Menu
Juhlat
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Hannu Alatalo
Joutsen Katso ylin kuva kokonaisena.


Marraskuu

Marraskuu saa nimensä siitä, että maa on martaana eli kuolleena - syksy kylmineen ja halloineen on tehnyt tehtävänsä. Marraskuussa on tehty kaikenlaista tärkeää askaretta ennen talvea ja joulua, kuten metsätöitä ja rakennushirsien hankintaa. Lehmät pestiin marraskuun aikana suopursuvedellä, näin niiden terveys lujittui.

Pyhäinpäivä

Pyhäinpäivä on kristillinen pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. Alun perin pyhäinpäivä on ollut 1. marraskuuta, kuten se on monessa maassa edelleenkin, mutta Suomessa sitä vietetään nykyään välille 31.10. - 6.11. osuvana lauantaina.

Pyhäinpäivä on sulautuma kahdesta juhlasta, kaikkien pyhien päivästä 1.11. (Festum omnium sanctorum) ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivästä 2.11. (Commemoratio omnium fidelium defunctorum.) Siten muistelun kohteena ovat sekä kaikki kristikunnan marttyyrit että muut uskossa Kristukseen kuolleet. Sana pyhä ei kuitenkaan viittaa vain kuolleisiin. Jokainen Kristuksen oma on pyhä. Hän on uskossa osallinen näkymättömästä pyhien yhteydestä. Päivän perinteinen evankeliumi onkin Jeesuksen vuorisaarnan alussa oleva autuaaksijulistus. Uskontunnustuksen mukaan pyhät muodostavat yhteyden, johon voimme näkymättömästi liittyä. (Kirkkokäsikirja - Suomen ev.lut. kirkko)

Marraskuun puuta on pidetty lujana lahoamista vastaan, siksi rakennushirret kaadettiin marraskuussa.

Lehmät on pesty suopursuvedellä marraskuussa, sillä se paransi karjan terveyttä.

Isä ja poika

Kuvassa isä ja poika potretissa vuonna 1870, paljon ennemmin, kuin alettiin viettää isänpäivää.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/pellethepoet


Isänpäivä - marraskuun 2. sunnuntaina

Isänpäiväkin on amerikkalaista perua, ihan kuten äitienpäiväkin. Siellä presidentti Coolidge julisti isänpäivän vuonna 1924 kansalliseksi juhlapäiväksi. Päivän alkuperäinen tavoite oli toinen, kuin äitienpäivän. Äitienpäivänähän äitiä kiitetään ja muistetaan kasvatuksesta ja huolenpidosta. Isänpäivän tarkoituksena oli luoda hyvät suhteet isän ja lapsen välille.

Pohjoismaissa isänpäivä sijoitettiin nykyiselle paikalleen ruotsalaisten liikemiesten vuonna 1949 tekemän ehdotuksen mukaisesti. Haluttiin saada näin valoa pimeyteen - ja myös liikemiehille myyntimahdollisuuksia kulutusjuhlan ja lahjojen oston muodossa muuten hiljaiseen ajankohtaan.

Martti 10.11. ja 11.11.

Martinpäivä on Martti-paavin ja uskonpuhdistaja Martti Lutherin (1483 - 1546) muistopäivä. Martti-paavi, eli Pyhä Martti eli Martinus Toursilainen (316 - 397), oli tärkeä pyhimys keskiajan Euroopassa. Hän perusti ensimmäisen luostarin länsimailla ja levitti innokkaasti krsitinuskoa gallialaisten parissa.

Martti Luther syntyi yli tuhat vuotta Pyhän Martin jälkeen 10. marraskuuta 1483 ja seuraavana päivänä 11. marraskuuta hänet kastettiin Pyhän Martin mukaan. Tämän vuoksi myös suomalaisessa kalenterissa Martin nimipäivä on nykyisin 10. marraskuuta eli päivää aikaisemmin kuin katolisessa kirkossa vietetään Pyhän Martin muistopäivää. Eurooppalaisessa, kristillisessä perinteessä Martinpäivää on vietetty jo satojen vuosien ajan. Martinpäivää vietetään kekrin aikaan. Siihen liittyvät maiden vuokrasopimusten uusimiset ja palvelusväen palkkojen maksut.

