Tunturisuden sivut
Kuva valuavitaly - www.freepik.com.

Kahvi KAHVI ja KAHVILAKULTTUURI

Kahvi on Coffea-sukuisen kahvipensaan siemenistä, kahvipavuista, valmistettu piristävä juoma. Kahvi luetaan nautintoaineisiin, eli sen juominen tuottaa ihmiselle nautintoa.

Kahvipensaat ovat alunalkaen kotoisin Etiopiasta, mutta niitä viljellään nykyisin useissa maissa päiväntasaajan molemmin puolin. Huomattavin kahvintuottajamaa nykyisin on Brasilia ja myös monissa muissa Latinalaisen Amerikan maissa kahvi on tärkeä viljelystuote.

Sadon kypsyttyä kahvimarjat, punaiset ja mehevät luumarjat, korjataan ja kuoritaan. Marjojen sisältämä maito poistetaan ja siemenet kuivataan ja lajitellaan. Kahvipavut paahdetaan ja lajitellaan sitten kuluttajamaissa.

Kahvi

Arabiankahvin hedelmiä eli marjoja, joiden sisältä löytyy kahvipapuja, jotka sitten kuivataan ja paahdetaan. Jokaisesta kahvipensaan marjasta saadaan kaksi kahvipapua.

Kahvityypit

Kahvilajit on luokiteltu kolmeen erilaiseen tyyppiin ja ne ovat arabiankahvi eli arabica, robusta-kahvi eli kongonkahvi ja liberiankahvi eli liberica.

Arabiankahvi on ensimmäinen viljelty kahvilaji. Sitä on viljelty jo yli tuhannen vuoden ajan. Se on myös samalla nykyisin maailman eniten viljelty kahvilaji, koko maailman kahvintuotannosta on 75 - 80 % arabiankahvia. Arabicaa käytetään lähes kaikissa maailman parhaissa kahvilaaduissa. Maultaan arabica on pehmeää ja sävykästä. Arabicaa kuvataan hienostuneeksi.

Kongonkahvi eli robusta on maailman toiseksi viljellyin kahvilaji. Arabicaan verrattuna robusta on maultaan voimakkaampi ja kitkerämpi. Voimakkuutensa ansiosta robustaa käytetään usein etenkin espressokahvien pohjana. Robustaa kuvataan ryhdikkääksi.

Liberiankahvia, Coffea Libericaa ei käytetä nykyisin juuri ollenkaan.

Kahvi

Kofeiini - jo kahvin tuoksukin piristää

Yksi kahvin ominaisuuksista on sen piristävä vaikutus. Jo kahvin tuoksunkin ja aromien haistelun sanotaan piristävän ihmistä. Varsinaisen tehopiristyksen aikaansaa kahvin sisältämä kofeiini. Kofeiini on aine, alkaloidi, jota tavataan monissa muissakin kasveissa, mutta erityisesti kahvipavuissa.

Kofeiiniin syntyy fyysinen riippuvuus. Kofeiininsietokyky myös kasvaa kulutuksen myötä. Liiallinen kofeiinimäärä on tappavaa. Terve aikuinen voi huoletta nauttia 4 - 5 kupillista kahvia päivässä. Raskaina oleville naisille suositellaan korkeintaan 600 mg kofeiinia vuorokaudessa. Useat odottavat äidit eivät juo laisinkaan kahvia.

Eri kahvilajeissa ja -tyypeissä on erilaisia määriä kofeiinia. Esimerkiksi kongonkahvin pavut sisältävät enemmän kofeiinia, kuin arabiankahvin pavut.

Kahviin lisätään usein maitoa ja maito vähentää kofeiinin vaikutusta. Suomalaiset lisäävät kahviinsa maidon usein kylmänä, mutta tällaista ei suositella. Lämmittämällä maitoa ennen sen lisäämistä kahvin joukkoon voi makeuttaa kahvijuomaa merkittävästi.

Kahvin historiaa

Kahvipensaan hedelmistä eli marjoista valmistettua juomaa on nautittu ensimmäisen kerran Etiopiassa jo kauan aikaa ennen ajanlaskun alkua. Kahvipensaitahan on kasvanut luonnonvaraisina juuri Etiopiassa, mistä pensaat on sitten siirretty eri puolille maailmaa. Raakakahvi on ensi kertaa mainittu etiopialaisten kauppiaiden kauppakirjoissa jo 800 eaa.

