Menu
Juhlat
Sinivuokko (Anemone hepatica)

Sinivuokot ovat kevään kukkia. Ne aloittavat eteläisimmässä Suomessa kukintansa jo huhtikuun puolivälissä, pohjoisemmassakin vappuna.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Ulf Bodin
Joutsen Katso ylin kuva kokonaisena.
Wanhan kansan kalenteri - juhlapäivät ja merkkipäivät - muut mainittavat ajanjaksot - sekä uudemmat juhlat

Tässä koosteessa on kuukausittain esiteltyinä satakunta juhla- ja merkkipäivää, taikka erityistä ajanjaksoa, kuten vaikkapa naisten viikko tai mätäkuu.

Vanhimmat näistä päivistä voisivat olla jo vaipumassa unholaan, mutta emme anna sen tapahtua. Vaan palauttelemme päiviä muistiimme, kertailemme ja kunnioitamme menneiden sukupolvien tapoja, ajatuksia ja valtaisaa työtä ja uurastusta Kustaa Vilkunan hengessä. Vanhat talonpoikaiskalenterit heräävät edessämme eloon ja pienetkin katkelmat siitä avaavat näkymiä entisaikojen maailmaan.

Juhlintakin kehittyy ja tulee uusia juhla- ja merkkipäiviä. Seuraamme aikaamme, tunnemme hyvin myös oman aikakautemme juhlat ja tavat ja tiedämme, että eräänä päivänä joku tarkastelee meidänkin ajatuksiamme ja tekojamme ja juhlintaamme, kääntämällä katseensa menneisyyteen. Aika kulkee, jotkin asiat muuttuvat, toiset ovat ikuisia.


Toukokuu

Toukokuu saa nimensä siitä, että silloin tehdään toukotöitä, joita ovat maanmuokkaus ja kylväminen. Toukokuu on sekä koko luonnolle että ihmiskunnalle toivorikkauden ja uuden luomisen aikaa. Luonto virkoaa ja tuuhettuu, taivaat täyttyvät lintujen laulusta ja työn äänet kaikuvat mailta ja ahoilta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla, valkovuokko (Anemone nemorosa) - Copyright © Nuuuuuuuuuuul


Valkovuokko (Anemone nemorosa)

Kuvassa oikealla valkovuokko, kevään kaunis leinikkikasvi. Valkovuokot liittyvät myös äitienpäivään, sillä perinteisesti Suomessa kerätään äideille valkovuokkoja.

Lähteet
*Kustaa Vilkunan kirjoittama Vuotuinen ajantieto, kustannusosakeyhtiö Otava, 4. painos, Keuruu 1976
*Kirjasto Virma - Sananparsia
*Martti Anneberg: Alta Vita - Porokulttuurin ja Lapin luonnon tietosanakirja - Mäntykustannus
*Oppitori: Sananlaskuja säästä ja sääenteitä
*Leipätiedotus: Leivän historia
*Satu Aalto: Suuri Perinnekirja - Karisto 2008
*Kustaa Vilkuna: Etunimet - Toimittanut Pirjo Mikkonen - Otava
*Heikki Tarma: Vanhan kansan sääennustuksia
*Maisteri Helmi Helminen: Sydänkesän työkalenteri - Kotiliesi N:o 12 Kesäkuu 1942
*Tohtori Kaino W. Oksanen: Kesän tulo ja taivaan merkit - Kotiliesi N:o 11 Kesäkuu 1941
*Spectrum: Eino Leino


Kiitos, jos jaat tätä toukokuun juhlat-sivua alla olevalla toiminnolla Facebookissa.

Valkovuokko
Toukokuu
Vappu 1.5.

Havis Amanda

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Kimmo Kulovesi


Vappua sananparsissa

"Vappu varsat valjastaa kesän keikkuvan etehen". - "Vapunpäivä kesäpäivä, Mikonpäivä talvipäivä". - "Jos ei ole kesä vanhana Vappuna, niin se kohta tulee". - "Vappu tulee käki kainalossa, pääskynen pivon pohjassa". - "Kun on kylmä Vappu tulee lämmin kesä, kun on lämmin vappu tulee kylmä kesä". - "Jos hyttyset näkyvät ennen Vappua, tulee kylmä kesä". - "Jos Vappuna ajetaan jokijäätä, niin silloin menee joko myllyt tai mullit kuolevat rehun puutteeseen". - "Kun sika ennen vapunpäivää rypee vesilätäkössä, se tietää kuivaa vuotta".