Kristillisenä juhlana Martinpäivänä korostetaan lähimmäisenrakkautta ja lähimmäisten auttamista. Pimeyden laskeutuessa talven myötä Pohjolan maille, Martinpäivä on myös valon juhlaa toista valon juhlaa, joulua odotellessa.

Martti on makkaramestari

Marttiin kuuluu runsas ruoka. Suoranainen nautiskeleva mässäily perustuu siihen, että Martinpäivänkin juhlinnalla on alunalkaen pakanallinen tausta. Sen pohjana on germaaninen sadonkorjuujuhla, jossa syöminen makkaroineen, olueineen ja muine herkkuineen oli keskeisellä sijalla. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla Martin päivänä on ollut erityinen makkarajuhla. Etelämpänäkin on sanottu: "Martti makkarat sitoo". Tämän ruokailunautiskelun vuoksi Marttia kutsutaan myös Perso-Martiksi.

Martti on hyvin perso hyvin rasvaisille ruoille. Häntä kutsutaan myös Liha-Martiksi, sillä esimerkiksi Kittilässä Martti on ollut erityinen lihansyöntipäivä, jolloin on keskitytty herkullisimpiin lihakohtiin.

Martin erityisiä herkkuja ovat rasvamakkarat, paksut pylsyt ja juuri paistetut rasvarieskat. Rieskassa on ohrataikinasta tehty kuori, joka paistossa tulee kovaksi, ja sisällä ennen paistoa seos vetelää, voilla ja talilla höystettyä taikinaa. Varsinainen Martin makkara on makkaroista suurin ja paksuin verimakkara. Muita Martin päivän, hienostelevampia herkkuja ovat olleet hanhi, lipeäkala ja puuro - joita nykyisin syödään joulunakin.

Martti on talven tuojia. Hänen päivänään pehmeät maat jäätyvät kulkukelpoisiksi, avovesikalastus päättyy ja jäille asetellaan viitat eli kartut:

"Martti maalle, karttu jäälle, paimenet kylän kululle, kalamiehet kankahalle".

Maiden jäädyttämisen - josta käytetään ilmausta vahvistaminen - vanha kansa on antanut Martin tehtäväksi, jollei Simo sitä ole jo ennättänyt tehdä:

"Martti maita vahvistaapi".

"Jos Martti paukkuu, niin tammi tiukkuu". - Kylmä Martti on siis tiennyt leutoa tammikuuta.

Makkaraa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/SixInHand


Martti on erityisesti makkaran ystävien juhlapäivä. Nykyisin tosin makkaraa syödään ympäri vuoden, ja erityisesti siitä nautitaan kesäaikana ulkosalla.

Liisa 19.11.

Liisan päivän erityinen huomioiminen ja juhlinta on alkanut kristillisen kirkon piirissä Suomessakin jo keskiajalla. Päivän esikuvallinen hahmo on 1200-luvulla elänyt Thuringenin Elisabeth. Hän oli ylimystönainen, joka on jäänyt ikuiseen kuuluisuuteen hyvyydestään ja armeliaisuudestaan. Hän jakoi almuja köyhille, hoiti sairaita ja pesi köyhimpien jalkoja. Hänen tunnusmerkkeinään ovat ruusut korissa, tai esiliinassa, viittaamassa pyhimyslegendan ruusuihmeeseen.

Liisaa sananparsissa - Liisa tunnetaan liukkaudestaan

"Liisa lingottaa, Kaisa (25.11) kaijottaa ja Antti (30.11) perään sauvoo".

Suomessa vanha kansa on marraskuisen ajankohdan vuoksi seurannut erityisesti alkutalven seuraamuksia. Liisa on tullut kuuluisaksi erityisesti liukkaudesta - Liisan liukkaista, kuten toinenkin liukkausekspertti Kaisa (25.11.) tunnetaan Kaisan kaljamista.

Kansa on odottanut Liisaltaan liukkaita kelejä, sillä jos niitä ei ala kuulua, ei siitä ole hyvää tiedossa:

"Kun ei pidä Liisa liukkaita, eikä Kaisa (25.11.) kaljamia, niin ei ole hyvä leipävuosi tulevana vuotena".

