Kuvassa yllä Thunder Bayn satavuotias suomalaisravintola The Hoito.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© clare_and_ben
Siirtolaisuus
Siirtolaisuudella tarkoitetaan sellaista vapaaehtoista muuttoliikettä, johon osallistuvilla,
kotimaastaan toiseen maahan muuttavilla henkilöillä on tarkoituksenaan asettua pitkäksi aikaa tai pysyvästi asumaan tähän toiseen maahan.
Näin rajattuna siirtolaisuus ei kata esim. poliittisista, uskonnollisista tai rodullisista
syistä aiheutuvaa pakolaisuutta, eikä sen piiriin lueta myöskään tilapäistä, ulkomaista työvoimaa.
Siirtolaisuuden päätavoitteena on ollut löytää muualta paremmat taloudelliset elinehdot, joihin
kotimaassa ei sillä hetkellä ole ollut mahdollisuuksia.
Aiemmin varsinaiseksi siirtolaisuudeksi laskettiin vain sellainen muutto, jossa siirryttiin kaukomaille, valtamerten taakse.
Näin on tapahtunut silloin, kun suomalaiset ovat siirtyneet Amerikkaan ja Australiaan.
1960-luvulla Suomesta muutettiin suurin määrin siirtolaisina myös lähelle, naapurimaahamme Ruotsiin.
Siirtolaisuus voidaankin jakaa kauko- ja lähisiirtolaisuuteen sen mukaan, mennäänkö kauas vaikkapa Kanadaan,
vai jäädäänkö lähelle, kuten Ruotsiin. Kaukosiirtolaisuudella tarkoitetaan siten muuttoa sellaisten maiden välillä,
joilla ei ole yhteistä rajaa - kun taas lähisiirtolaisuudessa mailla on yhteinen raja.
Suomalaisia siirtolaisia lähdössä Kanadaan vuonna 1951. Kuvaaja UA Saarinen. - Kuva Copyright
© Museovirasto - Creative Commons.
Suureksi siirtolaisuudeksi kutsutulla ajanjaksolla, noin vuosien 1820 ja 1930 välisenä aikana,
Euroopasta muutti muihin maanosiin noin 60 miljoonaa ihmistä. Suuri siirtolaisuus eteni aaltoina, joista ensimmäinen ajoittui vuosiin 1820 - 1860.
Sen maan kannalta, josta muutto tapahtuu, on kyseessä maastamuutto eli emigraatio.
Vastaanottavan maan kannalta on kyseessä maahanmuutto eli immigraatio. Täten muuttajia kutsutaan joko emigranteiksi taikka immigranteiksi.
Suomalaiset siirtolaiset maailmalla - alkuaika 1600-luvulla kuin intiaaneina
Aivan ensimmäiset suomalaiset, pioneerit, saapuivat Amerikkaan jo 1600-luvulla, ruotsalaisen retkikunnan mukana.
Ensimmäinen ruotsalaisten retkikunta saapui Amerikkaan vuonna 1638, mutta ei ole varmuutta siitä, oliko tämän retkikunnan mukana suomalaisia.
Heitä oli kuitenkin mukana vuoden 1640 retkikunnassa, ainakin muutama. On syytä huomioida, että monetkaan näistä ensimmäisistä
suomalaisista Amerikassa eivät tulleet sinne omasta, vapaasta tahdostaan, vaan he joutuivat tulemaan mukaan, toimiessaan erilaisina palvelijoina ruotsalaisille.
Tosin, on sitten taas päinvastoin myös todettava, että eräät suomalaiset vapaaehtoisesti asettuivat ruotsalaisen isännän palvelukseen, ja näin mahdollistivat itselleen
pääsyn Amerikkaan. Muuten heillä ei olisi ollut mitenkään ilman varallisuutta, mahdollisuutta päästä mukaan.
Suomalaisten asuinpaikkana Amerikassa oli Ruotsin siirtokunta, Uudessa Ruotsissa, Delawarejoen suussa ja varrella, Pohjois-Amerikan itärannikolla.
1640- ja 1650-luvuilla Uuteen Ruotsiin saapui jo satamäärin suomalaisia. Heitä tuli Savosta ja Pohjanmaalta, mutta myös Keski-Ruotsista,
jonka erämetsiin kuningas Kustaa Vaasa oli jo 1500-luvulla määrännyt suomalaisia talonpoikia viljelymaata raivaamaan.
Uuteen Ruotsiin syntyi jo ihan alkuaikoina useita pieniä kyliä, joissa pääosa asukkaista oli suomalaisia.
Intiaanit suhtautuivat suomalaisiin kuin veljiinsä ja muut kansalaiset pitivätkin suomalaisia kuin intiaaneina. Oli sellainenkin sanonta, että
"ulkona on niin kylmä, ettei siellä liiku muita, kuin intiaaneja ja suomalaisia".
