Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat yllä - Copyright © Sergey Yeliseev


Käki

Käki (Cuculus canorus) - Heimo: Käet - Cuculidae

"Kukkuu, kukkuu, kaukana kukkuu, Saimaan rannalla ruikuttaa", lauletaan kauniissa suomalaisessa kansanlaulussa. Käki tunnetaan kuulaan kauniista kukkumisestaan "kuk-kuu kuk-kuu", joka tyynessä suvisäässä kantaa kauas. Alkukesän iltoina kukuntaa voi kuulla koko maassa Ahvenanmaalta Lapin perukoille saakka. Toisinaan, käen oikein innostuessa, kukunnasta tulee kolmitavuinen "ku-ku-ku".

Vain uros kukkuu, naaras pilittää tai pulputtaa kiihtyvästi, pikkukuovimaista pulisevaa sarjaa "pipipipipipipi". Uroksenkin kukunta saattaa välillä muuttua kimeiksi tai käheiksi huudoiksi, tai änkyttäväksi kakisteluksi. Tällainen "käkh" on ollut käen suomalaisen nimen syynä.

Käen saattaa nähdä istumassa puussa, kannonnokassa tai jollakin muulla sopivalla alustalla, aiemmin puhelinlangallakin, vaakasuorassa asennossa, siivet riipuksissa ja pyrstö koholla. Käet oleskelevat maassa vain hetkittäin. Kukkuva käki istuu yleensä melko matalalla, pensaassa luonteenomaisesti pää koholla ja myös pyrstö hieman levitettynä ja koholla.
Käki

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, sekä alinna sivulla - Copyright © Tatiana Bulyonkova
Lentävä käki
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, lentävä käki - Copyright © Ville .fi


Tuntomerkit - loisivat käet hämäävät pientä isäntäväkeään haukkamaisella olemuksellaan ja eri väriversioillaan

Sukupuolet ovat usein lähes samannäköiset. Pituus 32 - 36 cm, siipien kärkiväli 54 - 60 cm, paino 80 - 160 g. Käet ovat keskikokoisia, solakoita lintuja.

Käellä on pitkä pyrstö ja terävät siivet, se muistuttaakin pientä jalohaukkaa tai varpushaukkaa. Käki on kuitenkin hontelompi, sen pää on suippo ja ulostyöntyvä ja nokka on kapea, ei koukkupäinen kuten petolinnuilla.

Käen koivet ovat hennot ja kaksi varpaista osoittaa eteen, toiset kaksi ovat suuntautuneet taaksepäin. Nokka on kapea ja hieman alaskäyrä. Nokka on myös hento, ei petolintumaisen vankka ja koukkukärkinen.

Käkeä tavataan kahta värimuotoa. Luonnonvalinta on vaikuttanut käkeen niin, että sille on kehittynyt sekä ruskea että harmaa muoto. Kyseessä on polymorfia eli ilmiö, jossa samasta lajista on olemassa useita muotoja. Kun käen harmaa muoto muistuttaa varpushaukkaa, ruskea muoto matkii ampuhaukkaa tai tuulihaukkaa. Tästä on käelle hyötyä niin, että harmaan muodon oppineet linnut eivät välttämättä tunnista ruskeaa käkeä ja päinvastoin.

Harmaa muoto on päältä siniharmaa ja alta tummien poikkijuovien kirjoma. Pää ja rinta ovat siniharmaat, muodostaen jyrkän rajan valkoiseen vatsaan. Pyrstö on pitkä ja pyöreäpäinen, päältä liuskeenharmaa tai ruskeanmusta, valkopilkkuinen ja sen kärjessä on valkoinen vyö. Sulissa on valkeat kärjet ja valkoisia täpliä. Naaraan rinnassa on heikko, ruosteenvärinen laikku.

Silmä, silmärengas ja nokantyvi samoin kuin koivet ovat keltaiset.

