Kameli - aavikoiden laiva

Kamelikaravaani

Kameleista syntyy mielikuva kamelikaravaanista, jollainen vaeltaa kuvassa yllä. Karavaani on Diskritin hiekkadyyneillä Intiassa. Kuvan kamelikaravaani on turistien karavaani, ja siksi varustus on kevyttä ja kuormakamelitkin tyystin puuttuvat. Kuormakamelithan kuljettivat mukanaan kauppatavaroita, sillä karavaanien tarkoitus oli usein käydä kauppaa, jollei oltu sota- tai jollakin muulla tärkeällä retkellä. Kauppatavaroiden kirjo oli suuri, kuljetettiin sillkiä ja suolaa, kultaa ja norsunluuta, mausteita ja eebenpuuta - milloin mitäkin. Kauppa oli laajaa ja kameleilla on tässä kaupankäynnissä ollut tärkeä sijansa - ne olivat silkkitienkin valtiaita.

Kauppakaravaanit ovat voineet olla kooltaan todella suuria. Mannerheim kohtasi Aasian matkallaan suuren määrän kamelikaravaaneja, joita hän myöhemmin kuvasi.

Kauppakaravaanit, toinen toistaan suuremmat, vaelsivat samoja reittejä Mannerheimin kanssa. Erään kerran Mannerheim pysähtyi katselemaan jättimäistä, yli 600 kamelin kauppakaravaania. Erityisesti hän ihasteli kamelikolonnan hienoa, tarkkaa ja systemaattista järjestäytymistä, joka toi hänelle mieleen muotoon järjestäytyneen sotilasosaston etenemisen.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright wildxplorer
*Kuva oikealla Copyright Anne Roberts
*Kuva hevosratsukosta alla Copyright © Charles Roffey

Vertailussa kameli ja hevonen

Jos ihminen on tottunut käsittelemään hevosia ja ratsastamaan hevosella, hän yleensä selviytyy samoista puuhista hyvin myös kameleiden kanssa. On enemmänkin kulttuuri- ja tapakysymys, että kameleilla ei ratsasteta enempää. Jos kameleita ei koko maassa ylipäänsä edes ole, on mahdotonta harrastaa kameliratsastustakaan.

Australiassa kameleiden käytöllä ratsuinakin on pitkät perinteet, ja siellä harrastetaan nykyisinkin monenlaista kameliratsastusta. Kameleilla ratsastetaan kilpaa, niillä ratsastetaan pitkiäkin maastoratsastuksia ja niillä ratsastetaan harrastuksen vuoksi, ihan kuten meillä tehdään hevosten kanssa.

Kameli aavikoiden laiva

Kamelin etuja hevoseen verrattuna

1) Kamelit selviytyvät päiväkausien ratsastuksista ilman vettä ja ruokaa. Eihän niitä suinkaan silti tarvitse pitää päiväkausia ilman vettä ja ruokaa, mutta tämä on kuitenkin mahdollista. Näin kamelit soveltuvat hyvin pitkiin vaellusratsastuksiin, jos verrataan hevosiin, joille pitää olla aina vettä vähintään puolen päivän ratsastuksen jälkeen.

2) Kamelit ovat hiljaisempia ja rauhallisempia, kuin hevoset. Ne eivät helposti panikoidu yllättävissäkään tilanteissa. Siinä, missä hevonen voi peräti vauhkoontuneena paeta paikalta, katselee kameli ympärilleen täysin tyynenä. Säikähtänyt hevonen saattaa nousta äkkiä kahdelle takajalalleen, kameli ei tee tätä koskaan. Silti kamelikin voi joskus pukitella, mutta sen se tekee pelkästään omaksi ilokseen.

3) Hevoset ovat viisaita, mutta kamelit voivat olla jopa viisaampia. Siinä, missä hevonen ryntäilee, kameli vain tyynesti miettii, miten tilanteesta parhaiten selvitään.

4) Kamelit kykenevät kantamaan selässään suurempia taakkoja, kuin hevoset. Matkaratsastaja voi todellakin pakata kamelinsa selkään runsaasti varusteita.

5) Ei kuulu kavioiden klopoti-klop-klip-klop. Kamelilla ratsastaminen on huomattavasti hiljaisempaa, kuin hevosella ratsastaminen. Kamelin kuin sandaalia muistuttavat jalat päästävät tuskin minkäänlaista ääntä. Luonnossa kamelilla ratsastava voi kovallakin tienpohjalla herkistyneenä kuunnella hiljaisimpiakin luonnon ääniä, lintujen liverryksiä, kesätuulen kuiskeita ja syyslehtien havinoita.

6) Kameleita ei tarvitse hevosten lailla kengittää, joten tätä huolta ja kustannuserää ei kameleiden kanssa ole.