1800-luvulla eräiden kapakoiden ovella oli jopa kyltti: "Ei tarjoilla intiaaneille ja suomalaisille!"
Jo heti ensimmäisten Amerikkaan tulleiden suomalaisten joukossa oli miehiä, jotka jättivät merkittävät jälkensä Amerikan historiaan.
Vuonna 1654 Amerikkaan saapui Martti Marttinen, joka englantilaisti nimekseen John Morton. Hän oli vuonna 1725 syntyneen John Mortonin isoisoisä.
Tästä nuoremmasta Mortonista, joka oli myös amerikansuomalainen, tuli yksi Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista. -
Vuonna 1693 Uuden Ruotsin väkiluku oli 971 henkeä,
kuinka moni heistä oli suomalaisia, ei ole tiedossa.
1800-luvulle tultaessa, ensimmäiset suomalaiset amerikansiirtolaiset olivat merimiehiä, joita karkaili 1800-luvun puolivälissä
Pohjois-Amerikan vesillä liikkuneista laivoista. Tällainen laivoista karkailu kiihtyi, kun merimiehet kuulivat tietoja Kalifornian kultalöydöistä.
"Tavallisten suomalaisten" siirtolaisuus Yhdysvaltoihin alkoi 1860-luvulla, Kanadaan 1880-luvulla ja Australiaan
ns. merimiessiirtolaisuutena 1800-luvun puolivälissä.
Laajinta siirtolaisuus Suomesta on ollut Yhdysvaltoihin, jonne
arvioidaan muuttaneen yhteensä noin 300 000 suomalaista. Vuosina 1866 - 1930 Suomesta lähti Pohjois-Amerikkaan, eli
Yhdysvaltoihin ja Kanadaan noin 350 000 siirtolaista.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright
© clare_and_ben
Thunder Bayn Haali
Ruuhkaa Finnish Labour Templen eli "Suomalaisten työläisten temppelin" ja siinä sijaitsevan Hoidon edustalla. Näissä olosuhteissa ei ravintolalla asiakkaista liene pulaa.
Nykyisin kanadansuomalaisten kulttuurikeskuksena toimiva Finnish Labour Temple valmistui vuosina 1909 - 1910,
alunperin kanadansuomalaisten kokoontumistilaksi eli haaliksi.
Haali tarjosi kokoontumispaikkana apua ja neuvoja uudisasukkaille sekä työläisille perheineen.
Rakennuksessa toimivat myös lehtipaino, kirjasto ja osuustoiminnallinen Hoito-ravintola.
Sen auditorio on tarjonnut tilat niin teatteritoimelle, urheilulle kuin muillekin tapahtumille,
pitäen näin yllä suomalaista kulttuuriperinnettä Kanadassa.
Vancouverin talviolympialaisissa vuonna 2010, Suomen siniristilippu jääkiekkokatsomossa - ottelu Suomi Valko-Venäjä. Suomi voitti 5 - 1. Gastown, Vancouver, Brittiläinen Kolumbia.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© s.yume
Suomalaisia siirtolaisia lähdössä Kanadaan vuonna 1951. Kuvaaja UA Saarinen. - Kuva Copyright
© Museovirasto - Creative Commons.
Suomalaiset siirtolaiset Kanadassa - kaksi suurta siirtolaisuusaaltoa
Kaikkein ensimmäiset suomalaiset tulivat Kanadaan Yhdysvaltojen puolelta ehkä jo 1820-luvulla.
He tulivat Etelä-Ontarioon, rakentamaan Wellandin kanavaa. Voihan tietysti olla niin, että kun suomalaisia siirtolaisia
oli Yhdysvaltojen puolella ollut jo 1600-luvulta alkaen, joku heistä on voinut siirtyä Kanadankin puolelle jo ennen 1800-lukua, mutta tästä eivät aikakirjat kerro.
Suurempi suomalaisten siirtolaisten muuttoliike Kanadaan alkoi 1880-luvun alkupuolella. Sen jälkeen siirtolaisuudessa Kanadaan koettiin
kaksi suurta siirtolaisuusaaltoa. Ensimmäinen niistä tapahtui vuosina 1924 - 1939, jolloin Suomesta muutti Kanadaan noin 28 700 henkilöä.
Tuona ajanjaksona Kanada oli suomalaisen siirtolaisuuden ylivoimaisesti suurin kohdemaa. 1920-luku oli suuren Kanadan siirtolaisuuden aikaa Suomessa.
Suomalaisia siirtolaisia lähdössä Kanadaan vuonna 1951. Kuvaaja UA Saarinen. Näissä kuvissa pistää silmään se,
että kaikki lähtijät olivat hyvin tyylikkäästi pukeutuneita. - Kuvat Copyright
© Museovirasto - Creative Commons.