Naarailla on kaksi värimuotoa. Toinen muistuttaa koirasta, mutta sillä on ruosteensävyinen heikosti poikkiraitainen rinta. Naaraalla on lisäksi toinen, edellistä selvästi harvinaisempi, levinneisyydeltään eteläisempi punaruskea värimuoto, joka muistuttaa tuulihaukkaa. Tämän ns. punaisen värimuodon juovitus on voimakasta ja selkä on punaruskea, mustanruskein poikkijuovin, jotka lähes tyystin puuttuvat yläperästä. Alapuoli on poikkijuovainen kurkusta asti, kurkussa ja rinnassa on ruosteenkeltainen sävy. Pyrstössä on samanlaiset kuviot kuin harmaalla muodolla, se on punaruskea levein muistin poikkiviivoin.

Nuoren linnun yleisväritys vaihtelee harmaanruskeasta punertavaan. Erona ruskean muodon naaraisiin ovat valkeat niskatäplät.

Lisääntyminen

Käet lisääntyvät ensimmäisen kerran kaksivuotiaina. Käkikoirailla oletetaan olevan pysyvä reviiri, jota ne puolustavat kukunnalla. Käkikoiraat asustavat samoilla alueilla koko kesän. Naaraat puolestaan liikkuvat laajoilla alueilla. Käet eivät muodosta pysyviä parisiteitä toisiinsa.

Käki on pesäloinen, Suomen ainut pesäloinen lintujen joukossa. Käkinaaras ei rakenna itse laisinkaan pesää, vaan käy munimassa toisten lintujen pesiin jättäen haudonnan, sekä ruokinnan isäntälajin huoleksi. Käki voi myös munia munansa sivummalla ja kuljettaa sitten munan toisen linnun pesään. Hautovan pikkulinnun poistuessa pesältään alkukesän iltapäivän lämpiminä tunteina, käy puiden runkojen takaa salamyhkäisenä kurkkinut käki asettamassa tai munimassa oman munansa hyvin nopeasti pikkulinnun pesään.

Käki on niin kavalanviisas, että se samalla poistaa ja tuhoaa pesästä yhden isäntälinnun munista, jotta palaava pesänomistaja ei huomaisi munaluvun määrässä mitään epäilyttävää. Yksi käkinaaras voi munia jopa 20 munaa, joten se tarvitsee suuren määrän pesiä munilleen. Käen muna on kooltaan huomattavasti pienempi, kuin sen olettaisi olevan. Normaali munamäärä on 9 - 11 munaa, yksi muna munitaan aina kuhunkin pesään.

Suomessa käen ylivoimaisesti yleisin isäntälaji on leppälintu. Munakokoelmien kerääjien tietojen pohjalta 35 - 45 % kaikista käen munista on löytynyt leppälinnun pesistä. Tavallisimpia kasvatusisäntiä ovat myös västäräkki, harmaasieppo, keltavästäräkki, uunilintu ja tiltaltti. Käkien munia on löydetty lähes sadan eri lintulajin pesistä. Eksoottisimmat munalöydöt on tehty fasaanien ja pikku-uikkujen pesistä. Erikoisimpia ovat myös harakka, naakka, kottarainen ja koskikara.

Esimerkiksi leppälinnut ovat oppineet viime vuosikymmeninä yhä paremmin erottamaan käen munat omista munistaan. Erään tutkimuksen mukaan leppälinnut puolustautuivat käen loisintaa vastaan poistamalla 60 prosentissa tapauksista munan ja 40 prosentissa hylkäämällä pesän. Torjunnan vuoksi vain noin 5 - 6 prosenttia käen munista tuottaa sukukypsän linnun.

Tietysti kaiken kaikkiaan on ihmeellistä se, että käki onnistuu munimaan muiden lintujen pesiin, kun kaikki linnut ovat yleensä omilla pesillään hyvin tarkkaavaisia ja suojelevat pesiään. Koska monet pikkulinnut tunnistavat käen viholliseksi, ne puolustautuvat raivoisasti tungettelijaa vastaan. Päästäkseen munimaan käki matkii varpushaukkaa, joka on pikkulintujen merkittävimpiä vihollisia. Cambridgen yliopiston tutkijoiden mukaan jotkin käkinaaraat ovat kehittäneet höyhenpeitteen, joka muistuttaa hyvin paljon varpushaukan vaatetusta. Koska varpushaukka on monien laululintujen luontainen vihollinen, ne ovat tottuneet pysymään loitolla sen näköisistä siivekkäistä. Tutkijat havaitsivat käkinaarailla sekä punaruskeaa että harmaata höyhenpeitettä alueilla, joissa käkinaarailla oli tapana munia rytikerttusten pesiin.