Vappu on erityisesti työväestön ja opiskelijoiden juhla, mutta samalla koko kansan juhla ja kevään juhla. Alkuaan vappu, toukokuun 1. päivä, oli katolisen pyhimyksen Vapun eli Valpurin muistopäivä, keskiaikainen kirkollinen juhlapäivä.

Toukokuussa telkän munauutuista (pöntöistä) saatiin ensimmäiset munat, jotka parantavat talven jäljiltä. Vesilintuja pyydettiin keväällä; erityisesti joutsenet olivat hyvin haluttua saalista. Ne kun saapuivat varhain ja levähtivät pienissäkin sulapaikoissa, joista niitä saattoi ampua. Myös mm. teeriä käytiin pyytämässä niiden soitimelta. Havukatoksesta ammuttiin jousella lähinnä koirasteeriä, ei naaraita. Helatorstaina ei kuitenkaan saanut teeriä ampua, niin pyhä tuo päivä oli ennen.

Toukokuussa laskettiin karja ulos talven jälkeen etsimään "mustapäitä" (= suovillan kukintoja, jotka jo hyvin varhain nousevat jäätyneestä turpeesta) tai edes kuloheinää tai varpuja. Lehmät olivat ennen vanhaan ummessa (maitoa tuottamatta) lähes koko pitkän talven.

Karjan laitumellepäästön päivä oli hyvin tarkkaan määritelty (mm. tietyt merkkipäivät, viikonpäivät, tuuli- ja sadesuhteet yms.). Jokatapauksessa karjan laitumellepäästöpäivä oli juhlapäivä koko kylälle.

"Pidä tallella talossa
varavihko Valpurille:
vielä Erkkikin inuupi,
Urpanuskin uikuttaapi".

"Suuri vihko suvipäivä,
varavihko Valpurina,
vielä Erkkikin anoopi,
Urpaanuskin uupottaapi".

Vappu Tunturisuden vappusivu
Vappua sananparsissa

"Valpurinpäivänä kun vettä sataa, tulee pouta". - "Kun Vappuna on niin paljon lunta, että reen jalas siihen uppoaa, niin ensi talvi on lumeton". - "Jos Vappuna on pohjoisessa tuuli, niin ei ole suvella hallaa". - "Jos Vappuna on tuuli pohjoisessa, ei sinä vuonna lehmät lypsä, eikä sienet kasva". - "Kun Vapunpäivänä on tuuli etelässä, tulee hyvä maitovuosi". - "Jos ennen Valpuria on ukkosta tulee huono maitovuosi". - "Kun ennen Valpuria jyristää, tulee kylmiä ilmoja". - "Vappuna käki kukkuu, viikkoa jälkeen viimeistäänkin".


Vappupäivä on kuulunut Suomessa vanhoihin maatalouden merkkipäiviin. Karjan menestymistä edistettiin erilaisilla vappuna suoritetuilla taioilla. Pohjanmaalla karjaonnen varmistivat lapset, jotka "kellottelivat" eli juoksivat lehmänkellot kaulassa pitkin ja poikin peltoja. Rannikollakin on varmistettu karjaonnea, polttamalla juhlatulia, joiden uskottiin karkottavan susia. Noin muutoin, varhemmin ei vappua perinteisesti juhlittu maaseudulla, vaan se oli kaupunkilaisten juhla.

Vappuna kuului heti herättyään huudahtaa: "Ka selkääni!" Tämän jälkeen selkä kesti hyvin kesän töissä, kuten elopelloilla.

Kylmä vappu tietää kylmää kesää ja tietenkin päinvastoin, lämmin vappu tietää lämmintä kesää. Luminen vappu ennustaa seuraavasta talvesta lumetonta. Jos hyttyset survovat innolla jo ennen vappua, niin nepä joutuvatkin sitten vapun jälkeen jo konttaamaan. Karjalassa on pyritty kylpemään vappuna jo uudella vastalla.

Vappua sananparsissa

"Kun vappuna uittaa hevosen, niin paarmat eivät pure sitä kesällä". - "Jos hanhi nähdään ennen vappua, ei talvi kestä enää kauan". (Perä-Lapissa). - "Vappuna vasa hangella". (Porojen vasontakauden alku). - "Vappu tulee vasta kainalossa". - "Ei vappu ole köyhän ystävä". (Ruuat keväällä jo loppu). - "Vappu vakan pellolle kantaa, viikon päästä viimmeistäänki". (Viljankylvön aikoja). - "Mikä vappuna katolla se pian sairaalas!" - "Jos Vappuna on hyvä sää ja suvituuli, tulee lämmin kesä". - "Mitä likempänä on Valapori, sitä likempänä tunkio navettaa".

