Tunturisuden sivut
Kahvi KAHVI ja KAHVILAKULTTUURI

Kahvi on Coffea-sukuisen kahvipensaan siemenistä, kahvipavuista, valmistettu piristävä juoma. Kahvi luetaan nautintoaineisiin, eli sen juominen tuottaa ihmiselle nautintoa.

Kahvipensaat ovat alunalkaen kotoisin Etiopiasta, mutta niitä viljellään nykyisin useissa maissa päiväntasaajan molemmin puolin. Huomattavin kahvintuottajamaa nykyisin on Brasilia ja myös monissa muissa Latinalaisen Amerikan maissa kahvi on tärkeä viljelystuote.

Sadon kypsyttyä kahvimarjat, punaiset ja mehevät luumarjat, korjataan ja kuoritaan. Marjojen sisältämä maito poistetaan ja siemenet kuivataan ja lajitellaan. Kahvipavut paahdetaan ja lajitellaan sitten kuluttajamaissa.

Kahvi

Arabiankahvin hedelmiä eli marjoja, joiden sisältä löytyy kahvipapuja, jotka sitten kuivataan ja paahdetaan. Jokaisesta kahvipensaan marjasta saadaan kaksi kahvipapua.

Kahvi
Kahvi

Kahvityypit

Kahvilajit on luokiteltu kolmeen erilaiseen tyyppiin ja ne ovat arabiankahvi eli arabica, robusta-kahvi eli kongonkahvi ja liberiankahvi eli liberica.

Arabiankahvi on ensimmäinen viljelty kahvilaji. Sitä on viljelty jo yli tuhannen vuoden ajan. Se on myös samalla nykyisin maailman eniten viljelty kahvilaji, koko maailman kahvintuotannosta on 75 - 80 % arabiankahvia. Arabicaa käytetään lähes kaikissa maailman parhaissa kahvilaaduissa. Maultaan arabica on pehmeää ja sävykästä. Arabicaa kuvataan hienostuneeksi.

Kongonkahvi eli robusta on maailman toiseksi viljellyin kahvilaji. Arabicaan verrattuna robusta on maultaan voimakkaampi ja kitkerämpi. Voimakkuutensa ansiosta robustaa käytetään usein etenkin espressokahvien pohjana. Robustaa kuvataan ryhdikkääksi.

Liberiankahvia, Coffea Libericaa ei käytetä nykyisin juuri ollenkaan.

Kahvi

Kofeiini - jo kahvin tuoksukin piristää

Yksi kahvin ominaisuuksista on sen piristävä vaikutus. Jo kahvin tuoksunkin ja aromien haistelun sanotaan piristävän ihmistä. Varsinaisen tehopiristyksen aikaansaa kahvin sisältämä kofeiini. Kofeiini on aine, alkaloidi, jota tavataan monissa muissakin kasveissa, mutta erityisesti kahvipavuissa.

Kofeiiniin syntyy fyysinen riippuvuus. Kofeiininsietokyky myös kasvaa kulutuksen myötä. Liiallinen kofeiinimäärä on tappavaa. Terve aikuinen voi huoletta nauttia 4 - 5 kupillista kahvia päivässä. Raskaina oleville naisille suositellaan korkeintaan 600 mg kofeiinia vuorokaudessa. Useat odottavat äidit eivät juo laisinkaan kahvia.

Eri kahvilajeissa ja -tyypeissä on erilaisia määriä kofeiinia. Esimerkiksi kongonkahvin pavut sisältävät enemmän kofeiinia, kuin arabiankahvin pavut.

Kahviin lisätään usein maitoa ja maito vähentää kofeiinin vaikutusta. Suomalaiset lisäävät kahviinsa maidon usein kylmänä, mutta tällaista ei suositella. Lämmittämällä maitoa ennen sen lisäämistä kahvin joukkoon voi makeuttaa kahvijuomaa merkittävästi.
Kahvin historiaa

Kahvipensaan hedelmistä eli marjoista valmistettua juomaa on nautittu ensimmäisen kerran Etiopiassa jo kauan aikaa ennen ajanlaskun alkua. Kahvipensaitahan on kasvanut luonnonvaraisina juuri Etiopiassa, mistä pensaat on sitten siirretty eri puolille maailmaa. Raakakahvi on ensi kertaa mainittu etiopialaisten kauppiaiden kauppakirjoissa jo 800 eaa.

Kahvi

Samanlaista kahvijuomaa, kuin meidän kahvimme, ei etiopialaisten kahvi ole ollut. Etioppialaisilta kahvi kulkeutui Arabiaan. Arabialaisetkaan eivät aluksi heti osanneet käyttää kahvia nautintoaineena, vaan lääkkeenä. Ensimmäinen kirjallinen maininta kahvin käyttämisestä lääkkeenä on noin vuodelta 900, ja se on erään arabialaisen lääkärin pergamenteissa.