Toinen suuri siirtolaisuusaalto Suomesta Kanadaan sijoittui toisen maailmansodan päättymisestä 1950-luvun loppupuolelle saakka.
Vuosien 1945 ja 1960 välillä Suomesta muutti Kanadaan noin 17 000 suomalaista. Kiihkeintä muuttoliike oli vuonna 1951, jolloin
Suomesta muutti Kanadaan yli 4 000 ihmistä. Toinen vilkas vuosi oli 1957, jolloin muuttajia oli lähes 3 000.
Vielä vuonna 1960 muuttajia oli hieman yli 1 000.
Laaja muuttoliike Suomesta Kanadaan loppui 1960-luvulla.
1960-luvulla suomalaisten muuttajien määrä Kanadaan putosi alle 500 muuttajaan vuodessa, siirtolaisvirran suuntautuessa
sitten Ruotsiin.
Lähtöpäätöksen tekemiseen vaikuttivat sekä yleiset, että siirtolaisten henkilökohtaiset syyt. Yleisiä syitä lähtöön olivat
Suomen heikko taloudellinen tilanne, ja epävarma poliittinen asema. Henkilökohtaisista syistä suurin yksittäinen syy oli taloudelliset syyt.
Myös seikkailunhalu mainitaan yhdeksi lähdön syyksi. Lueteltuna lähdön syitä ovat olleet myös: avioliitto Kanadassa asuvan kanssa,
lähtö perheen mukana lapsena, lähtö aiemmin muuttaneen aviopuolison perässä ja lähtö sukulaisten kutsusta.
Suomalaisia muutti poiskin Kanadasta suurempina määrinä pariin kertaan. 1920-luvulla ja erityisesti 1930-luvun lamakaudella 2 000 - 3 000 kanadansuomalaista
muutti Venäjän Karjalaan, koska he olettivat työolojen olevan siellä paremmat, kuin Kanadassa. Myös Espanjan sisällissotaan vuosina 1936 - 1939 siirtyi Kanadasta suuri määrä kanadansuomalaisia.
Oma ryhmänsä ovat olleet paluumuuttajat, eli monet Kanadaankin muuttaneet ovat palanneet takaisin Suomeen. Heidän määristään ei ole olemassa
tarkkoja tilastoja, mutta esimerkiksi pelkästään vuosina 1945 - 1960 Kanadaan lähteneestä 17 000 suomalaisesta arvioidaan 20 - 40 % palanneen takaisin, eli mahdollisesti
3 400 - 6 800 palasi.
Kanada koettiin suomalaisten parissa luontevasti uudeksi kotimaaksi siksi, että se muistuttaa luonnoltaan Suomea.
Kanadaan ei muutettu vain leveämmän leivän perässä, vaan muuttoliikkeen syinä olivat myös Suomen kansalaissota vuonna 1918
ja toinen maailmansota 1940-luvun alkupuolella, ja erityisesti näiden sotien jälkeiset, poliittisesti tukaliksi ja taloudellisesti köyhiksi koetut ajat.
Kansalaissodan jälkeen Kanadaan muutti punaisia, osa heistä vasta sen jälkeen, kun he olivat ensiksi päässeet vankilasta.
Punaisten muuttoliikkeen ääripäätä edustivat pohjoisen Suomen punakaartilaiset, jotka pakenivat Petsamon kautta laivalla ensin Englantiin ja sieltä edelleen Kanadaan.
Yleisimpiä aloitusammatteja miehillä Kanadassa olivat metsätyöt, kaivostyöt ja kirvesmiehen työt.
Naisista suuri osa aloitti kotirouvina, ja työelämään siirryttyään useimmista tuli aluksi siivoojia, kotiapulaisia ja metsäkämpän emäntiä.
Kanadassa suomalaiset ovat asettuneet eniten asumaan Keski-Kanadaan, erityisesti Ontarioon, sekä Brittiläiseen Kolumbiaan.
Suomalaisten suosiossa Ontarion ja Brittiläisen Kolumbian jälkeen ovat olleet järjestyksessä, Alberta, Saskatchewan ja Manitoba.
Nykyisin Kanadassa on noin 140 000 ihmistä, joilla on suomalainen syntyperä. Heidän joukossaan oman ryhmänsä ovat synnyttäneet, erityisesti
viime vuosina ja vuosikymmeninä sellaiset ihmiset, joilla on korkea koulutus ja jotka siirtyvät Suomesta muualle, Kanadaankin työn vuoksi.
Vuosittain Suomesta siirtyy asumaan Kanadaan nykyisin noin 200 ihmistä.