|
JUOVASAKAALI (Canis adustus)
Juovasakaalin tieteellinen nimi adustus tarkoittaa auringon paahtamaa, mikä viittaa eläimen väriin. Sen kyljissä on tummempien kuviointien ohessa punaruskean kellansävyjä ja keskellä kylkeä kulkee vaalea juova. Selkä on harmahtava ja hännänpää valkoinen. Häntä on muuten tumma ja tuuhea ja pituudeltaan 30 - 40 cm. |
Juovasakaalilla on pienemmät korvat ja lyhyemmät raajat kuin muilla
sakaaleilla.
Sen paino on 6 - 14 kg. Urosten keskipaino on 9,4 kg, naaraiden 8,3 kg. Hartiakorkeus on 42 - 49 cm. Uroksilla keskimääräinen hartiakorkeus on 44,8 cm, naarailla 43,7 cm. Ruumiin pituus 65 - 80 cm. |
|
|
|
Levinneisyys Juovasakaali elää keskisessä ja eteläisessä, trooppisessa Afrikassa, Saharan eteläpuolella. Sen elinalue ulottuu etelässä Etelä-Afrikan koillisosiin, pohjoisessa Etiopiaan ja Sudaniin, lännessä Nigeriaan. Maat, joissa laji elää: Angola, Botswana, Burkina Faso, Burundi, Kamerun, Keski-Afrikan tasavalta, Kongo, Etiopia, Gabon, Gambia, Ghana, Kenia, Malawi, Mali, Mosambik, Namibia, Niger, Nigeria, Ruanda, Senegal, Sierra Leone, Somalia, Etelä-Afrikka, Sudan, Swazimaa, Tansania, Togo, Uganda, Sambia ja Zimbabwe. Elinympäristöt Juovasakaalin tapaa tiheiköistä ja metsien reunoilta - mutta se elää myös vuoristoissa ja viljelyalueiden tuntumassa, sekä veden valtaamilla tulva-alueilla. Parhaiten se viihtyy vuoristometsissä ja metsäisillä savanneilla, ei avoimilla savanneilla muiden sakaalien tapaan. |
Äänet
Sakaaliksi juovasakaali on varsin hiljainen, sillä se ei kilju, kuten vaippasakaali eikä ulvo, kuten kultasakaali, vaan se enimmäkseen hillitysti uikahtelee. Sillä on kuitenkin laaja repertuaari erilaisia ääniä - murahduksia, vingahduksia, uikahduksia ja huudahduksia erilaisiin tilanteisiin. Ravinto ja saalistus Juovasakaali on kaikkiruokainen ja se, mitä se syö, riippuu suuresti vuodenajasta ja siitä, missä se elää. Sillä on ilmiömäinen kyky löytää syötäväksi sopivaa ravintoa sieltäkin, missä ihmissilmin ei näyttäisi olevan mitään ravinnoksi kelpaavaa. Jopa pensaspalojen jäljiltä mustaksi ja autioksi jääneessä maisemassa juovasakaali selviytyy. Laji liikkuu öisin ja saalistaa yksin tai pareittain. Seuduilla, joissa saaliseläimiä on riittävästi, voi juovasakaali myös liikkua pieninä perhelaumoina, joissa voi olla seitsemänkin yksilöä. Juovasakaalin hampaisto kertoo monipuolisesta ravinnosta. Juovasakaali ei kuitenkaan pysty saalistamaan suuria eläimiä, vaan tyytyy jyrsijöihin ja muihin pikkueläimiin, kuten kaneihin ja pienimpiin antilooppeihin. Se syö myös raatoja ja hyönteisiä, kuten termiittejä. Raatoja se löytää niinkin, että se seurailee leijonia ja muita suuria petoja, päästäkseen näiden jättämille haaskoille. Kasvikunnan tuotteetkin maistuvat, erityisesti maissi ja öljypalmun hedelmät. Joillakin seuduilla tiettyinä aikoina 30 % juovasakaalin ravinnosta voi olla erilaisia luonnon villikasviksia. Jos sopivan kokoisia saaliseläimiä on tarjolla, muuttuu juovasakaali kasvissyöjästä saalistavaksi pedoksi ja siirtyy liharuokailuun. |
Lisääntyminen
Pentuja juovasakaali saa 4–6 ja ne syntyvät noin 60 vuorokauden kantoajan jälkeen. Pentujen syntymäpaino on 200 - 250 grammaa. Pennut lähtevät vanhempiensa luota noin 11 kuukauden ikäisinä. Uhanalaisuus - elinvoimainen kanta Juovasakaali on harvinainen kautta koko esiintymisalueensa, mutta ei ole suoranaisessa vaarassa kuolla sukupuuttoon. Laji ei siten ole uhanalainen ja sen kanta on arvioitu vakaaksi. Yksilöiden kokonaismääräksi on arvioitu kolme miljoonaa. Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt uhanalaisuusluokituksessaan juovasakaalin tilan elinvoimaiseksi (LC, Least Concern) - eli kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa. Eläintarhat Juovasakaaleja on jonkin verran eläintarhoissa, mutta mikään yleinen laji se ei niissä ole. Kuusi alalajia Canis adustus adustus Canis adustus bweha Canis adustus grayi Canis adustus kaffensis Canis adustus lateralis Canis adustus notatus Lähteet Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset Afrikan savannit - Eläinten maailma Kuvat ylhäällä Public domain. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Toiseksi alin kuva, juovasakaali Copyright Jenny Varley *Alin kuva, juovasakaali Copyright David Schenfeld |
|
|
Koiraeläimet aakkosjärjestyksessä
Amazoniankoira * Andienkettu * Atamarankettu * Bengalinkettu * Brasiliankettu * Darwininkettu * Dingo * Eteläafrikankettu * Etiopiansusi * Falklandinkoira * Fennekki * Harjasusi * Harmaakettu * Hiekkakettu * Isoandienkettu * Juovasakaali * Kaliforniankettu * Kettu * Kit fox * Kojootti * Korsakki * Korvakoira * Kultasakaali * Laulava uudenguineankoira * Mustatäpläkettu * Naali * Pampakettu * Preeriakettu * Punasusi * Ravustajakoira * Sahelinkettu * Savannikoira * Suokoira * Supikoira * Susi * Tiibetinkettu * Vaippasakaali * Viidakkosusi * |