Liisan liukkailla ei viitata vain jäätyneiden teiden liukkauteen, vaan vesien nuoreen, ohueen ja liukkaaseen jäähän. Tiet sen sijaan olivat, kun niin sattui suojan ja pakkasen sopivasti vaihtuessa, liukkaalla, vesipintaisella jääkaljamalla.

Tämän sananparren pohjalla on ajatus siitä, että kun Liisan päivänä, tai noin viikko myöhemmin Kaisan päivänä, ei ole suojaa ja vesikelejä, tulevan lumen alle jäävä maa jäätyy liian syvältä. Tämä routa taas keväällä sulaa hitaasti ja hankaloittaa kasvukauden alkuun pääsyä, eli hyvän leipävuoden (sadon) kasvuunpääsy vaarantuu. Liisan liukkailla ja Kaisan kaljamilla ongelman on ajateltu pienenevän. Toisaalta, tähän toki vaikuttaa suuresti myös se, milloin lumipeite maahan tulee.

Martta Wendelin Kotiliesi

Martta Wendelin, Kotiliesi ja marraskuu.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Antikvariaatti Punaparta
Jäniksenjäljet

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva, jäniksenjäljet marraskuussa - Copyright © Flickr/Hannu Alatalo


Klemetti 23.11.

Klemetti-nimen takana on marttyyrina vuonna 96 kuollut paavi Clemens, Pyhän Pietarin oppilas, jota myös sanotaan Pietarin ensimmäiseksi seuraajaksi Rooman piispana.

Klemetin nimipäivää vietettiin meillä vuoteen 1994 saakka, jolloin tämä harvinaiseksi jäänyt nimi kuitenkin poistettiin almanakasta, ja samasta päivästä tuli Ismon nimipäivä. Suomalaisissa muinasirunoissa nimi Klemetti esiintyy myös omituisessa muodossa Litvetti. Keski- ja pohjoiseurooppalaisessa perinteessä Klemetin päivä on muodostunut talven aluksi.

Suomessa kansa on odottanut Klemetiltä samaa suojasäätä, kuin Liisalta ja Kaisalta. Klemetin päivän suojasää on ennustanut leutoa talvea Matin päivään 24.2. saakka. Klemetin päivä liittyy jouluun siten, että siihen liittyy vuoden varhaisin joulumaininta: "Katrinan liukkaat ja Lemetin luikkaat kun ovat olleet, niin sitten ala vuottaa joulua". "Minkälaista ilmaa on Klemetin päivänä (23.11), sellaista on Matin päivään (24.2.) asti."

Kaisa 25.11.

Kaisan päivän taustalla on keisari Maxentiuksen (305 - 312) vainoissa marttyyrina surmattu, "alati puhdas" neito Katharina eli Katariina Aleksandrialainen.

Katariina Aleksandrialainen - ( - 305)

Legendan mukaan 200-luvun lopulla elänyt kristitty, joka opiskeli ajan tieteitä, kuten retoriikkaa ja filosofiaa. Katariina kärsi marttyyrikuoleman noin vuonna 305. Häntä muistetaan Katariinan (ja Kaisan) nimipäivänä 25.11. Koska tiedot hänestä perustuvat vain legendoihin, poisti katolinen kirkko hänet pyhimysluetteloista vuonna 1969, mutta palautti Pyhän Katariina Aleksandrialaisen kalenteriin vuonna 2002.

Kun Katariina kääntyi kristityksi, niin keisari Maximianus alkoi oikein urakoida, saadakseen kristinuskon kitketyksi pois hänestä - koska Katariina oli uhmannut keisaria, ja yrittänyt saada tämän lopettamaan kristittyjen vainoamisen. Aluksi keisari vangitutti Katariinan ja toi hänen selliinsä kymmenittäin pakanallisia filosofeja, joiden piti käännyttää Katariina pois uskosta, mutta kävikin ihan päin vastoin, ja pakanat poistuivat Katariinan sellistä lujasti uskovina ja Kristusta ylistävinä! Keisari surmautti heidät heti ja näin heistä tuli kristinuskon marttyyreja.