"Vapun on pääskyinen pivossa,
käki Erkin kainalossa".


Ristin päivä 3.5.

Monin paikoin muinaisessa Suomessa Ristin päivä on ollut Vappua huomattavampi toukokuun alun juhla. Siihen on liittynyt ihan samoja tapoja, kuin vappuunkin, kuten karjan uloslaskua.

Ristin päivä on kalamiesten päivä. Silloin on pakko saada kalakeiton tarpeet vaikka avannosta, muuten kalaonni on mennyttä koko suveksi. "Ristinä rimaus kalamiehen kattilassa". - Myös metsästäjät ovat olleet tänä päivänä soidinteerten perässä jousineen ja ansoineen. Soidinpyynti kiellettiin ensimmäisen kerran vuonna 1868, mutta erämaataloissa se jatkui vielä pitkään.
Martta Wendelin Kotiliesi Martta Wendelin Kotiliesi
Kotiliedet ja Martta Wendelin

Martta Wendelin (23.11.1893 - 1.3.1986) oli suuri suomalainen taiteilija ja satujen kuvittaja. Martta Wendelinin kuvista on sanottu, että niissä vallitsee ikuinen sunnuntai. Hänet muistetaan lehtikuvituksistaan, erityisesti Kotilieden kansista, sekä satukuvistaan ja postikorteistaan.
Satujen kuvittajana Wendelin oli oman aikansa merkittävin. Sadut ja satujen kuvamaailma olivat läsnä myös Wendelinin aapiskuvituksessa, hän on kuvittanut useita aapisia, joita Suomen kouluissa on luettu vuosikymmenten ajan. Kirjankuvituksia ja kirjankansia hän on tehnyt liki 400.

All Rights Reserved
*Kuvat - Copyright © Antikvariaatti Punaparta
Äitienpäivä

Toukokuun toisena sunnuntaina.

Ann Jarvis

"Tervehdimme sua
äiti kultainen,
kaiken, kaiken hyvän
eestä kiittäen".
- Immi Hellen

"Ei mikään tingi niin paljon ja taitavasti, kuin äidin sydän". - Maria Jotuni

"Vain sydän äidin, tunnet sen,
näin hellä on ja lämpöinen.
Se riemuitsee sun riemustas,
se tuntee huoltas, tuskias".
- Hilja Haahti


Äitienpäivä on juhlapäivänä varsin uusi, sillä ei ole mitään kirkollista taustaa, eikä se ole kuulunut talonpojankaan kalenteriin.

Äitienpäivä on kotoisin Yhdysvalloista ja se on siitä erikoinen, että se on yksityishenkilön aloitteesta syntynyt juhla. Äitienpäivän perustaja oli länsivirginialainen Ann Jarvis (1864 - 1948). Hänen äitinsä oli kasvattanut 11 lasta ja oli eläessään haaveillut päivästä, joka olisi omistettu kaikille maailman äideille.

Ann Jarvisin äiti kuoli 1905, mutta ajatus jäi elämään hänen tyttärensä mieleen. Hän alkoi ajaa äitienpäiväasiaa määrätietoisesti ja se johti siihen, että vuonna 1914 presidentti Wilson teki äitienpäivästä kansallisen juhlapäivän, jonka ajankohta sijoittui Ann Jarvisin äidin kuolinpäivän (9.5.) tienoille.

Palvottu äiti tuntee olonsa miellyttävän korostetuksi

Äitienpäivä on kevään koskettavimpia juhlaperinteitä. Kustaa Vilkuna on kuvannut äitienpäivää näin:

Perheissä äidille tuodaan kukkia ja muita lahjoja. Isä ja lapset nousevat varhain toimittamaan ne kotoiset aamuaskaret, jotka muutoin kuuluvat äidille. Äiti saa tarjottimella lahjansa ja kahviaamiaisensa sänkyyn. Lauletaan kuin nimipäivänä. Kaikki ovat äitiä kohtaan avuliaita ja ystävällisiä. Perheissä, joista äiti on kuollut, viedään kukkasia haudalle. Äitiä palvotaan, ja kiitollinen äiti tuntee olonsa miellyttävän korostetuksi".


Äiti ja lapsi

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Äiti ja lapsi, Emile Friant 1897 - kuva Copyright © freeparking


Kevät-Miikkula, Nikolaos, Miikkula 9.5.

