Tunturisuden sivut
Kuvassa yllä Thunder Bayn satavuotias suomalaisravintola The Hoito.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © clare_and_ben

Siirtolaisuus

Siirtolaisuudella tarkoitetaan sellaista vapaaehtoista muuttoliikettä, johon osallistuvilla, kotimaastaan toiseen maahan muuttavilla henkilöillä on tarkoituksenaan asettua pitkäksi aikaa tai pysyvästi asumaan tähän toiseen maahan. Näin rajattuna siirtolaisuus ei kata esim. poliittisista, uskonnollisista tai rodullisista syistä aiheutuvaa pakolaisuutta, eikä sen piiriin lueta myöskään tilapäistä, ulkomaista työvoimaa. Siirtolaisuuden päätavoitteena on ollut löytää muualta paremmat taloudelliset elinehdot, joihin kotimaassa ei sillä hetkellä ole ollut mahdollisuuksia.

Aiemmin varsinaiseksi siirtolaisuudeksi laskettiin vain sellainen muutto, jossa siirryttiin kaukomaille, valtamerten taakse. Näin on tapahtunut silloin, kun suomalaiset ovat siirtyneet Amerikkaan ja Australiaan. 1960-luvulla Suomesta muutettiin suurin määrin siirtolaisina myös lähelle, naapurimaahamme Ruotsiin. Siirtolaisuus voidaankin jakaa kauko- ja lähisiirtolaisuuteen sen mukaan, mennäänkö kauas vaikkapa Kanadaan, vai jäädäänkö lähelle, kuten Ruotsiin. Kaukosiirtolaisuudella tarkoitetaan siten muuttoa sellaisten maiden välillä, joilla ei ole yhteistä rajaa - kun taas lähisiirtolaisuudessa mailla on yhteinen raja.

Siirtolaiset

Suomalaisia siirtolaisia lähdössä Kanadaan vuonna 1951. Kuvaaja UA Saarinen. - Kuva Copyright © Museovirasto - Creative Commons.

Suureksi siirtolaisuudeksi kutsutulla ajanjaksolla, noin vuosien 1820 ja 1930 välisenä aikana, Euroopasta muutti muihin maanosiin noin 60 miljoonaa ihmistä. Suuri siirtolaisuus eteni aaltoina, joista ensimmäinen ajoittui vuosiin 1820 - 1860.

Sen maan kannalta, josta muutto tapahtuu, on kyseessä maastamuutto eli emigraatio. Vastaanottavan maan kannalta on kyseessä maahanmuutto eli immigraatio. Täten muuttajia kutsutaan joko emigranteiksi taikka immigranteiksi.

Suomalaiset siirtolaiset maailmalla - alkuaika 1600-luvulla kuin intiaaneina

Aivan ensimmäiset suomalaiset, pioneerit, saapuivat Amerikkaan jo 1600-luvulla, ruotsalaisen retkikunnan mukana. Ensimmäinen ruotsalaisten retkikunta saapui Amerikkaan vuonna 1638, mutta ei ole varmuutta siitä, oliko tämän retkikunnan mukana suomalaisia. Heitä oli kuitenkin mukana vuoden 1640 retkikunnassa, ainakin muutama. On syytä huomioida, että monetkaan näistä ensimmäisistä suomalaisista Amerikassa eivät tulleet sinne omasta, vapaasta tahdostaan, vaan he joutuivat tulemaan mukaan, toimiessaan erilaisina palvelijoina ruotsalaisille. Tosin, on sitten taas päinvastoin myös todettava, että eräät suomalaiset vapaaehtoisesti asettuivat ruotsalaisen isännän palvelukseen, ja näin mahdollistivat itselleen pääsyn Amerikkaan. Muuten heillä ei olisi ollut mitenkään ilman varallisuutta, mahdollisuutta päästä mukaan.

Suomalaisten asuinpaikkana Amerikassa oli Ruotsin siirtokunta, Uudessa Ruotsissa, Delawarejoen suussa ja varrella, Pohjois-Amerikan itärannikolla. 1640- ja 1650-luvuilla Uuteen Ruotsiin saapui jo satamäärin suomalaisia. Heitä tuli Savosta ja Pohjanmaalta, mutta myös Keski-Ruotsista, jonka erämetsiin kuningas Kustaa Vaasa oli jo 1500-luvulla määrännyt suomalaisia talonpoikia viljelymaata raivaamaan.

Uuteen Ruotsiin syntyi jo ihan alkuaikoina useita pieniä kyliä, joissa pääosa asukkaista oli suomalaisia. Intiaanit suhtautuivat suomalaisiin kuin veljiinsä ja muut kansalaiset pitivätkin suomalaisia kuin intiaaneina. Oli sellainenkin sanonta, että "ulkona on niin kylmä, ettei siellä liiku muita, kuin intiaaneja ja suomalaisia". 1800-luvulla eräiden kapakoiden ovella oli jopa kyltti: "Ei tarjoilla intiaaneille ja suomalaisille!"