Seuraavaksi keisari otti käyttöön järeämmät keinot ja kiikutti Katariinan polttoroviolle - mutta ei tuli suinkaan tarttunut Katariinaan. Nyt Katariina majoitettiin uuteen selliin, jonne häntä ilmaantui uteliaisuuden riivaamana tapaamaan keisarinna Faustina, eräs keisarin upseeri seuralaisenaan. Kaksikosta tuli Katariinan seurassa heti hurskaita kristittyjä ja ennättipä upseeri käännyttää kristinuskoon vielä 200 sotilastaankin, kunnes keisari ehti tehdä selvää hänestä ja kaikista hänen miehistään, joista näin tuli marttyyreja.

Tämän jälkeen keisarin mitta oli lopullisesti täynnä ja hän sidotutti Katariinan teilipyörään, joka kuitenkin heti tuhoutui, kun Katariina kosketti sitä. Tämän seurauksena teilipyörä kantaa myös nimeä katariinanpyörä. Lopulta, tämän jälkeen, Katariina onnistuttiin surmaamaan mestaamalla. Pyhä Katariina kantaa tunnuksinaan hengen miekkaa ja teilipyörää.

Pyhä Katariina on eräiden maiden, kaupunkien ja instituutioiden - sekä naimattomien neitojen, neitsyiden, tyttöjen, apologistien eli kristinuskon puolustajien, pyörivien laitteiden kanssa työskentelevien, kuten savenvalajien, arkistoijien, kuolevien, opettajien, opiskelijoiden, koululaisten, asianajajien, kirjastojen, kirjastonhoitajien, mekaanikkojen, mylläreiden, sairaanhoitajien, filosofien, saarnaajien, tutkijoiden, hatuntekijöiden, lyhyttavarakauppiaiden, kirjanoppineiden, pikakirjoittajien, sihteereiden, nahkureiden, teologien ja vaunuseppien suojeluspyhimys.

Pyhimykset Tunturisuden pyhimyssivut

Pyhän Katariinan muistopäivä liittyy Suomessa jouluun niin, että tänä päivänä ennustetaan tulevan joulun säätä. Kaisan päivänä ja jouluna sanotaan olevan samanlainen sää, koska näiden päivien välissä on jokseenkin tarkalleen yksi kuunkierto. Toisaalta ennustetaan myös ihan päinvastoin.

"Kun kattina (pakkanen) kapsaa, niin jouluna (vesisade) napsaa".
"Kun Kaarina kilisteleikse, niin joulun tienoot vettä valuu". - Eli millainen on sää Kaisan päivänä, niin juuri samanlainen, taikka päinvastainen sää on joulupäivänä. Ennustajan taidoista riippuu, kumman hän osaa valita. Sanotaan myös, että kun ennen Kaisan päivää lumi menee aidan raosta, niin se lumi ennen joulua myllyn ruuhesta juoksee.

"Jos Kajin päivänä hanki hiiren kantaa, niin keväällä hevosen". - Kaisa siis saattoi jo tehdä hankiakin ja hän on yksi syystalven järvien jäädyttäjistäkin eli kansienvalajista: "Kaija kansia valaa".

Lampaan keritseminen

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Sarah Scully


Kaisa lampaat keritsee

Työkalenterissa Kaisa on vuoden tärkein lampaiden keritsemispäivä: "Kaisa lampaat keritsee". Kaisan päivänä lampailla on yllään paras villa, ns. kierä- eli syysvilla, joka on paljon parempaa kuin talvitakku tai ohut kesävilla. Kaisan villasta saattaakin huoletta todeta:

"Kaisan villa ei katoa".

Lampaita ei Kaisan päivänä vain keritty, vaan ne syötiinkin. Juhlaruokana oli keitetty lampaanpää. Myös lampaan sorkat kuuluu syödä Kaisana.

Martta Wendelin Kotiliesi

Martta Wendelinin taidekuvassa talon emännällä, Kahvi-Kaisalla on käsillä päivän juhlahetki, kun hän saa juoda pannullisen kahvia. Kissakin on niin pönäkässä kunnossa, että siitäkin on pidetty hyvää huolta.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Antikvariaatti Punaparta


Kaisanpäivä ja Kahvi-Kaisa

Kaisan päivään sopii hyvin mukaan kuvan Kahvi-Kaisa kissoineen.