Miikkulaa sananparsissa

"Kun on Miikkulana umpihanget, niin hallavuosi on käsillä".


Miikkula on miehen etunimi Karjalasta. Tänä päivänä vietetään Kevät-Miikkulan päivää.

Miikkulaa sananparsissa

"Kevät-Miikkulasta luetaan kylvöaika". - "Miikkula tuopi vihannan vihkon". - "Miikkulan aikaan pitää käen kukkua, vaikka liukun suulla".


Miikkulaa sananparsissa

"Miikkulana hevoset ensi kerran metsään laskettiin, Jyrkinä lehmät".

"Miikkula, kuukkula, pane metso kattilahan!"

"Miikkula on moine muzikka, keväel tuloo heinähurstin ker". (Suojärvi)


Mamertus 11.5.

Mamertusta sananparsissa

"Jos yöllä Mamertusta vastaan kylmää, niin kylmää 7 viikoa eteenpäin".


Mamertus kuuluu suomalaisesta nimipäiväkalenterista poistettuihin etunimiin.

Mamertusta sananparsissa

"Mamertuksen yön jos kylmää, menee kolmas halko pinosta ja kolmas tähkä pellosta, eikä perunoita tarvitse ollenkaan istuttaa". - "Jos Mamertuksenpäivänä sataa niin kasvaa kauraa vaikka kannon päässä ja kallioilla".


Mamertusta sananparsissa

"Mamertuksen päiväksi kaurat kylvöön". - "Naurista ei saa kylvää Mamertuksen päivänä, silloin siitä ei tule mitään". - "Mamertuksen yön jos kylmää niin halla kesällä panee kaikki".


J. V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä 12.5.

Johan Vilhelm Snellman

Johan Vilhelm Snellman (1806 - 1881) oli suomalaismielinen filosofi, kirjailija ja sanomalehtimies - suomalaisten kansallinen herättäjä. Johan Vilhelm Snellman syntyi Ruotsissa, Tukholmassa 12.5.1806. Hänen isänsä oli merikapteeni. Lapsuuttaan Johan Vilhelm vietti Kokkolassa, jonne perhe Tukholmasta muutti.

Johan Vilhelm Snellman korosti suomen kielen asemaa ja oman rahan saamista Suomelle. Hän oli yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa. Vuonna 1978 Snellmannin päivä sai lisämääreekseen "suomalaisuuden päivä".

Snellman vaati suomen kielen edistämistä kansan sivistystason nostamiseksi. Keisari Aleksanteri II allekirjoitti vuonna 1863 Snellmanin tuoman kieliasetuksen, jolla sovittiin, että Suomesta tulee 20 vuoden kuluessa virallinen kieli oikeuslaitoksessa ja opetuksessa käytettäväksi ruotsin rinnalle. Suomesta ei tullut tasavertaista kieltä ruotsin kanssa kuin vasta 1.1.1923 kielilaissa. (Yle Oppiminen: J. V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä 12.5.)

Kansakoulua ja sivistystä

Kuvassa oikealla, kansallistaiteilijamme Akseli Gallen-Kallelan maalaus, jossa tyttö saa kouluopetusta tuvan pöydän ääressä. Jotta kansan sivistystaso olisi Snellmanin vaatimusten mukaisesti noussut, tarvittiin ensiksi kansakoulu. Ensimmäiset kansakoulut perustettiin Suomeen 1850-luvulla, perustajina olivat yleensä sivistyneet ja kaukonäköiset kartanonomistajat ja tehtailijat.

"Papiksi pääsee lukemalla, mutta lukkariksi täytyy syntyä".
Ensimmäinen oppitunti

Akseli Gallen-Kallela - (1865 - 1931) - "Ensi opetus". Tämän kuvan Akseli Gallen-Kallela maalasi Keski-Suomessa, Keuruulla, Ekolan torpassa. Miehellä on kädessään verkkoneula eli käpy. Hän kutoo kalaverkkoa. Valmiita verkkoja on penkillä, tytön jalkojen vieressä. Tyttö on kumartunut kirjan ääreen, hän lukee. (Ateneumin taidemuseo)


Vanha Vappu 14.5.

Vanhaa Vappua sananparsissa

"Vanhana Vappuna huutaa käki vaikka hongan kolosta".