Jo heti ensimmäisten Amerikkaan tulleiden suomalaisten joukossa oli miehiä, jotka jättivät merkittävät jälkensä Amerikan historiaan. Vuonna 1654 Amerikkaan saapui Martti Marttinen, joka englantilaisti nimekseen John Morton. Hän oli vuonna 1725 syntyneen John Mortonin isoisoisä. Tästä nuoremmasta Mortonista, joka oli myös amerikansuomalainen, tuli yksi Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista. - Vuonna 1693 Uuden Ruotsin väkiluku oli 971 henkeä, kuinka moni heistä oli suomalaisia, ei ole tiedossa.

1800-luvulle tultaessa, ensimmäiset suomalaiset amerikansiirtolaiset olivat merimiehiä, joita karkaili 1800-luvun puolivälissä Pohjois-Amerikan vesillä liikkuneista laivoista. Tällainen laivoista karkailu kiihtyi, kun merimiehet kuulivat tietoja Kalifornian kultalöydöistä. "Tavallisten suomalaisten" siirtolaisuus Yhdysvaltoihin alkoi 1860-luvulla, Kanadaan 1880-luvulla ja Australiaan ns. merimiessiirtolaisuutena 1800-luvun puolivälissä.

Laajinta siirtolaisuus Suomesta on ollut Yhdysvaltoihin, jonne arvioidaan muuttaneen yhteensä noin 300 000 suomalaista. Vuosina 1866 - 1930 Suomesta lähti Pohjois-Amerikkaan, eli Yhdysvaltoihin ja Kanadaan noin 350 000 siirtolaista.

Ravintola Hoito

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © clare_and_ben

Thunder Bayn Haali

Ruuhkaa Finnish Labour Templen eli "Suomalaisten työläisten temppelin" ja siinä sijaitsevan Hoidon edustalla. Näissä olosuhteissa ei ravintolalla asiakkaista liene pulaa. Nykyisin kanadansuomalaisten kulttuurikeskuksena toimiva Finnish Labour Temple valmistui vuosina 1909 - 1910, alunperin kanadansuomalaisten kokoontumistilaksi eli haaliksi.

Haali tarjosi kokoontumispaikkana apua ja neuvoja uudisasukkaille sekä työläisille perheineen. Rakennuksessa toimivat myös lehtipaino, kirjasto ja osuustoiminnallinen Hoito-ravintola. Sen auditorio on tarjonnut tilat niin teatteritoimelle, urheilulle kuin muillekin tapahtumille, pitäen näin yllä suomalaista kulttuuriperinnettä Kanadassa.

Suomen lippu

Vancouverin talviolympialaisissa vuonna 2010, Suomen siniristilippu jääkiekkokatsomossa - ottelu Suomi Valko-Venäjä. Suomi voitti 5 - 1. Gastown, Vancouver, Brittiläinen Kolumbia.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © s.yume


Siirtolaiset

Suomalaisia siirtolaisia lähdössä Kanadaan vuonna 1951. Kuvaaja UA Saarinen. - Kuva Copyright © Museovirasto - Creative Commons.

Suomalaiset siirtolaiset Kanadassa - kaksi suurta siirtolaisuusaaltoa

Kaikkein ensimmäiset suomalaiset tulivat Kanadaan Yhdysvaltojen puolelta ehkä jo 1820-luvulla. He tulivat Etelä-Ontarioon, rakentamaan Wellandin kanavaa. Voihan tietysti olla niin, että kun suomalaisia siirtolaisia oli Yhdysvaltojen puolella ollut jo 1600-luvulta alkaen, joku heistä on voinut siirtyä Kanadankin puolelle jo ennen 1800-lukua, mutta tästä eivät aikakirjat kerro.

Suurempi suomalaisten siirtolaisten muuttoliike Kanadaan alkoi 1880-luvun alkupuolella. Sen jälkeen siirtolaisuudessa Kanadaan koettiin kaksi suurta siirtolaisuusaaltoa. Ensimmäinen niistä tapahtui vuosina 1924 - 1939, jolloin Suomesta muutti Kanadaan noin 28 700 henkilöä. Tuona ajanjaksona Kanada oli suomalaisen siirtolaisuuden ylivoimaisesti suurin kohdemaa. 1920-luku oli suuren Kanadan siirtolaisuuden aikaa Suomessa.