Munien väritys vaihtelee isäntälajien munien mukaisesti, yleisimmät ovat järripeipon, leppälinnun sekä västäräkin munia muistuttavat. Kukin naaras munii vain yhdenvärisiä munia ja on erikoistunut tiettyihin lajeihin. Käki munii aina sen lajin pesään, jonka lajin pesässä se itse on varttunut. Näin käen eri sukulinjat ovat erikoistuneet eri lajeihin. Naaras seurailee varovasti ja salaa tällaisen valitsemansa, sopivan lajin naaraiden touhuiluja, löytääkseen niiden pesät.

Muninta tapahtuu toukokuun lopun sekä heinäkuun alun välillä. Haudonta kestää noin 12 vrk. Käen jälkeläisenkin biologia on sopeutunut erinomaisesti loisivaan elämään. Se kuoriutuu siis jo 12 vuorokauden päästä hautomisen aloittamisesta, eli päivää paria aiemmin kuin isäntälajin poikaset.

Pian kuoriutumisensa jälkeen poikanen työntää ja vyöryttelee isäntälinnun munat tai mahdollisesti jo kuoriutuneet poikasetkin huis hiiteen pesästä ja valtaa nauttien koko pesän omaan käyttöönsä. Vyöryttelyn lomassa se kampeaa jonkun munan hartioidensakin päälle ja ponnistaa selkä edellä pesän reunalle pyöräyttäen munat laidan yli. Näin pesän lintuemot eivät saa laisinkaan omaa jälkikasvua ja käenpoikanen varmistaa itselleen suurimman mahdollisen ravinnonsaannin, onhan se monta kertaa isompi kuin isäntälajin yksilöt. Usein yksi käenpoikanen täyttääkin kasvettuaan pienen pesän aivan laidasta laitaan, ja vanhemmille pesään tuppautuneesta ottolapsesta näkyy vain valtava ammottava suu, joka on ruuanhimossaan pohjaton. Voi vain ihmetellä, miten vanhemmat ylipäänsä selviytyvät tämän jättibeibinsä ruokkimisesta. Poikanen viihtyy pesässä 20 - 23 vrk, mutta sitä toki pitää ruokkia senkin jälkeen vielä noin 6-viikkoiseksi saakka. Käenpoika kasvaa nopeasti ja hieman ennen pesästä lähtöä se on kooltaan jo selvästi suurempi, kuin sen hyväuskoiset, voimiensa äärirajoilla hoippuvat pikkuvanhemmat.

Yleensä linnunpoikaset leimautuvat sukupuolisesti kasvattivanhempiinsa, jopa ihmiseen (jos juuri kuoriutunut poikanen näkee ensimmäiseksi ihmisen). Käenpoikaset eivät leimaannu kasvattivanhempiinsa. Miksi näin ei käy, on vielä arvoitus.
Käki

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Tarique Sani


Esiintyminen

Käkeä tavataan harvalukuisena, mutta yleisenä koko maassa. Käki viihtyy puoliavoimissa maastoissa, mutta sen asumisympäristöt vaihtelevat eri puolilla maata todennäköisesti sen mukaan, mitkä lajit toimivat siellä sen pääasiallisina isäntälajeina. Käki viihtyy kaikentyyppisissä metsissä.

Runsaimmat kannat ovat Kaakkois-Suomessa. Suomen parimäärä 2000-luvulla on arviolta 120 000 paria. Käkikanta taantui 1970-luvulta 1990-luvulle, mutta kanta on kasvanut tämän jälkeen.