Vappu oli ja on juliaanisessa kalenterissa - jota käytettiin Suomessa satoja vuosia sitten - pari viikkoa myöhemmin, kuin käytössämme nykyisin olevassa gregoriaanisessa kalenterissa. Siksi tämä Vappu on Vanha Vappu (Vanha-Vappu) ja päivä on Vanha Vapunpäivä.

Vanhaa Vappua sananparsissa

"Vanhana Vapunpäivänä on aloitettava kyntö, vaikka sitten kynnettäisiin lunta. Siitä seuraa hyvä viljaonni". - "Vanhana Valporina käki kukkuu kupsuttaa, vaikka mies hiihtääs hipsuttaas".


Sofia 15.5.

Sofiaa sananparsissa

"Sohvinpäivänä käki kukkuu vaikka uutustaan".


Sofian päivä on kansan suussa voinut muuntua Sohvian taikka Soffin päiväksi. Sofia mainitaan mm. Pohjois-Karjalasta, ja se voi siten viitata kreikkalaiskatolisen Pyhän Sofian palvontaan. Sofia nimenä on päässyt suomalaiseen kalenteriin jo vuonna 1662. Keski- ja Pohjois-Suomessa Sofia on varma kevätkesäinen päivä.

Sofiaa sananparsissa

"Soffinpäivänä lehmät ulos, oli ilma millainen hyvänsä".

"Sohvina soudetaan oli kesä millainen hyvänsä". - "Sofianpäivänä kylvetään lanttu ja peruna".


Helatorstai

Helatorstai on liikkuva pyhäpäivä, jonka sijoittuminen kalenterissä määräytyy pääsiäisen mukaan.

Helatorstaita sananparsissa

"Jos helatorstaiviikolla on lämmin, tulee kylmä suvi ja päinvastoin".

"Jos helatorstaina on päivänpaiste, tulee kovia ohria, muuten huonoja".


Helatorstai on vuotuinen kristillinen juhla, jota vietetään neljäntenäkymmenentenä päivänä pääsiäisestä Jeesuksen taivaaseenastumisen muistoksi. Taivaaseenastumisesta kerrotaan Apostolien tekojen ensimmäisessä luvussa sekä lyhyesti myös Markuksen ja Luukkaan evankeliumien lopussa. Useimmissa Euroopan maissa, mukaanlukien Suomessa, päivä on virallinen pyhäpäivä. Helatorstaihin liittyy helavalkeiden polttamista, leikkimistä ja tanssimista - helkajuhlia Helkavuorella. Kanttaanpyhinä, kuljettiin kulkueina pelloilla rukoilemassa hyvää satoa. Vanhan kansansanonnan mukaan päivä oli niin pyhä, ettei silloin ruohokaan kasva.

Tytöt pojastavat - rakkaudet orastavat

Tyttöjen pitää helatorstain aattona pojastaa. Jos ei saa yöksi poikaa viereensä, ei sitä sitten saa muulloinkaan koko vuotena. Samoin, jos helavalkealta ei saa kotiinsa saattajaa, ei sitä sitten saa koko vuonna.


Kanttaiviikko

Kanttaiviikkoa vietetään helatorstain tienoilla. Säätä on tarkkailtu näinä päivinä huolella. Kuten usein kansan sääennustuksissa jollei lähes aina, niin kesänkin sää on juuri päinvastainen, kuin on sää kanttaiviikolla. Jos kanttaiviikko on kylmä, tulee kesästä lämmin ja saadaan hyvä sato.

Jos kanttaiviikolla vielä sataa lunta, se on kuin kattolantaa pelloille.

"Kun on kanttaiviikko kalpeata, niin on heinänteko helpeätä".

"Kun on kylmä kanttaiviikko, niin on heleä heinäaika".

Kanttai-sana tulee ehkä latinan sanasta cantare, laulaa. Kanttaiviikko olisi siten lauluviikko. Mutta on muitakin selityksiä.


Kaatuneitten muistopäivä

Toukokuun 3. sunnuntaina.

Kaatuneitten muistopäivä on virallinen, valtiollinen sankarivainajien muistopäivä, joka on itsensä sotamarsalkka Mannerheimin päiväkäskyllä säätämä. Ensimmäistä kertaa muistopäivää vietettiin 19.5.1940.

Pääsiäinen Tunturisuden Mannerheimsivu


Erkki, Eerikki, Ierikka 18.5.