"Olis se suussa, mikä on nokassa - puuskahti Kahvi-Kaisa, kun tapojensa mukaan sattumalta ovensuuhun tuuskahti juuri, kun talonväki oli kahvia juomassa".
"Olis se suus, mik' on nokas, sanoo Mäki-Kaisa, ku kaffilan ovelta luuras".
"Ei akka leivästä lepy, kun kahvi on lopussa".
"Kupillinen kahvia voi olla alku elinikäiselle ystävyydelle".

Kaisan kahjaiset

Vietettiin myös "Kaisan kahjaisia". Niissä keitettiin puuroa, jota mentiin koko perheellä aamulla anivarhain syömään navettaan. Puurosta annettiin lopuksi osa kellokkaalle ja näillä menoilla haettiin karjaonnea, välillä polvillaankin navetassa rukoillen.

Kahjaiset tarkoittaa olutta, jota sitäkin siemailtiin navetassa. Miesväki joi sitten olutta aamunavetan jälkeen koko päivän. Ihan kaikilla tahoilla näistä jo lähes pakanallisilta vaikuttavista puuhista ei pidetty, sillä naisia vietiin kahjaisista käräjillekin. Kahjaisten yhteydessä lausuttiin Kaisalle toivomuksia:

"Elä kipo kapo Kaisa rukka lehmee tapa". (Juva)
"Kaarina kipo kaponen, elä omaani vie". (Vuokoski)
"Herttanen mun Katrinaisen, kultanen mun Katrinaisen, elä tapa lehmästäin". (Inkeri)

Sellainen voipa rouva ja etevä karjankaitsija on ollut suomalaisten Katariina, Kaisa, "salokaarron kaunis vaimo", jollaisena häntä myös muistetaan.
Martta Wendelin Kotiliesi

Kuvassa harras ja tekemiseensä keskittynyt kutoja muistuttaa meitä siitä, että pikkujouluaikaakin voi viettää kotonaan, käsitöiden parissa - ja kudoskella vaikkapa paketoitavaa pukinkonttiin.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Antikvariaatti Punaparta


Pikkujouluaika

Pikkujouluaika alkaa adventtilauantaina, eli siis ensimmäistä adventisunnuntaita edeltävänä aattona.

Tosin monet juhlivat pikkujouluja jo huomattavasti aikaisemmin. Suomessa ensimmäisiä pikkujouluja juhlittiin yliopistojen osakunnissa 1890-luvulla. Pikkujoulujuhlat yleistyivät järjestöissä ja yhdistyksissä 1920-luvulla, sittemmin tapa on levinnyt mm. työpaikoille. Pikkujoulujen ohjelmaan kuuluu yleensä joulupuuron syöntiä puuropuheineen ja muidenkin jouluherkkujen maistelua, glögin juontia, iloisten joululaulujen laulua, tanssia, yhteisleikkejä ja tietenkin joulupukin vierailu pikkujoululahjoineen. Pikkujoulujuhlien riehakkaasta ja keveästä tunnelmasta edetään pikkuhiljaa kohti joulun hartaampaa ja rauhallisempaa juhlaa.

Adventtiaika 27.11.

Ensimmäinen adventtisunnuntai on aikaisintaan 27. marraskuuta ja viimeistään 3. joulukuuta.

Adventtisunnuntait ovat neljä joulua edeltävää sunnuntaita. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina kajahtaa kirkoissa G.J. Voglerin noin vuonna 1795 säveltämä Hoosianna Daavidin poika, joka esitettiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1807. Näin alkaa adventtiaika ja valmistautuminen jouluun - adventtiaika päättyy jouluaattoon. Ensimmäinen adventtisunnuntai, nöyrtymisen adventti (Adventus humiliationis) on Suomessa yksi suosituimmista juhlapyhistä. Ensimmäinen adventtikynttilä syttyy ja symboloi odotusta.