Siirtolaiset
Siirtolaiset

Suomalaisia siirtolaisia lähdössä Kanadaan vuonna 1951. Kuvaaja UA Saarinen. Näissä kuvissa pistää silmään se, että kaikki lähtijät olivat hyvin tyylikkäästi pukeutuneita. - Kuvat Copyright © Museovirasto - Creative Commons.

Toinen suuri siirtolaisuusaalto Suomesta Kanadaan sijoittui toisen maailmansodan päättymisestä 1950-luvun loppupuolelle saakka. Vuosien 1945 ja 1960 välillä Suomesta muutti Kanadaan noin 17 000 suomalaista. Kiihkeintä muuttoliike oli vuonna 1951, jolloin Suomesta muutti Kanadaan yli 4 000 ihmistä. Toinen vilkas vuosi oli 1957, jolloin muuttajia oli lähes 3 000. Vielä vuonna 1960 muuttajia oli hieman yli 1 000. Laaja muuttoliike Suomesta Kanadaan loppui 1960-luvulla. 1960-luvulla suomalaisten muuttajien määrä Kanadaan putosi alle 500 muuttajaan vuodessa, siirtolaisvirran suuntautuessa sitten Ruotsiin.

Lähtöpäätöksen tekemiseen vaikuttivat sekä yleiset, että siirtolaisten henkilökohtaiset syyt. Yleisiä syitä lähtöön olivat Suomen heikko taloudellinen tilanne, ja epävarma poliittinen asema. Henkilökohtaisista syistä suurin yksittäinen syy oli taloudelliset syyt. Myös seikkailunhalu mainitaan yhdeksi lähdön syyksi. Lueteltuna lähdön syitä ovat olleet myös: avioliitto Kanadassa asuvan kanssa, lähtö perheen mukana lapsena, lähtö aiemmin muuttaneen aviopuolison perässä ja lähtö sukulaisten kutsusta.

Suomalaisia muutti poiskin Kanadasta suurempina määrinä pariin kertaan. 1920-luvulla ja erityisesti 1930-luvun lamakaudella 2 000 - 3 000 kanadansuomalaista muutti Venäjän Karjalaan, koska he olettivat työolojen olevan siellä paremmat, kuin Kanadassa. Myös Espanjan sisällissotaan vuosina 1936 - 1939 siirtyi Kanadasta suuri määrä kanadansuomalaisia. Oma ryhmänsä ovat olleet paluumuuttajat, eli monet Kanadaankin muuttaneet ovat palanneet takaisin Suomeen. Heidän määristään ei ole olemassa tarkkoja tilastoja, mutta esimerkiksi pelkästään vuosina 1945 - 1960 Kanadaan lähteneestä 17 000 suomalaisesta arvioidaan 20 - 40 % palanneen takaisin, eli mahdollisesti 3 400 - 6 800 palasi.

Kanada koettiin suomalaisten parissa luontevasti uudeksi kotimaaksi siksi, että se muistuttaa luonnoltaan Suomea. Kanadaan ei muutettu vain leveämmän leivän perässä, vaan muuttoliikkeen syinä olivat myös Suomen kansalaissota vuonna 1918 ja toinen maailmansota 1940-luvun alkupuolella, ja erityisesti näiden sotien jälkeiset, poliittisesti tukaliksi ja taloudellisesti köyhiksi koetut ajat.

Kansalaissodan jälkeen Kanadaan muutti punaisia, osa heistä vasta sen jälkeen, kun he olivat ensiksi päässeet vankilasta. Punaisten muuttoliikkeen ääripäätä edustivat pohjoisen Suomen punakaartilaiset, jotka pakenivat Petsamon kautta laivalla ensin Englantiin ja sieltä edelleen Kanadaan.

Yleisimpiä aloitusammatteja miehillä Kanadassa olivat metsätyöt, kaivostyöt ja kirvesmiehen työt. Naisista suuri osa aloitti kotirouvina, ja työelämään siirryttyään useimmista tuli aluksi siivoojia, kotiapulaisia ja metsäkämpän emäntiä. Kanadassa suomalaiset ovat asettuneet eniten asumaan Keski-Kanadaan, erityisesti Ontarioon, sekä Brittiläiseen Kolumbiaan. Suomalaisten suosiossa Ontarion ja Brittiläisen Kolumbian jälkeen ovat olleet järjestyksessä, Alberta, Saskatchewan ja Manitoba.