Erkkiä sananparsissa

"Jos sammakonpoika Erkkinä elää, niin ruis Jaakkona helää". - "Kun ennen Erkiiä ruis kortta kasvaa, niin sitä Helkan halla haalistaa". - "Jos Eerikinpäivänä sataa vettä, tulee hyvä viljavuosi". - "Jos Erkkinä sataa, se tietää huonoa heinäilmaa". - "Jos Erkinpäivänä sataa, niin kestää sateita kolme viikkoa". - "Eerikinpäivän sade ja mittumaarian pouta maksavat enemmän kuin kuninkaan kultainen pöytä". - "Kun ennen Eerikinpäivää ukkonen jyrisee, tietää se kylmää kesää". - "Jos sika ennen Erkkiä rapakossa rypee, niin se vielä lättiinsä vinkuu".


Erkin päivään saakka sai karja ennen liikkua vapaasti niityillä ja ahoilla, mutta Erkiltä kylän paimen aloitti työnsä ja johti karjan metsälaitumille.

"Erkki evästä tahtoo, vieläpä Urpoki uikuttaa".

Karjapaimenten aika

Emännät vapautuivat taloissa Eerikistä, tai viimeistään Urposta talvikautisesta navettatyöstä ja karja uskottiin paimenen - tai hyväin loitsujen ja rukousten huomaan. Paimenelle jäi urakaksi varustaa talous uusilla vispilöillä, hierimillä, luudilla, huosiamilla ja marjaropeilla. Itä-Suomessa oli sellainen tapa, että paimen juhannusaattona karjaa lypsylle ajaessaan ripusteli lehmien sarviin näitä lahjojaan emännälle. Missä paimenta ei ollut, tyttäret tai vanhukset tekivät nämä askareet.

Erkkiä sananparsissa

"Eerikistä hauki kutee". - "Erkin vilu on kesän ilo". - "Kylmä Erkki, hyvä merkki, lämmin Erkki, paha merkki". - "Jos Erkinpäivänä on hyvin kylmä, niin silloin tulee hyvin lämmin kesä". - "Jos Erkinpäivänä on lämmin, niin tulee kylmä kesä". - "Erkki turjus tukki päällä, kesä kaikki paita päällä". - "Kun Erkkinä turkki päällä kylvetään, niin paita päällä leikataan". - "Erkkinä jos on päivänpaiste, niin ei ole sitten koko kesänä". - "Ierikka ilman lämmittää". - "Ierikka turkin heittää tai toisen ottaa". - "Ierikanpäivään asti pitää turkkia vetää vaikka hihasta". - "Eerikiksi pitää lumen ja jään sulaa, jos mieli tulla hyvä vuosi". - "Kun hyttyset survovat ennen Erkinpäivää, tulee kylmä suvi".


Erkin päivänä tehdään ennusteita tulevan kesän oloista, sillä "Erkki säätää suven". Esim. jos käki kukkuu hankeen (jos on vielä lunta), tulee halloja. Erkki on käen kukuntapäivä. "Erkki avaa käen suun". Käen on silloin kukuttava vaikka "hongan kolosta tai tikan liukusta, jollei se muualta tarkene". - "Ellei Erkkinä käkeä, niin ei leikkisää leikkuuväkeä", vaan on vain hallanpaneman elon synkkiä niittäjiä. Jos taas lehti on jo puihin tulossa käen alkaessa ensi kertaa kukkuilunsa, tulee hyvä viljasato. Jos reipas sammakonpoika Erkkinä elää, niin kylläpä makeasti ruis Jaakkona (25.7.) helää. Kylmä Erkin päivä ennustaa lämmintä kesää. "Erkki turjus turkki päällä, Urpaanus (25.5.) liinapaitasillaan". - "Erkin vilu kesän ilo".

Ennen Erkkiä eivät säät saaneet liiaksi lämmitä. "Kelmi sen kesän nimi, joka ennen Erkkiä". Erkin vilut olivat hyviä enteitä, ja kansalla oli Erkille lempinimiä, kuten: Ierikka viluperse, Eerikki kylmäperse ja Eerikki tuulihattu.

Erkkiä sananparsissa

"Erkki on käki kainalossa ja Valpuri pääskynen päälaella". - "Eerikki käelle kielen antaa". - "Erkistä Jaakkoon käki kukkuu". - "Jos Erkkinä paita päällä, niin Urpona (25.5) turkki päällä". - "Erkki einestä inuu, Urpaanuskin (Urpo 25.5) uikuttaa eikä Panukaan (11.11) pahoota". - "Pellavankylvöpäivä on ensimmäinen perjantai vanhasta Eerikinpäivästä (18.5)". - "Jos on parma ennen Panunpäivää (aikoinaan 24.5, nykyään 11.11), sääski ennen Erkinpäivää, niin kyllä ne jäläkihin suunsa tukkii".