Joulu Tunturisuden joulusivut

Adventtitraditioon kuuluu kynttilän sytyttäminen jokaisena adventtisunnuntaina. Ensimmäisenä adventtina sytytetään vain yksi neljästä kynttilästä, toisena toinen ja kolmantena kolmas, kunnes viimeisenä adventtina palaa liekki neljässä erimittaisessa kynttilässä. Näin joulun valo lisääntyy juhlan lähetessä: ensimmäisenä syttyy joulun odotuksen, toisena jouluilon, kolmantena joulurauhan ja neljäntenä rakkauden kynttilä.

"Samanlaista ilmaa, kuin on ensimmäisenä adventtina, on myös joulupäivänä".
"Kun adventtina paistaa aurinko, niin on seuraava vuosi hyvä viljavuosi".

Antti Antero Anterus 30.11.

Anttia sananparsissa

"Liisa (19.11) lingottaa, Kaisa (25.11) kaijottaa ja Antti perään sauvoo". - "Jos ei Simuna (Simo 28.10) siltoja tee, ei Antti aisoolla aja". - "Antti (30.11) aisoolla ajaa". - "Jos lumi ennen Antinpäivää menöö airanraosta, niin ennen joulua juaksoo myllyn ruuhesta". - "Ei auta Antin armo eikä Tuomahan (21.12) tulukset". - "Antti talven aloittaa". - "Antti turkin antaa, Urpo orrelle kantaa". - "Antti aisoilla ajaa, Martti (10.11) maata vahvistaa, Simo (28.10) siltoja tekee, Niklaus (6.12) nivoo kiinni". - "Antti aisoilla ajavi, jalaksilla jankkuroipi". - "Antti aisoilla ajaa, Simo (28.10) sillat tekee ja Martti (10.11) myllyt täyttää". - "Antti aisat ottaa tai antaa". - "Antti aisat antaa, Urpo (25.5) naulalle kantaa". - "Ei ole aina Antin tuuli, Pietarin peräntakainen, vielä tuuli Tuomaankin (21.12)". - "Mitä ennen Antinpäivää tuiskuaa, se Jouluna juodaan". - "Mikä ennen Antinpäivää menee läpi aidan raon, ei se Tuomasta (21.12) näe". - "Jos Antinpäivänä on rekikeli, niin Jouluna on rataskeli".

"Hei onki ottamaan, väkäleuka vääntämään! Anna Antti, ahvenia, Pekka pieniä kaloja!"

Antti-nimen taustalla on apostoli Andreas. Hän on erityisesti kalastajien suojelija, ja kunnon onkimies pyytää edelleenkin Antilta ahvenia. - "Antti santti soutamassa, pieni Pietari perässä". - Santti tarkoittaa tietenkin pyhimystä. Antti on Pyhän Pietarin veli, "Antti santti" (eli pyhimys).

Antti aloittaa joulun valmistelut, Tuomas tuo sen tupaan. Antin päivänä alkaa suomalaisessa kansanperinteessä joulun odotus, talvi kallistuu yhä lähemmäksi joulua. Antilla on aitan avaimet kädessään merkkinä siitä, että juoman ja ruoan valmisteluihin on ryhdyttävä.

Onkija

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Jori Samonen


Antti antaa onkijoillekin kalaonnen, mutta juuri hänen nimikkopäivänään marraskuun lopulla Suomessa ei avovesillä enää ongita. Ehkä joku pääsee jo pilkille.

Antin päivän säästä ennustetaan monin kansanviisauksin ja sananparsin tulevan joulun säätä. Antti on myös päivä, jolloin talvi viimeistään alkaa.