Nykyisin Kanadassa on noin 140 000 ihmistä, joilla on suomalainen syntyperä. Heidän joukossaan oman ryhmänsä ovat synnyttäneet, erityisesti viime vuosina ja vuosikymmeninä sellaiset ihmiset, joilla on korkea koulutus ja jotka siirtyvät Suomesta muualle, Kanadaankin työn vuoksi. Vuosittain Suomesta siirtyy asumaan Kanadaan nykyisin noin 200 ihmistä.
Kanadan lippu

Kanadan lippu, Maple Leaf, on punavalkoinen ja sen keskellä on vaahteranlehti. Valkoisuus kuvaa lumista Kanadaa ja vaahteranlehti kuvaa sitä, että Kanadassa on paljon vaahteroita. Punaväri viittaa kanadalaisten sotilaiden vuodattamaan vereen maailmansodissa. Lippu tuli käyttöön 15.2.1965.

Kanada juhli vuonna 2017 suuresti 150-vuotisjuhliaan. Kanada sai syntynsä ja perustuslakinsa 1.7.1867, kun neljän provinssin edustajat muotoilivat kansakunnan perustuksen. Tämän päivän kunniaksi Kanadassa juhlitaan vuosittain 1.7. Kanada-päivää (Canada Day), joka on Kanadan kansallispäivä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © David Whelan

Thunder Bayn suomalaiset

Suurten järvien lähellä olevassa Thunder Bayssä on 110 000 asukasta. Heistä 13 560 omaa suomalaiset sukujuuret. Enemmän suomalaistaustan omaavia asukkaita Kanadan kaupungeista on Torontossa (16 390), joka pitää sijaa yksi ja Vancouverissa (14 090), joka on sijalla kaksi, ennen kolmanneksi sijoittuvaa Thunder Bayta.

Erityisesti 1950-luvulla monet suomalaiset Kanadaan lähtijät ottivat päämääräkseen Thunder Bayn, joka ilmastoltaan ja luonnoltaan muistuttaa Suomea. Metsätyöt, kalastus ja kaivokset olivat ne työympäristöt, joihin suomalaiset sijoittuivat. Thunder Bayssa on huomattavan paljon eteläpohjalaisia.

Monet suomalaiset menestyivät Thunder Bayssa, rikastuivatkin - mutta kaikki eivät suinkaan olleet yhtä onnekkaita. Vielä 1930-luvulla kaupungin laidalla oli iso puu, jota silloin kutsuttiin nimellä last stop - päätepysäkki. Sen oksiin olivat niin monet suomalaiset hirttäneet itsensä, että viranomaiset lopulta kaatoivat koko puun. Vielä tämänkin jälkeen paikalle oli saapunut yksi suomalainen mies, joka kaadetun puun kannolla seisten ampui itsensä. Mitenkään näitä onnettomia ihmisiä tuomitsematta voidaan kuitenkin todeta, että he eivät todellakaan edustaneet sitä kuuluisaa suomalaista sisua, jonka avulla mennään vaikeuksissakin vaikka läpi harmaan kiven.

Kanadansuomalaisten lehdet

Aivan 1900-luvun alkupuolelta lähtien kanadansuomalaisten parissa alkoi ilmestyä omiakin lehtiä, kun siihen saakka oli tyydytty lukemaan joko Yhdysvaltain suomalaisten taikka Suomen lehtiä. Ensimmäinen kanadansuomalaisten lehti oli Sointulassa vuosina 1901 - 1902 ilmestynyt Aika. Sillä oli tuhat taikka ehkä pari tuhatta tilaajaa.

Vuonna 1907 Suomesta tulleet sosialistit perustivat Port Arthurissa lehden Työkansa. Aluksi se ilmestyi kaksi kertaa ja vuodesta 1912 lähtien kuusi kertaa viikossa. Taloudellisten vaikeuksien vuoksi Työkansan julkaiseminen loppui vuonna 1915.

Pienen lehtitauon jälkeen, Työkansan lopetettua alkoi Port Arthurissa ilmestyä marraskuussa vuonna 1915 Canadan Uutiset. Myös sosialistit palasivat takaisin lehdenkustantajiksi ja heiltä alkoi marraskuussa 1917 ilmestyä lehti Vapaus, jota painettiin kahdesti viikossa. Näille molemmille lehdille kävi nopeasti varsin huonosti, sillä jo vuonna 1918 Kanadan viranomaiset kielsivät niiden julkaisemisen. Suomen kieli katsottiin tuolloin viholliskieleksi. Molemmat lehdet saivat kuitenkin pian uudet julkaisuluvat, oikeistolainen Canadan Uutiset joulukuussa 1918 ja kommunistinen Vapaus huhtikuussa 1919. Vuonna 1931 näiden kahden lehden poliittisessa välimaastossa alkoi ilmestyä Vapaa Sana.

Uutis- ja ajankohtaislehtien eli sanomalehtien ohella kanadansuomalaiset julkaisivat nyrkkilehtiä ja pilalehtiä. Näitä olivat Oottako kuullu, Lapatossu ja Väkäleuka.