Samanlaista kahvijuomaa, kuin meidän kahvimme, ei etiopialaisten kahvi ole ollut. Etiopialaisilta kahvi kulkeutui Arabiaan. Arabialaisetkaan eivät aluksi heti osanneet käyttää kahvia nautintoaineena, vaan lääkkeenä. Ensimmäinen kirjallinen maininta kahvin käyttämisestä lääkkeenä on noin vuodelta 900, ja se on erään arabialaisen lääkärin pergamenteissa.

Arabit keksivät alkaa paahtamaan kahvimarjojen sisältä löytyvät kahvipavut ja näin kehittyi kahvi sellaisena juomana, jonka me nykyisin tunnistamme.
Kahvi

Kahvilakulttuurin historiaa

Ensimmäiset kahvihuoneet syntyivät Arabiassa. Siellä tosin hengelliset johtajat vastustivat kahvin juomista voimakkaasti siksi, että kahvi sisälsi piristävää kofeiinia. Siitä huolimatta kahvin nautiskelu yleistyi vauhdikkaasti. Kahvia on sanottu islamin viiniksi, sillä alkoholittomana se ei huumaa, vaan päinvastoin virkistää ja kiihottaa älyä.

Mekkaan syntyneet Kaveh kanet olivat ensimmäisiä kahvihuoneita. Alkujaan ne oli perustettu islamilaisiksi rukoushuoneiksi, mutta ne muuttuivat sitten yleisemmiksi tapaamishuoneiksi, joissa harjoitettiin laulua ja soittoa, pelattiin pelejä ja vaihdettiin kuulumisia. Näistä ensimmäisistä kahvihuoneista alkaen samantyyppinen kahvilaperinne on jatkunut halki vuosisatojen, ulottuen eri puolille maailmaa. Aluksi kahviloita syntyi Välimeren maiden tienoille.

Kahvinjuonti levisi Jemenistä Kairoon noin vuonna 1510. Kun osmanisulttaani Selim I valloitti Lähi-idän 1510-luvulla, hän toi kahvinjuontitavan ja välineet Konstantinopoliin. Ensimmäisistä Euroopan puolella sijainneista kahvihuoneista Konstantinopolissa on mainintoja vuodelta 1554, jolloin kahvinjuontitapa oli jo yleistynyt. Ensimmäiset kahvilat olivat erityisesti oppineiden, älymystön ja runoilijoiden suosimia kohtaamispaikkoja.

Venetsiaan kahvi löysi tiensä vuonna 1615 ja sinne perustettiin tuolloin ensimmäinen kahvila. Myös Venetsiassa kahvinjuontia vastustettiin pappien toimesta ja he yrittivät kieltää koko juoman nauttimisen. Eivät venetsialaiset tästä hätkähtäneet, vaan he aloittivat ensimmäisinä kahvikaupankin. He kuljettivat raakakahvia Eurooppaan Mochan satamasta Jemenistä. Mocha antoi nimensä mokka-kahville.

Roomaan ensimmäinen kahvila perustettiin vuonna 1645. Italiasta kahvi lähti Euroopan valloitusretkelleen. Lontooseen perustettiin ensimmäinen kahvihuone vuonna 1652. Ranskalaiset oppivat tuntemaan kahvin vuonna 1657 ja Marseilleen perustettiin kahvila vuonna 1671. Wieniläiskahvilat, jotka pääsivät täyteen kukoistukseensa 1800-luvulla, alkoivat nekin kehittyä jo 1600-luvun lopulta lähtien. Hollannin Itä-Intian kauppakomppania aloitti laajamittaisen kahvintuonnin Eurooppaan Indonesian suunnalta 1700-luvun alkupuolella.

Kahvi

Jean de Thévenot

Jean de Thévenot oli ranskalainen matkailija, jonka alaa olivat myös kielitiede, luonnontieteet ja kasvitiede. Rikkaana hän pystyi huoletta matkustelemaan laajasti ja hän myös kirjoitti runsaasti matkoistaan Euroopassa ja idässä, kuten Turkissa. Matkoillaan hän oppi tuntemaan kahvin ja hän tutustutti pariisilaiset kahviin vuonna 1657 ja hän myös opetti pariisilaiset juomaan kahvia.

Pariisi ja Wien

Pariisi ja Wien ovat suuria kulttuurikaupunkeja, joidenka ilmapiiriin kuuluvat lukemattomat kahvilat. Marseillessa avattiin Ranskan ensimmäinen kahvihuone vuonna 1671. Espanjasta ranskalaisille nautittavaksi tullut kaakao oli kahvin kova kilpailija. Ranskassa todellista kahviloiden kulta-aikaa oli 1800-luku. Jo tuon vuosisadan alkupuolella pelkästään Pariisissa oli 600 kahvilaa. Asiakaskunnassa kantajoukkoa edustivat taiteilijat, työttömät ja ylioppilaat.