7) Hevosella ratsastava voi tuntea ylpeyttä, mutta mitä suurinta ja juhlavinta ylpeyttä voi tuntea myös kamelilla ratsastava. Kamelilla ratsastamisessa on todellakin sitä jotakin ja sellaista näyttävyyttä, jota hevosen kanssa ei ehkä ole. Ylhäisessä korkeudessaan huojahteleva kameliratsastaja herättää aina suurta huomiota siellä, missä hän liikkuukin. Siksi kameliratsastukselle lähtevän on aina varattava aikaa siihen, että hän joutuu selittämään kameliratsastuksen hienouksia ja antamaan kamelivalistusta kohtaamilleen ihmisille, sillä näillä yleensä riittää paljon kysymyksiä. (http://camelphotos.com/CamelVsHorses.html - Camels vs. Horses)

Hevosen etuja kameliin verrattuna

1) Hevoset ovat kevyempiä ja kevytliikkeisempiä kuin kamelit ja ne reagoivat herkemmin ja tarkemmin ratsastajan antamiin ohjeisiin, vihjeisiin ja määräyksiin. Tämä johtuu siitä, että ne perusolemukseltaan ovat kameleita herkempiä ja tunteikkaampia. Vaikka kameleillekin voidaan opettaa mitä moninaisimpia asioita, ne eivät koskaan voi hevosten tapaan oppia esimerkiksi noukkimaan jotakin tiettyä nautaa nautalaumasta, taikka kamelit eivät voi oppia liukupysähdystä. Nopeus, ketteryys ja reagointiherkkyys sekä monimutkaistenkin asioiden oppiminen ovat hevosen valtit.

2) Hevonen kavioineen on tietyissä maasto-oloissa varmajalkaisempi kuin kameli, sen kavio pitää. Ei ole takeita siitä, että pitääkö kamelin hiekka-aavikoille ihanteellinen, kavioton jalka-antura esimerkiksi jäisellä taikka vesimudan liukastamalla tiellä. Kamelilla on tosin omat konstinsa tällaisten liukkaitten kohtien ylittämiseen, sillä se voi laskeutua polvilleenkin ja ryömiä jonkin matkaa. Jos onkin pidon kanssa kamelin jaloilla joskus vaikeuksia, niin ympäristöystävällisyydessä kameli voittaa hevosen, sillä kamelin kulusta jää tuskin mitään jälkiä - kun taas hevosen kavion jättämä jälki voi näkyä maassa pitkiä aikoja. Rikkookinhan hevosen kavio maaperää ihan toisin, kuin kamelin jalkapohja.

3) Hevoset ovat virikkeellisempiä, kuin kamelit, ja valmiimpia uusiinkin haasteisiin. Ne ovat valmiimpia lähtemään liikkeelle. Vaikka kameleita pidetäänkin varsinaisina maailmanmatkaajina, niin sitä ne tekevät ihmisen ohjaamina ja muiden kameleiden kanssa. Kamelit ovat voimakkaasti laumaansa taikka kotitalliinsa sitoutuneita, eivätkä siksi ole yhtä innostuneita siihen, että joutuvat lähtemään matkalle ratsastajan alla yksinään, niin että kotipiiri jää. On ollut jopa tapauksia, joissa kameli ei ole suostunut laisinkaan lähtemään kotipiiristään ratsastajan alla. Tällöin kameli on ensiksi pitänyt taluttaa muualle, ja sitten sillä on voinut onnistuneesti ratsastaa takaisin, kotiin päin. Usein hyvinkin koulutettu ratsukameli pitää viedä ensiksi kauemmaksi kotipihalta, ennenkuin sillä päästään ratsastamaan. Kamelin kanssa on myös muistettava sen omapäinen, aasimainen taikka muulimainen käyttäytyminen, ja siksi kamelin hallinnassa voi aina tulla eteen sellaisia hankaluuksia, joita ei hevosen kanssa tule.

4) Jos haluaa ostaa hyvin koulutetun ratsuhevosen, se onnistuu aina helposti. Kamelin ostaminen ei monillakaan seuduilla maailmassa ole helppoa, ja vielä vaikeampaa on ostaa jo valmiiksi hyvin koulutettu ratsukameli. Yleensä, jos onnistuu itselleen kamelin hankkimaan, sen joutuu myös itse kouluttamaan ratsuksi. Joka osaa kouluttaa hevosesta ratsun, osaa myös periaatteessa kouluttaa kamelista ratsun. Eroistaan huolimatta näissä kahdessa on paljon samaakin.

5) Hevoselle on helppoa hankkia satula - ja hevosella voi helpohkosti ratsastaa ilman satulaakin. Dromedaarille tarvitaan erityinen satulansa. Parhaat satulat tehdään Australiassa. Tällainen dromedaarinsatula voi olla melko kallis, raskas ja kömpelö. Toki voi satulan sijaan käyttää itse suunnittelemaansa ja rakentamaansa systeemiä peittoineen ja tyynyineen. Kameleillakin voi ratsastaa ilman satulaakin, mutta se vaatii jo harjaantunutta ratsastajaa. Tällaiset satulatta ratsastukset voivat olla Australian autiomaissakin päivienkin pituisia. Tietysti voi valita alleen kaksikyttyräisen kamelinkin, jolloin kyttyröiden välissä pysyy helpommin vähäisilläkin satulapehmusteilla.