Lentotapa

Käen lentokuva on haukkamainen. Käki lentää nopein, terävin, mutta ponnettomin siiveniskuin ja lyö siipiään vaakatason alapuolella, siivet eivät lennossa nouse vaakatasoa korkeammalle. Välillä käki, tosin harvoin, liiteleekin. Lennossa lähes harakankokoisen käen pitkä pyrstö ja teräväkärkiset siivet voivat äkkiseltään tuoda mieleen petolinnun, tuuli-, varpus- tai jalohaukan. Pidempien liitelyiden puuttuminen sekä koholla oleva pää ja vaakasuorassa oleva nokka kertovat, että lentävä lintu on käki. "Vatsakkuus" on lentävälle käelle ominainen piirre.

Muutto

Keväällä ensimmäiset käet saapuvat yleensä huhti-toukokuun vaihteessa, pääosa vasta kuukautta myöhemmin, ja muutto päättyy kesäkuun alussa.

Syksyn muuttokausi alkaa jo heinäkuun alkupuolella ja päättyy elo-syyskuussa. Viimeisiä käkiä on maassamme tavattu vielä lokakuussakin. Käet muuttavat meiltä talvehtimaan itäiseen Etelä-Afrikkaan.

Ravinto

Käet syövät lähes yksinomaan hyönteisiä. Pääravintona ovat perhostoukat, mutta käki syö myös perhosia, hämähäkkejä, kovakuoriaisia, heinäsirkkoja, sudenkorentoja, pihtihäntäisiä ja kastematoja. Karvaiset perhostoukat, jotka yleensä saavat olla muilta linnuilta rauhassa, ovat käelle suurinta herkkua. Poikaset saavat vaihtelevaa ravintoa, isäntälajin ravinnonkäytön mukaisesti.



Kukkuva käki - tarujen, uskomusten, runojen ja laulujen lintu

Käen kukunta kantaa kauas, mutta jostakin hyvin kaukaa, salojen ja sydänmaiden piiloista käki aina tuntuu kukkuvankin. Kukkuvaa käkeä varmaankin varsin harvat ovat nähneet. Kaiken kaikkiaan käkeä näkee läheltä näkemään varsin harvoin, sillä lintu on melko arka. Tosin, käkiä tavataan nykyisin jopa kaupungeissakin. Lajin erikoiset, salaperäiset elintavat ja kukunta ovat innoittaneet entisaikojen ihmisten mielä monin runoin, taruin ja uskomuksin.

Käkeen liittyy monia uskomuksia. Nuoret naiset ovat laskeneet käen kukunnasta naimisiin pääsyyn kestäviä vuosia ja vanhat ihmiset jäljellä olevia elinvuosiaan. On myös uskottu, että juhannuksena käki saa kurkkuunsa vihneen, jolloin se vaikenee ja muuttuu haukaksi. Uskomus johtuu käen haukkaa muistuttavasta ulkonäöstä.

Miten leppälinnun kasvattama käki oppii kukkumaan?

Voisi juolahtaa mieleen, että kun leppälinnut kasvattavat käenpoikasen, niin se alkaisi äännelläkin samoin, kuin kasvattivanhempansa. Näin ei kuitenkaan käy, vaan kyllä käki, jos se uros on, alkaa lopulta reippaasti kukkua.

Kun käenpoikanen on pesässään, niin se kuulee sinne lukemattomien lintujen kesäistä, huumaavaa aamukonserttia. Myös käen kukunta kaikaa toistuvasti poikasen korviin. Tästä konsertista poikaset luontaisesti poimivat tajuntaansa oikean äänen, eli käkien kukkumisen. Niillä on tähän oikean äänen omaksumiseen synnynnäinen taipumus.

Pohjois-Karjalan maakuntalintu

Käki on Pohjois-Karjalan maakuntalintu.

Lähteet
Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
Juhani Lokki: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
Linnut - Suomen oloihin soveltanut Otto Pöyhönen - Tammi
Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
Linnut laulavat - Otava
Yle - Kansallinen äänigalleria: Käki
Tiede.fi: Käki munii muiden pesiin valepuvussa
LuontoPortti: Käki
Johanna Mappesin ja Leena Lindströmin artikkeli How did the cuckoo get its polymorphic plumage? - Käki vaihtaa vaikka väriä muniakseen vieraisiin pesiin.
Suomen luonto: Miten käki oppii kukkumaan?
William Velmala: Käki – tuttu ja tuntematon
Käki
Käki
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***