Wienissä ensimmäinen kahvila avasi ovensa vuonna 1683. Wienissä kahvilakuluttuuri sai kehittyessään uusia piirteitä. Kahvia juotaessa luettiin sanomalehtiä ja kuunneltiin musiikkia. Wieniläiset nauttivat kahvinsa seurassa myös lasillisen kylmää vettä. Shakkia wieniläiset eivät kahviloissaan harrastaneet yhtä innokkaasti kuin turkkilaiset, vaikka sitäkin pelattiin, mutta pelasivat sen sijaan biljardia. Wienin kahviloissa syntyi sisustuksineen kaikkineen kahvilatyyppi, jota kutsutaan wieniläiseksi kahvilaksi.

Kahvipavut ja kahvimylly

Kahvipavut ja kahvimylly

Ennen oli tapana, että kahvit ostettiin papuina, ja nämä kahvipavut jauhettiin kotona omalla, käsikäyttöisellä kahvimyllyllä. Ihan kahvin varhaisimpina aikoina kahvipavut paahdettiinkin kotona. Toki kahvinsa voi ostaa papuina vielä tänä päivänäkin ja suorittaa sitten jauhamisen itse, kuten monet tekevätkin. Kahvin jauhaminen kotioloissa liittyy kahvikulinarismiin. Hartaimmat kahviharrastajat ostavat papunsa erikoisliikkeistä tai jopa tilaavat ne ulkomailta.

Kahvimyllyjä on ollut lukuisien valmistajien tekeminä mitä erilaisimpia malleja. Kuvissa näkyy kahvimyllyjen yksinkertainen rakenne. Kahvinpavut asetetaan myllyn yläosaan, jossa metallikoneisto vipua pyöritettäessä murskaa pavut jauhoksi. Kahvijauho voidaan ottaa myllyn alaosassa olevasta vetolaatikosta.

Kahvimyllyissä ovat tietenkin nykyisin olemassa myös modernit, sähkökäyttöiset mallit. Monet todelliset kahvinautiskelijat haluavat jauhaa itse oman kahvinsa pavuista, sillä täten kahvin kaikki aromit ja ominaisuudet säilyvät. Kehittyneillä kahvimyllyillä pavuista voi jauhaa pannukahvia, suodatinkahvia, pressokahvia ja espressoa.

Kahviloita ei kenellekään ja erityisesti ei naisille

Kahviloiden perustaminen koki alkuaikoinaan, vuosisatoja sitten vastarintaa. Kahvin juontikin on ollut kiellettyä useita kertoja menneinä vuosisatoina. Mekassa kahvin juominen kiellettiin vuonna 1511, Kairossa vuonna 1523 ja Istanbulissa vuonna 1691. Ruotsi-Suomessa kahvin maahantuonti ja käyttö on kielletty neljä kertaa erityisillä asetuksilla vuosina 1756 - 1761, 1767 - 1770, 1794 - 1796 ja 1799 - 1801.

Kahvikieltojen syyt ovat islamilaisissa maissa olleet uskonnollisia. Ruotsi-Suomessa syyt olivat ensisijaisesti talouteen liittyviä. Kahvikalustoihin katsottiin turhaan hupenevan arvokkaita materiaaleja, kuten posliinia ja hopeaa. Kahvin liepeillä ilmenevä salakauppa aikaansai myös veromenetyksiä valtiolle.

Kahvilakulttuurin alkuaikoina kahvilat olivat paikkoja, joissa miehet kohtasivat shakin, seurustelun, tupakoinnin ja kahvittelun merkeissä. Naiset saivat juoda kahvia vain kotioloissa, mutta kahviloihin heillä ei ollut asiaa.

Lähteet
Satu Jaatinen: Kahvilan pöydässä
Tuula Saarinen: Pannu kuumana - Suomalaisia kahvihetkiä - SKS 2011
Rosemary Moon: Kahvi - Gummerus
Spectrum: Kahvi
Meira: Kahvityypit ja lajit
Pauligin kahvisivut
Wikipedia
MTV: Kahvijuomien ABC: Mitä eroa on cappuccinolla ja café lattella?
MTV: Maito vähentää kofeiinin vaikutusta - 5 yllättävää faktaa kahvista