija, tai Kukka-Maaria, tai pelkästään Kukka 2.7.
  • Eino Leinon päivä, Runon ja suven päivä 6.7.
  • Marketan ja Hermannin päivä - keskikesä ja karhunpäivä - 12. - 13.7.
  • Naisten viikko 18. - 24.7.
  • Eliaksen ja Iljan päivä 20.7.
  • Ukon pyhä ja Jaakon päivä 25.7.
  • Martan päivä 26.7.
  • Unikeonpäivä 27.7.
  • Ollin päivä 29.7.
  • Helenan päivä 31.7.
  • Mätäkuu 23.7. - 23.8.


  • Juhlat Elokuu

  • Laurin päivä 10.8.
  • Marian taivaaseen ottamisenpäivä eli Jälki-Maaria 15.8.
  • Maunon päivä 19.8.
  • Samulin päivä 20.8.
  • Perttylin, Pärttylin, Pertun, Perttulin päivä 24.8.


  • Juhlat Syyskuu

  • Marian syntymäpäivä eli Syys-Maria 8.9.
  • Silmänkirkastusjuhlat - Santerin, Aleksanterin päivä 11.9.
  • Pyhän Ristin eli Syys-Ristin päivä 14.9.
  • Syys-Matin päivä 21.9.
  • Syyspäiväntasaus 23.9
  • Mikkelinpäivä - Mikon päivä 29.9.


  • Juhlat Lokakuu

  • Kekri Mikkelinpäivästä Pyhäinpäivään
  • Pokrova 1.10.
  • Pyhän Birgitan eli Pirkon, Pirjon tai Piritan päivä 7.10.
  • Aleksis Kiven päivä, Suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.
  • Talviyöt ja ensimmäinen talvipäivä 14.10.
  • Simon päivä 28.10.
  • Jakoaika ja vuoden alkajainen 28.10.
  • Halloween 31.10.


  • Juhlat Marraskuu

  • Pyhäinpäivä
  • Isänpäivä
  • Martin päivä 10.11. ja 11.11.
  • Liisan päivä 19.11.
  • Klemetin päivä 23.11.
  • Kaisan päivä 25.11.
  • Pikkujouluaika
  • Adventtiaika 27.11.
  • Antin, Anteron päivä 30.11.


  • Juhlat Joulukuu

  • Selman päivä 5.12.
  • Nikolain, Nikolauksen päivä, Nikunpäivä - Itsenäisyyspäivä 6.12.
  • Jean Sibeliuksen päivä - Suomalaisen musiikin päivä 8.12.
  • Annanpäivä 9.12.
  • Lucian päivä 13.12.
  • Tuomaanpäivä 21.12.
  • Pesäpäivät 22. - 23.12. - Talvipäivänseisaus 22.12.
  • Jouluaatto 24.12.
  • Joulupäivä 25.12.
  • Tapaninpäivä, 2. joulupäivä 26.12.
  • Johannes Evankelista 27.12. - Arki-, keski- tai pikkupyhät 27. - 28.12.
  • Viattomien lasten päivä - Neljäs joulupäivä 28.12.
  • "Viides joulupäivä" 29.12.
  • Uudenvuodenaatto 31.12.
  • Helsingin lokakuuta
    Helsingin lokakuuta Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    Kuva Copyright © Flickr/Mikko Luntiala
    *** tunturisusi.com linkit ***