6) Jos koulutat hevosta ja kohtaat ongelmia, sinun on aina helpompaa löytää asiantuntija, jolta kysyt neuvoa. Kun itse koulutat kamelia, ei useinkaan tällaista mahdollisuutta ole. Joudut itse tarkoin miettimään menettelyjä, punnitsemaan ja yrittämään ja joskus erehdytkin, pahastikin. Onneksi hyvin koulutettavat kamelit ovat luonteeltaan varsin anteeksiantavaisia.

7) Jos hevosta kohtelee pahasti väärin, siitä voi tulla hermostunut ja hankala. Jos kamelia kohtelee pahasti väärin, siitä voi tulla ilkeä ja pahimmillaan vaarallinen.

8) Kun hevoset eivät mahdollisesti koskaan ole kohdanneet kameleita, on kamelilla ratsastavan syytä pitää mielessään, että kohtaaminen hevosratsukon kanssa voi johtaa suuriinkiin ongelmiin. Hevoset voivat reagoida kameleihin aggressiivisesti taikka muuten yllättävästi ja mitä vain voi sattua. Kun ratsastaa maastossa kamelilla ja näkee lähestyvän hevosratsukon, on syytä huutaa tätä pysymään riittävän etäällä ja itsekin väistää. Jos omistaa sekä kameleita että hevosia, niin ne on syytä pitää erillään. Hevosella on kyky potkaista yllättäen ja lujaa ja kameli ei laisinkaan ole varautunut väistämään tällaista yllättävää hyökkäystä. Kameleita ei ole syytä pitää yhdessä myöskään pienempien eläinten, kuten lampaiden, vuohien, aasien taikka laamojen kanssa - sillä kamelit voivat joskus vahingoittaa taikka tappaakin näitä pienempiä eläimiä. (http://camelphotos.com/CamelVsHorses.html - Camels vs. Horses)

Alku aina hankalaa

Kamelin selkään pääsyssä on omat kuvionsa, joiden hallinnassa on apukin aina paikallaan.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Anne Roberts

Ratsastamme kamelilla!

Eräs muinoin kamelilla liikkunut tutkimusmatkailija kuvasi ratsastamista kamelilla.

Kamelilla ratsastaminen on aivan erilaista, kuin hevosella ratsastaminen. Kameli liikuttaa aina molempia samanpuoleisia jalkojaan kulkiessaan.

Aluksi tuntuu satulan huimaavassa korkeudessa kauhean epämukavalta. Ratsastaja ei millään tahdo tottua olemiseensa, eikä löydä tukikohtaa itselleen kuten hevosen selässä. Jalat ovat kamelin kaulalla ja tasapaino on aikaansaatava siten, että puristetaan paljaat jalkapohjat eläimen kaulaa vastaan. Ohjaksena on yksinkertainen, nahasta punottu naru. Kamelin oikeaan sieraimeen on kiinnitetty metallirengas, johon naru on sidottu.

Selkään nousu ja maahan laskeutuminen on monimutkainen tapahtuma. Useita kertoja sierainrengasta nykimällä ja samaan aikaan kurkkuäänillä "ch ch ch ch!" saadaan niskoitteleva kameli lopulta laskeutumaan polvilleen. Tämä laskeutuminen tapahtuu verkkaisesti ja kuin hidastettuna, kahdessa osassa.

Laskeutumisen aikana selässä olija on ensiksi huojahtamassa edestä alas ja juuri kun hän saa viime tipassa tarratuksi kiinni ja estetyksi tippumisen - huojahtaa kamelin takapää huimasti taaksepäin ja ratsastaja on sinkoutua takakautta alas! Selkään nousussa ovat samat hankaluudet ja vaarat, vain päinvastaisessa järjestyksessä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla kameliratsastaja Egyptissä, Gizan pyramidit, Kairo - Copyright - © Héctor de Pereda

Nousuvaiheita

Takapää on tässäkin jo ylhäällä, mutta kamelin polvet ovat vielä maassa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Liam Moloney

Ratsastuksen iloja

Nousu on onnistunut ja matka on alkanut. Ratsastajilla on edessään kuin ohjaustanko, josta he voivat pidellä kiinni.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Liam Moloney

Kamelitikkaat

Sellaisille turisteille, jotka eivät pysy maasta ylös kohottautuvan kamelin selässä, on olemassa myös kamelitikkaita. Kunnon vanhan ajan beduiinille tällainen on tietenkin vähintäänkin uskomaton näky.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright A. Davey

TUNTURISUDEN ELÄINSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ

ESIHISTORIALLISEN AJAN ELÄIMIÄ

LEMMIKIT - HARRASTUS- JA HYÖTYELÄIMET

*** tunturisusi.com linkit ***