Singer

Legendaariset Singer -ompelukoneet olivat luonnollisesti käytössä myös Kanadassa jo 1800-luvulla. Koneen kehitti amerikkalainen Isaac Merritt Singer (1811 - 1875) 1850-luvulla. Fort Edmonton Park - Edmonton, Alberta, Kanada.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © IQRemix

Kanadan Sanomat

Nykypäivän merkittävä suomenkielinen lehti Kanadassa on Kanadan Sanomat. Se ilmestyy kerran viikossa. Lehdellä on takanaan hyvin pitkä historia. Vuonna 1931 perustettiin lehti Vapaa Sana ja vuoden 2012 puolivälin jälkeen sama lehti on jatkanut julkaisuaan nimellä Kanadan Sanomat. Julkaisun nimi vaihdettiin silloisen johtokunnan päätöksellä, koska Vapaa Sana Press Ltd yhtiö yhdisti omistamansa kaksi julkaisua yhdeksi lehdeksi (Vapaa Sana ja Canadan Sanomat).

Näin, tässä muuttuvassa maailmassa Vapaa Sana Press on julkaissut suomenkielistä sanomalehteä yhtäjaksoisesti vuodesta 1931 eli 87 vuotta! Kanadan Sanomat oli vuonna 2018 koko Pohjois-Amerikan ainoa suomenkielinen viikkosanomalehti.

Länsirannikon Uutiset - West Coast News

Toinen nykyisin ilmestyvä, kanadansuomalaisten lehti on Länsirannikon Uutiset. Sitä julkaisee Vancouver Finlandia Club ja toimittaa Marja Mattila. Lehti on kaksikielinen, suomea ja englantia. Suomalaisia uutisia ja tapahtumia Kanadan länsirannikolla. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa - tammi-helmikuun lehti on kaksoisnumero. Runsassisältöisen ja kauniisti kuvitetun lehden kaikki numerot pääsee lukemaan netissäkin.

The Finnish American Reporter

Vuonna 1986 perustettu The Finnish American Reporter ilmestyy 12 kertaa vuodessa, eli kuukausittain ja vain englanninkielisenä. Lehden sisältönä on uutisia ja artikkeleitä Pohjois-Amerikan, Yhdysvaltojen ja Kanadan suomalaisuudesta, sekä Suomesta. Lehti kertoo olevansa suurin ja laajimmalle levinnyt sanomalehti suomalaisille Pohjois-Amerikassa, sekä koko maailmassa.

Kanadan nuori rouva

Nuori kanadalainen hyvin kaunis rouva, menneiden aikojen hyvin kauniissa asussaan. Fort Edmonton Park - Edmonton, Alberta, Kanada.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © IQRemix

Todistaja

Todistaja on Kanadan ja Yhdysvaltojen suomalaisten helluntaiseurakuntien yhteinen julkaisu. Todistaja ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Todistaja perustettiin vuonna 1925.

Victorian Yliopiston Radio - joka lauantai Suomen aikaa klo. 19.30

Kanadan suomenkielisestä radiotoiminnasta huolehtii Victorian Yliopiston Radio ja sen joka viikko kuuluva ohjelma Soitellaan. Vuonna 1991 ensimmäisen kerran eetteriin kantautunutta Soitellaan -ohjelmaa toimittaa filosofian maisteri Pirkko Kiansten. Nykyisin Victorian radiota voi helposti kuunnella kaikkialla maailmassa, siten myös Suomessa, netin kautta.

Amerikansuomalaisten lehtiä

On syytä tässä yhteydessä esitellä kaksi Yhdysvaltojen puolella, amerikansuomalaisille julkaistavaa lehteä, joita voi tietysti lukea kuka vain ympäri maailman. Vuonna 1905 perustettu Raivaaja lopetti paperilehtensä julkaisun vuonna 2009, mutta Raivaaja on edelleen aktiivinen netissä. Sivuilta löytyy myös digitoituina Raivaajan numeroita aarrearkullinen menneiltä vuosikymmeniltä.

Amerikan Uutiset on Floridan Lake Worthissa ilmestyvä, vuonna 1932 perustettu amerikansuomalainen sanomalehti. Vuosina 1932 - 1960 sen nimenä oli Minnesotan Uutiset. Lehti ilmestyy joka toinen viikko, keskiviikkoisin.

Teemu Selänne

Yksi tunnetuimmista suomalaisista Kanadassa kautta aikain, Teemu Selänne Vancouverin talviolympialaisissa vuonna 2010.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © s.yume


Finnish Labour Temple

Finnish Labour Temple - kanadansuomalaisten kulttuurikeskus, Thunder Bay.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © djhsilver
*Photo used with permission.