Urpo, Urbanus, Urpaanus - 25.5.

Urpoa sananparsissa

"Kun on Urpo turkki päällä, niin on kesä paita päällä". - "Urpo suven tuo, Perttu (24.8) talaveksi vääntää". - "Urpo suveksi sääntää, Perttu (24.8.) talveksi kääntää". - "Urpaanus pahan kesän säätää, Pertto (24.8.) jo hyvänkin kesän päättää". - "Urpaanus turkit riisuu, Pertto (24.8.) jo perään kysyy". - "Urpo rukkaset riisuu". - "Urpaanus pahankin kesän parantaa". - "Urpaanus kylmänkin kevään päättää".


Varsinaisesti kesän eli suven aloittaa Urpo. Jo vuonna 1544 kirjoitti Agricola kalenteriinsa: "Vrbanus Suven alcu".

"Urpo suveksi sääntää, Perttu (24.8.) toiseksi kääntää".

Urpo on yksi heistä, joka määrää kesän sään. "Kun on Paita-Urpo, niin on turkkikesä". Jos taas Urpona pitää kulkea turkeissa, tietää se kesäsäässä vastakohtaa, eli lämmintä paitakesää.


Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva oikealla - Copyright © Flickr/alexis mire


Urpoa sananparsissa

"Jos ei ilma lämpiä Urponpäivän aikana, se lämpiää vasta päivänseisauksen aikana". - "Urpo turjus turkki päällä, koko kesä paita päällä". - "Jos on Urpo turkki päällä, niin on kesä paita päällä; jos on Urpo paita päällä, niin on kesä turkki päällä". - "Kun Urpo urisee, niin Niko (1.6.) nikkoo". - "Urpona pitää olla tuuli suvessa, jotta tulisi hyvä ohravuosi". - "Jos ennen Urpaanusta maa vihottaa, niin jälkeen kulottaa; tulee huono heinävuosi". - "Jollei syysvilja ole tähkässä Urpaanuksen päivänä, niin tulee huono vuosi". - "Jos ei ole ohra Urpona kylvetty, sen halla haaskaa". - "Mikä Urvolta kylvämättä, se Mikkeliltä (29.9) riihitsemättä". - "Urpo kylväjän kouran kiinni painaa, Mikkeli (29.9.) riihet lukitsee". - "Urpaanus uikuttaa, Riimus rippeitä tahtoo". - "Urpona uusilla vastoilla kylvetään".


Turkiksia

Kuvassa ollaan toukokuussa vielä turkeissa, mikä tietää sitä, että kesästä tulee todella kuuma.
Juhlapäivät ja merkkipäivät - muut mainittavat ajanjaksot
Juhlat Tammikuu

  • Uudenvuodenpäivä 1.1.
  • Loppiainen 6.1.
  • Nuutinpäivä 13.1.
  • Selkäviikot - talvenselkä, talvennapa
  • Anton, Tyni, Antonius 17.1.
  • Heikin päivä 19.1.
  • Apostoli Paavalin kääntymyksenpäivä - Paavali 25.1.
  • Kallen päivä 28.1.


  • Juhlat Helmikuu

  • Laskiainen
  • Kynttilänpäivä 2.2.
  • Runebergin päivä 5.2.
  • Ystävänpäivä 14.2.
  • Sipin päivä 15.2.
  • Talvi-Matin päivä 24.2.
  • Kalevalan päivä 28.2.
  • Karkauspäivä 29.2.


  • Juhlat Maaliskuu

  • Vanha kevätpäiväntasaus - Valonsammuttamisjuhla 12.3.
  • Kevätpäiväntasaus 21.3.
  • Marian ilmestyspäivä eli marianpäivä


  • Juhlat Huhtikuu

  • Pääsiäinen
  • Palmu- eli virposunnuntai
  • Kiirastorstai
  • Pitkäperjantai
  • Lankalauantai
  • Pääsiäispäivä
  • Toinen pääsiäispäivä
  • Aprillipäivä 1.4.
  • Mikael Agricolan päivä eli Suomen kielen päivä 9.4.
  • Suviyöt 12. - 14.4. - Tiburtius 14.4.
  • Eliaksen päivä 17.4.
  • Huutoyöt ja Yrjön päivä 23.4.
  • Markuksen päivä 25.4.
  • Vapunaatto 30.4.