Arabit keksivät alkaa paahtamaan kahvimarjojen sisältä löytyvät kahvipavut ja näin kehittyi kahvi sellaisena juomana, jonka me nykyisin tunnistamme.

Kahvi

Lähteet
Satu Jaatinen: Kahvilan pöydässä
Tuula Saarinen: Pannu kuumana - Suomalaisia kahvihetkiä - SKS 2011
Rosemary Moon: Kahvi - Gummerus
Spectrum: Kahvi
Meira: Kahvityypit ja lajit
Pauligin kahvisivut
Wikipedia
MTV: Kahvijuomien ABC: Mitä eroa on cappuccinolla ja café lattella?
MTV: Maito vähentää kofeiinin vaikutusta - 5 yllättävää faktaa kahvista


Kahvi

Kahvipavut ja kahvimylly
Kahvipavut ja kahvimylly

Ennen oli tapana, että kahvit ostettiin papuina, ja nämä kahvipavut jauhettiin kotona omalla, käsikäyttöisellä kahvimyllyllä. Ihan kahvin varhaisimpina aikoina kahvipavut paahdettiinkin kotona. Toki kahvinsa voi ostaa papuina vielä tänä päivänäkin ja suorittaa sitten jauhamisen itse, kuten monet tekevätkin. Kahvin jauhaminen kotioloissa liittyy kahvikulinarismiin. Hartaimmat kahviharrastajat ostavat papunsa erikoisliikkeistä tai jopa tilaavat ne ulkomailta.

Kahvimylly

Kahvimyllyjä on ollut lukuisien valmistajien tekeminä mitä erilaisimpia malleja. Kuvissa näkyy kahvimyllyjen yksinkertainen rakenne. Kahvinpavut asetetaan myllyn yläosaan, jossa metallikoneisto vipua pyöritettäessä murskaa pavut jauhoksi. Kahvijauho voidaan ottaa myllyn alaosassa olevasta vetolaatikosta.

Kahvimyllyissä ovat tietenkin nykyisin olemassa myös modernit, sähkökäyttöiset mallit. Monet todelliset kahvinautiskelijat haluavat jauhaa itse oman kahvinsa pavuista, sillä täten kahvin kaikki aromit ja ominaisuudet säilyvät. Kehittyneillä kahvimyllyillä pavuista voi jauhaa pannukahvia, suodatinkahvia, pressokahvia ja espressoa.
Kahvimylly

Kahviloita ei kenellekään ja erityisesti ei naisille

Kahviloiden perustaminen koki alkuaikoinaan, vuosisatoja sitten vastarintaa. Kahvin juontikin on ollut kiellettyä useita kertoja menneinä vuosisatoina. Mekassa kahvin juominen kiellettiin vuonna 1511, Kairossa vuonna 1523 ja Istanbulissa vuonna 1691. Ruotsi-Suomessa kahvin maahantuonti ja käyttö on kielletty neljä kertaa erityisillä asetuksilla vuosina 1756 - 1761, 1767 - 1770, 1794 - 1796 ja 1799 - 1801.

Kahvikieltojen syyt ovat islamilaisissa maissa olleet uskonnollisia. Ruotsi-Suomessa syyt olivat ensisijaisesti talouteen liittyviä. Kahvikalustoihin katsottiin turhaan hupenevan arvokkaita materiaaleja, kuten posliinia ja hopeaa. Kahvin liepeillä ilmenevä salakauppa aikaansai myös veromenetyksiä valtiolle.
Kahvimylly

Kahvilakulttuurin alkuaikoina kahvilat olivat paikkoja, joissa miehet kohtasivat shakin, seurustelun, tupakoinnin ja kahvittelun merkeissä. Naiset saivat juoda kahvia vain kotioloissa, mutta kahviloihin heillä ei ollut asiaa.
Vehoniemen Alamaja
Vehoniemen Alamaja
Vehoniemen Alamaja - Kangasala

Adolf Joutsiniemi rakennutti Alamajan kesähuvilakseen 1800-luvun lopulla. Nykyisin Vehoniemen Alamaja on tunnelmallinen kahvila, juhlatila ja tilausravintola huikeilla järvinäkymillä Vehoniemenharjulla, Kaivannon kanavan kupeessa.
Kulttuurihistoriallisesti merkittävä, 1800-luvun pitsihuvila seisoo huikealla paikalla Roineen ja Längelmäveden välisellä harjulla. Moni Lahdentien kulkija tuntee paikan taiteilija Virpi Kinnusen ateljeekotina, Willa Kosmoksena, mutta jo 80-luvulla Järvisen vanhemmat pitivät kartanomaisessa rakennuksessa Vehoniemen Alamaja -nimistä ravintolaa. (Matkailu kotimaassa.fi)

All Rights Reserved
*Kuvat - Copyright © Seppo Uusitupa
Kuvat käytetty luvalla.
*** tunturisusi.com linkit ***