Ravintola Hoito

Hoidon sisäänkäynti - ravintola sijaitsee suomalaisten Finlandia Hallin, "haalin" eli Finnish Labour Templen alakerta-kellaritiloissa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © What A Ride
Ravintola Hoito

Hoidon sisätiloja. 110-paikkaisessa ravintolassa tarjoillaan päivittäin 500 - 800 ateriaa, eli varsin huomattava määrä. Suuret yhteispöydät ovat vaihtuneet 1970-luvulla pienempiin pöytiin.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © clare_and_ben

The Hoito - 100 vuotta suomalaista ravintolatoimintaa

Thunder Bayn kaupungissa, Kanadassa on suomalainen, vuonna 1918 perustettu ravintola, legendaarisen maineen omaava The Hoito. Se täytti vuonna 2018 100 vuotta. Sen omistaa Finlandia Club. Tämän osuuskuntaperiaatteella toimivan ravintolan perusti ammattiyhdistysliike ja siellä on tehty mahdollisimman halvalla mahdollisimman maukasta ruokaa alunalkaen suomalaisille työläisille, nykyisin kaikille hyvän, suomalaisen ruoan ystäville.

Hoito tunnetaan suomalaisista perinneruoistaan - letuista eli lätyistä, viilistä, karjalanpiirakoista, karjalanpaistista, lohiperunalaatikosta, pullasta, suolakalasta, riisipuurosta ja makkaroista. 1930-luvulla ateriat maksoivat 25 senttiä, 1960-luvulla dollarin. Vuonna 2017 kalakeitto maksoi noin 9 Kanadan dollaria eli 6 euroa.

Asiakkaista on nykyisin suurempi osa muita, kuin suomalaisperäisiä. Silti, myös suomalaiset lukeutuvat tiiviisti paikan kanta-asiakkaisiin. Henkilökunnan puolella Hoito on työllistänyt sadan vuoden aikana lukemattomia suomalaisia naisia. Kiireisenä päivänä nykyisin voi olla 6 - 7 henkilöä keittiössä, 5 tarjoilijaa ja 2 siivoojaa. Koko henkilökunnan määrä on noin 50, suurin osa heistä on kuitenkin osa-aikaisia.

Asiakkaisiin lukeutuu myös paljon julkkiksia, sekä suomalaisia että kanadalaisia, näyttelijöitä, NHL-kiekkoilijoita ja muusikoita. Suomen presidentti Tarja Halonenkin on käynyt nauttimassa Hoidon ruokatarjoiluista.

The Hoidon Menu pitää nykyisin sisällään hauskankuuloisia ruokalajikkeita, joiden nimissä sekoittuvat suomi ja englanti. The Iso Finn pitää sisällään kaksi suomalaista lettua, kaksi kananmunaa, kolme pekonisiivua tai kolme makkarapalaa. The Pieni Finn on muuten samanlainen, mutta siitä pekoni ja vaihtoehtoinen makkara puuttuvat. Menun muita aterioita edustavat lapsille tarkoitettu Pikku metsuri, mitä erilaisimmat munakkaat ja esimerkiksi Suomi Tasting Plate, joka pitää sisällään silliä, lohta ja rosollia.

Finn Slough

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Tjflex2

Finn Slough - suomalainen kalastajakylä Kanadassa

Fraser River -joen varrella, Richmondissa, Brittiläisessä Kolumbiassa Kanadassa sijaitsee pieni, nykyisin noin 30 hengen suomalaisperäinen kalastajayhteisö. He asuvat puutaloissaan, jotka on rakennettu alkaen vuodesta 1890 - 1950-luvulle. Osa joenrannalla maalla tai puupaalujen päällä vedessä seisovista taloista on huonommassa kunnossa, osa jo ihan rähjääntyneenä, mutta osa on huolekkaasti peruskorjailtu.

Finn Slough-yhteisön perustivat 1880-luvulla Richmondiin saapuneet suomalaiset. He olivat Kanadassa jo työskennelleitä kaivostyöläisiä ja metsureita, jotka säästämillään rahoillaan pystyivät ostamaan Fraserin rannalta itselleen yhteisen maa-alan. Heidän perustamansa kalastajakylä oli alunalkaen eräänlainen ihanneyhteisö, joka perustettiin asukkaiden omin voimin, ilman hallintoa ja virkamiehiä, mutta sopusoinnussa ympäröivän yhteisön kanssa.

Aikoinaan asukkaat menestyivät kalastuksen avulla varsin mainiosti, sillä Fraser Riverissä oli runsaasti lohia. Kalastus tapahtui aluksi täysin käsivoimin, veneissä ei ollut moottoreita vaan niitä soudettiin aina 1920-luvulle saakka. Silloin veneisiin saatiin höyrymoottorit, jotka tulivat tunnetuiksi niiden erityisestä put-put-äänestä. Tämä put-put kaikuikin sitten vuosien ajan pitkin jokea sekä ylä- että alajuoksulla.