  • Juhlat Toukokuu

  • Vappu 1.5.
  • Ristin päivä 3.5.
  • Äitienpäivä
  • Miikkulan päivä, Kevät-Miikkulan päivä 9.5.
  • Mamertuksen päivä 11.5.
  • J. V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä 12.5.
  • Vanha Vappu 14.5.
  • Sofian päivä 15.5.
  • Helatorstai
  • Kaatuneitten muistopäivä
  • Erkin päivä 18.5.
  • Urpon, Urbanuksen päivä - 25.5.


  • Juhlat Kesäkuu

  • Helluntai
  • Nikodemuksen, Nikoteemuksen, Teemun päivä 1.6.
  • Puolustusvoimien lippujuhlan päivä 4.6.
  • Kustaan päivä 6.6.
  • Salun ja Salomonin päivä 8.6.
  • Eskon päivä 12.6.
  • Juhannus, Suomen lipun päivä
  • Pietarin päivä 29.6.
  • Juhlat Heinäkuu

  • Marian etsikkopäivä eli Heinä-Maija, tai Kukka-Maaria, tai pelkästään Kukka 2.7.
  • Eino Leinon päivä, Runon ja suven päivä 6.7.
  • Marketan ja Hermannin päivä - keskikesä ja karhunpäivä - 12. - 13.7.
  • Naisten viikko 18. - 24.7.
  • Eliaksen ja Iljan päivä 20.7.
  • Ukon pyhä ja Jaakon päivä 25.7.
  • Martan päivä 26.7.
  • Unikeonpäivä 27.7.
  • Ollin päivä 29.7.
  • Helenan päivä 31.7.
  • Mätäkuu 23.7. - 23.8.


  • Juhlat Elokuu

  • Laurin päivä 10.8.
  • Marian taivaaseen ottamisenpäivä eli Jälki-Maaria 15.8.
  • Maunon päivä 19.8.
  • Samulin päivä 20.8.
  • Perttylin, Pärttylin, Pertun, Perttulin päivä 24.8.


  • Juhlat Syyskuu

  • Marian syntymäpäivä eli Syys-Maria 8.9.
  • Silmänkirkastusjuhlat - Santerin, Aleksanterin päivä 11.9.
  • Pyhän Ristin eli Syys-Ristin päivä 14.9.
  • Syys-Matin päivä 21.9.
  • Syyspäiväntasaus 23.9
  • Mikkelinpäivä - Mikon päivä 29.9.


  • Juhlat Lokakuu

  • Kekri Mikkelinpäivästä Pyhäinpäivään
  • Pokrova 1.10.
  • Pyhän Birgitan eli Pirkon, Pirjon tai Piritan päivä 7.10.
  • Aleksis Kiven päivä, Suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.
  • Talviyöt ja ensimmäinen talvipäivä 14.10.
  • Simon päivä 28.10.
  • Jakoaika ja vuoden alkajainen 28.10.
  • Halloween 31.10.


  • Juhlat Marraskuu

  • Pyhäinpäivä
  • Isänpäivä
  • Martin päivä 10.11. ja 11.11.
  • Liisan päivä 19.11.
  • Klemetin päivä 23.11.
  • Kaisan päivä 25.11.
  • Pikkujouluaika
  • Adventtiaika 27.11.
  • Antin, Anteron päivä 30.11.


  • Juhlat Joulukuu

  • Selman päivä 5.12.
  • Nikolain, Nikolauksen päivä, Nikunpäivä - Itsenäisyyspäivä 6.12.
  • Jean Sibeliuksen päivä - Suomalaisen musiikin päivä 8.12.
  • Annanpäivä 9.12.
  • Lucian päivä 13.12.
  • Tuomaanpäivä 21.12.
  • Pesäpäivät 22. - 23.12. - Talvipäivänseisaus 22.12.
  • Jouluaatto 24.12.
  • Joulupäivä 25.12.
  • Tapaninpäivä, 2. joulupäivä 26.12.
  • Johannes Evankelista 27.12. - Arki-, keski- tai pikkupyhät 27. - 28.12.
  • Viattomien lasten päivä - Neljäs joulupäivä 28.12.
  • "Viides joulupäivä" 29.12.
  • Uudenvuodenaatto 31.12.
  • Kevättä
    Helsingin kevättä

    Vihreä Kana, Apollonkatu - Ravintolapäivä la 17.5.2014, Helsinki.
    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    Kuva Copyright © Flickr/Niko Lipsanen
    *** tunturisusi.com linkit ***