"Antti rukkasia rapistelloo".
"Antti jos on ankara, niin joulu on joutava".
"Kun on Anttina kolea, niin on jouluna uhku".
"Kuin on Anttina uhku, niin on jouluna kolea".
"Jos Antti kiristää, niin Anna (15.12.) vetistää".
"Ei ole aina Antin tuulet, tuulee välillä Tuomaanakin". - Antin päivän tienoota pidetään tuulisena, mutta toki tuulee muulloinkin.
"Antin tuulet ankarat, viel on tuulta Tuomaallakin".
"Jos Anttina sataa vettä, niin vasta Tuomaana tulee lunta".
"Minkä Kaisa kasteloo, sen Antti (tuulillaan) kuivaa".
"Antti aisalla ajaa - Antti aisoolla ajaa. (Antin päivänä on jo talvi ja aisa = rekikelit)".
"Antti aisoilla ajaa, kinttaitaan kapistelloo".
"Antti aisoilla ajaa, jalaksilla jonkuroivi". - Sananparren loppuosa viittaa siihen, että eivätpä rekikelit vielä tähän aikaan vuodesta välttämättä ihan hyviä olleet ainakaan kaikkialla Suomessa.
"Antin päivän pakkanen tekee suojatalven ja ruman kevään".
"Jos Antti lotisee, niin joulu komeilee. Tai päin vastoin jos Anttina on pakkanen, niin jouluna on suojasää".
"Selkeetä Antin päivää seuraa tasainen talvi, mutta pilvistä epätasainen".
"Antin päivänä tulee talvi viimeistään".
"Antti (30.11.) turkin antaa, Urpo (25.5.) orrelle kantaa".
"Antti pyhät aloittaa". - Antti itse asiassa jo aloittaa joulunpyhät, tai ainakin valmistelut jouluun.
"Antti joulut alottaa, Tuomas tupaan taluttaa".

"Jos Antti kiristää, niin Anna (9.12) vetistää, mutta jos Antti vetistää, niin Anna kiristää". - "Anterus pyhäin alku". - "Anterosta pyhät alkaa". - "Antti joulun aloittaa, Hiivanuutti (13.1) lopettaa". - "Anterus joulun aloittaa, hyvä Tuomas (21.12) tuo sisään, paha Paavali (25.1) panee pois". - "Antti joulun aloittaa, Tuomas (21.12) tupaan taluttaa, paha Paavo (25.1) pois sen jaa". - "Anterus avain käsissä, Tuomas (21.2) tuoppi kainalossa". - "Antinpäivänä ei saa kehrätä. Jos kehrää tulevat lampaat pyörötautiin".

Martta Wendelin Kotiliesi

Marraskuuta Martta Wendelinin taiteena Kotilieden kannessa. Ehkäpä isäntäväki on lähdössä kesän ja syksyn kiireiden jälkeen marraskuun markkinoille.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Antikvariaatti Punaparta


Martta Wendelin Kotiliesi

Marraskuuta Martta Wendelinin taiteena Kotilieden kannessa. Kangaskauppaa.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Antikvariaatti Punaparta
Juhlapäivät ja merkkipäivät - muut mainittavat ajanjaksot
Juhlat Tammikuu

  • Uudenvuodenpäivä 1.1.
  • Loppiainen 6.1.
  • Nuutinpäivä 13.1.
  • Selkäviikot - talvenselkä, talvennapa
  • Anton, Tyni, Antonius 17.1.
  • Heikin päivä 19.1.
  • Apostoli Paavalin kääntymyksenpäivä - Paavali 25.1.
  • Kallen päivä 28.1.

  • Juhlat Helmikuu

  • Laskiainen
  • Kynttilänpäivä 2.2.
  • Runebergin päivä 5.2.
  • Ystävänpäivä 14.2.
  • Sipin päivä 15.2.
  • Talvi-Matin päivä 24.2.
  • Kalevalan päivä 28.2.
  • Karkauspäivä 29.2.

  • Juhlat Maaliskuu

  • Vanha kevätpäiväntasaus - Valonsammuttamisjuhla 12.3.
  • Kevätpäiväntasaus 21.3.
  • Marian ilmestyspäivä eli marianpäivä

  • Juhlat Huhtikuu

  • Pääsiäinen
  • Palmu- eli virposunnuntai
  • Kiirastorstai
  • Pitkäperjantai
  • Lankalauantai
  • Pääsiäispäivä
  • Toinen pääsiäispäivä
  • Aprillipäivä 1.4.
  • Mikael Agricolan päivä eli Suomen kielen päivä 9.4.
  • Suviyöt 12. - 14.4. - Tiburtius 14.4.
  • Eliaksen päivä 17.4.
  • Huutoyöt ja Yrjön päivä 23.4.
  • Markuksen päivä 25.4.
  • Vapunaatto 30.4.
  • Juhlat Toukokuu

  • Vappu 1.5.
  • Ristin päivä 3.5.
  • Äitienpäivä
  • Miikkulan päivä, Kevät-Miikkulan päivä 9.5.
  • Mamertuksen päivä 11.5.
  • J. V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä 12.5.
  • Vanha Vappu 14.5.
  • Sofian päivä 15.5.
  • Helatorstai
  • Kaatuneitten muistopäivä
  • Erkin päivä 18.5.
  • Urpon, Urbanuksen päivä - 25.5.