Enimmillään kylässä oli sen historian vilkkaimmalla vuosikymmenellä, 1930-luvulla yli 40 kalastusvenettä. Pojat oppivat kalastamaan jo pieninä ja saivat ensimmäisen, oman veneensä 15-vuotiaina. Kalastajan elämä noina aikoina oli kovaa raadantaa, mutta kovia olivat kalastajatkin, sisukkaat suomalaiset. Silti, hyvin yleistä oli, että kalastaja kuoli jo alle 50-vuotiaana.

Finn Slough
Finn Slough

Kuvissa yllä Finn Slough.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © Tjflex2


Nykyisin rapistunut ja hiljaiseloa viettävä kylä on turistien suosima kuvauskohde ja se esiintyy lukuisissa kanadalaisissa postikorteissa. Finn Sloughissa toteutuu se, että pienikin, ja myös rappio voi olla kaunista. Tälle kauneudelle on kutonut ja kirjonut oman monirusoisen lisänsä aika, joka on yli sadan vuoden aikana riipinyt ja kursonut rakennuksia omiin muotoihinsa. Tämä ainutlaatuinen maisema kiehtoo myös taiteilijoita ja niinpä esimerkiksi vuonna 2019 järjestetään taidenäyttely, jossa eri alojen taiteilijat esittävät näkökulmiaan Finn Sloughiin.

Finn Slough

Finn Slough - suomalainen kalastajakylä Kanadassa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © Tjflex2


Sointula
Sointula
Sointula

Kuvat Sointulasta - venesatama, museo ja kalastusvene.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © David Stanley

Sointula

Kanadansuomalaisten historian yhteydessä on aina lausuttava ainakin joku sana Sointulasta. Se on suomalaisten siirtolaisten 1900-luvun alussa Kanadaan perustama yhteisö, ihannesiirtokunta eli utopiayhteisö. Se sijaitsee Malkosaarella (Malcolm Island), Brittiläisessä Kolumbiassa. Saarella on pituutta 24 km ja leveyttä 4 km, ja sitä on kutsuttu "Kalevan kansan luvatuksi saareksi".

Ensimmäiset suomalaiset muuttivat saarelle 6. joulukuuta 1901 ja seuraavana kesänä oli siirtokunnassa jo 120 henkeä. Sointulassakin pääelinkeinona on ollut kalastus ja sen ohella metsätyöt. Sointulan suomalaisten asukkaiden idealistisena tavoitteena on ollut elää pienenä yhteisönä täysin omavaraisesti ja itsenäisesti.

Ihanneyhteisön alkuajat olivat hyvin vaikeat ja monet saarelle tulleet poistuivat heti, koska asuntoja ei ollut - oli vain kaikille tarkoitettu yhteisötalo. Yhteisötalossa vuonna 1903 syttyneessä tulipalossa 11 saaren asukkaista sai surmansakin. Yhteisön johtohahmo, Matti Kurikka (1863 - 1915) oli sosialistinen kirjailija ja sanomalehtimies, teosofi ja tolstoilainen, joka myös puhui vapaan rakkauden puolesta. Kanadaan Kurikka tuli kanadansuomalaisten kutsumana.

Kurikka saattoi vetää ajatuksillaan paikalle moniakin uteliaita, mutta myös karkotti joitakuita, jotka kavahtivat vapaan rakkauden ihannointia. Missä määrin tällaista vapaata rakkautta saarella toteutettiin, vai toteutettiinko laisinkaan, ei ole selvillä. Saaren ulkopuolella levisivät aiheesta monenlaiset huhut. Kuitenkin, Kurikan ideat yhteisomistuksesta ja tasavertaisesta päätösvallasta innostivat ihmisiä liittymään yhteisöön. Kurikka toimi Sointulan johdossa vain muutaman vuoden ja poistui jo vuonna 1904, pettyneenä ja riitaantuneena.

Vuonna 1905 Sointulan utopiayhteisö päätyi kaikista ponnisteluistaan huolimatta vararikkoon ja Kanadan valtiolta uudisasutukseen saadut maat palautettiin valtiolle. Saarelle jäi kuitenkin suuri joukko sisukkaita suomalaisia, jotka saivat pitää oman tonttinsa. Monenlaisten vaikeuksien jälkeen elämä saarella vakiintui ja menestystäkin tuli kovan työnteon myötä. Alkuaikoina Sointulaan ei haluttu kirkkoa eikä ainuttakaan kapakkaa, jotka molemmat rakennettiin kuitenkin 1960-luvulla.