  • Juhlat Kesäkuu

  • Helluntai
  • Nikodemuksen, Nikoteemuksen, Teemun päivä 1.6.
  • Puolustusvoimien lippujuhlan päivä 4.6.
  • Kustaan päivä 6.6.
  • Salun ja Salomonin päivä 8.6.
  • Eskon päivä 12.6.
  • Juhannus, Suomen lipun päivä
  • Pietarin päivä 29.6.

  • Juhlat Heinäkuu

  • Marian etsikkopäivä eli Heinä-Maija, tai Kukka-Maaria, tai pelkästään Kukka 2.7.
  • Eino Leinon päivä, Runon ja suven päivä 6.7.
  • Marketan ja Hermannin päivä - keskikesä ja karhunpäivä - 12. - 13.7.
  • Naisten viikko 18. - 24.7.
  • Eliaksen ja Iljan päivä 20.7.
  • Ukon pyhä ja Jaakon päivä 25.7.
  • Martan päivä 26.7.
  • Unikeonpäivä 27.7.
  • Ollin päivä 29.7.
  • Helenan päivä 31.7.
  • Mätäkuu 23.7. - 23.8.

  • Juhlat Elokuu

  • Laurin päivä 10.8.
  • Marian taivaaseen ottamisenpäivä eli Jälki-Maaria 15.8.
  • Maunon päivä 19.8.
  • Samulin päivä 20.8.
  • Perttylin, Pärttylin, Pertun, Perttulin päivä 24.8.
  • Juhlat Syyskuu

  • Marian syntymäpäivä eli Syys-Maria 8.9.
  • Silmänkirkastusjuhlat - Santerin, Aleksanterin päivä 11.9.
  • Pyhän Ristin eli Syys-Ristin päivä 14.9.
  • Syys-Matin päivä 21.9.
  • Syyspäiväntasaus 23.9
  • Mikkelinpäivä - Mikon päivä 29.9.

  • Juhlat Lokakuu

  • Kekri Mikkelinpäivästä Pyhäinpäivään
  • Pokrova 1.10.
  • Pyhän Birgitan eli Pirkon, Pirjon tai Piritan päivä 7.10.
  • Aleksis Kiven päivä, Suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.
  • Talviyöt ja ensimmäinen talvipäivä 14.10.
  • Simon päivä 28.10.
  • Jakoaika ja vuoden alkajainen 28.10.
  • Halloween 31.10.

  • Juhlat Marraskuu

  • Pyhäinpäivä
  • Isänpäivä
  • Martin päivä 10.11. ja 11.11.
  • Liisan päivä 19.11.
  • Klemetin päivä 23.11.
  • Kaisan päivä 25.11.
  • Pikkujouluaika
  • Adventtiaika 27.11.
  • Antin, Anteron päivä 30.11.

  • Juhlat Joulukuu

  • Selman päivä 5.12.
  • Nikolain, Nikolauksen päivä, Nikunpäivä - Itsenäisyyspäivä 6.12.
  • Jean Sibeliuksen päivä - Suomalaisen musiikin päivä 8.12.
  • Annanpäivä 9.12.
  • Lucian päivä 13.12.
  • Tuomaanpäivä 21.12.
  • Pesäpäivät 22. - 23.12. - Talvipäivänseisaus 22.12.
  • Jouluaatto 24.12.
  • Joulupäivä 25.12.
  • Tapaninpäivä, 2. joulupäivä 26.12.
  • Johannes Evankelista 27.12. - Arki-, keski- tai pikkupyhät 27. - 28.12.
  • Viattomien lasten päivä - Neljäs joulupäivä 28.12.
  • "Viides joulupäivä" 29.12.
  • Uudenvuodenaatto 31.12.
  • Marraskuuta
    *** tunturisusi.com linkit ***