Nykyisin saarella on noin 800 asukasta. Suurimmalla osalla heistä on edeltäneissä sukupolvissa suomalaistausta, mutta vuoden 2011 väestölaskennassa vain 35 asukkaalla ensimmäisenä kielenä oli suomi.
Kaleva

Parhaat päivänsä nähnyt Kaleva, suomalaisen kalastajan alus, Malcolmin saarelta avautuvan kauniin maiseman äärellä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Riikka

Sammon Takojat

Heti Sointulan jälkeen, vuonna 1905, Matti Kurikka perusti uuden ihannesiirtokunnan, Sammon Takojat. Se sijaitsi 50 kilometrin päässä Vancouverista. Mukaansa tähän yhteisöön hän sai Sointulasta 24 itselleen uskollista poikamiestä. Itse hän poistui tästäkin yhteisöstä Suomeen jo vuonna 1905. Mitään suurta menestystä ei Sammon Takojat saavuttanut ja sen taival loppui kituuttamisen jälkeen vuonna 1912.

New Finland - Uusi Suomi

Saskatchewan on yksi Kanadan preeriaprovinsseista. Siellä, provinssin kaakkoisosassa lähellä Manitoban rajaa, sijaitsee Uuden Suomen siirtolaisalue, joka on perustettu vuonna 1888. Matkaajalle Uudesta Suomesta kertoo Trans Canada Highwayltä lähtevän tien viitta: New Finland Road. Pontimena tämän siirtolaisalueen perustamiseen Kanadan hallituksella oli se, että se halusi asuttaa preeriaa. Alkuvaiheissa suomalaiset, joita tuli sekä Suomesta, että Amerikasta jo sinne aiemmin muuttaneista, rakensivat itselleen kirkon, haalin ja koulutalon.

Vuosien 1888 - 1933 välillä alueelle muutti yhteensä 349 siirtolaista, joista 100 oli lapsia ja loput aikuisia. Parhaimmillaan tällä preeria-alueella, suomalaisuuden saarekkeella, asui noin 650 suomalaista ja heidän jälkeläistään. Asukasmäärän väheneminen alkoi 1960-luvulla. Suomalaisomistukset Uudessa Suomessa vähenivät nopeasti ikääntyneiden maanomistajien luovuttua tiloistaan 1990-luvulla.

Vuonna 1995 Uuden Suomen alueella oli 68 suomalaista alkuperää olevaa yksittäistä henkilöä tai perhettä, jotka omistivat maata. Kolmen vuoden kuluttua lukumäärä oli laskenut alle viiteenkymmeneen.

Sointula

Malkosaarella ja Sointulassa puolustettiin paikallista elämäntapaa, suojeltiin ilmastoa ja vastustettiin tankkereita ja öljyputkia syksyllä 2013.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Leadnow Canada


Lähteet

*Vuokko Ahonen: "Parempia elinehtoja hakemaan" - Muuttoliike Suomesta Kanadaan vuosina 1945 - 1960 - Pro gradu-tutkielma
*Suomen suurlähetystö, Ottawa: Kanadansuomalaiset
*Kodin suuri tietosanakirja: Siirtolaisuus - Weilin+Göös
*Spectrum: Siirtolaisuus - WSOY
*Wikipedia: Kanadansuomalaiset
*Juhani Niinistö: Kanadaan paettiin Suomesta - kahdesti
*The Hoito, Homepage ja Facebook
*Aamulehti: Tällainen on legendaarisen maineen saanut suomalainen ravintola Kanadassa - Aamulehti kävi katsomassa
*Finn Slough and the Finn Slough Heritage & Wetland Society
*Rantapallo: Reissulla Pohjois-Amerikassa
*Antti Tuuri: Ameriikan raitilla - Otava
*Leena Kelly: Suomen rintamalta Kanadan länsirannikolle - Siirtolaisuusinstituutti
*Reino Kero: Suomalaisia Pohjois-Amerikassa - Siirtolaisuusinstituutti
*Sisuradio: Sointula - Utopia 110 vuotta sitten Malcolmin saarella
*Aamulehti Kanadassa: Kävimme kaupungissa, jossa joka kymmenes on suomalaista sukua
*Tiede: Suomalaiset kävivät intiaanista
*Väinö Voionmaa: The First Finnish Pioneers in America
*Liisa Qureshi - Vapaa Sana Press Limited, Publisher of Kanadan Sanomat
*Outi-Kristiina Kaskinen: Uusi Suomi - New Finland - Suomalaisasutusta Kanadan preerialla vuodesta 1888

Juliste Kanadan immigranteille
Juliste Kanadan immigranteille

Kauniit julisteet ovat houkutelleet immigrantteja muuttamaan Kanadaan.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © Library and Archives Canada / Bibliothèque et Archives Canada


Juliste Kanadan immigranteille