Tunturisuden sivut
Kapybarat Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Ronald Woan
KAPYBARA (Hydrochaeris hydrochaeris) - (Linnaeus, 1766)

Kapybara on aiemmin tunnettu nimellä vesisika. Kapybara on iso ja tynnyrimäisen muhkea, maailman suurin jyrsijä. Se on soveltunut hyvin vesielämään ja viettää päivän kuumimman ajan vedessä.

Tieteellinen luokittelu

DomeeniEucaryaaitotumalliset
KuntaAnimaliaeläinkunta
PääjaksoChordataselkäjänteiset
AlajaksoVertebrataselkärankaiset
LuokkaMammalianisäkkäät
LahkoRodentiajyrsijät
HeimoHydrochaeridaekapybarat
SukuHydrochaeriskapybarat
Lajihydrochaeriskapybara


Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Copyright Cassidy Curtis
Kapybara


Videolla kapybara lemmikkinä.
Kapybara
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Tambako the Jaguar
Kapybara Ominaisuuksia

Kapybara muistuttaa jättikokoista marsua. Ruumiin rakenne on tukeva ja muoto tynnyrimäisen pyöräkkä. Turkki on selkäpuolelta punertavan ruskea ja alapuolelta kellertävämmän ruskea. Häntää ei ole laisinkaan. Takajalat ovat hieman pidemmät kuin etujalat.

Pituutta on 130 cm ja painoa 35 - 66 kg. Kaikkein painavin punnittu kapybara on painanut 105,4 kg. Naaraat ovat hieman isompia kuin urokset.

Varpaiden välissä on räpylät. Kapybara on hyvä uimari. Se onkin puoliksi vesieläin ja liikkuu paljon vedessä, jossa se on yhtä kotonaan kuin maallakin. Siksi sen sieraimet, silmät sekä korvat ovat ihan pään yläosassa, mikä on sopeumaa vesielämään.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright Tambako the Jaguar
Kapybara
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Joachim S. Müller
Levinneisyys

Kapybara elää Etelä-Amerikassa ja viihtyy siellä parhaiten ruohomailla sekä myös metsäisillä mailla, joissa pitää olla aina vesistöjä.

Viholliset

Kapybaroja saalistavat Etelä-Amerikan suuret pedot, kaimaanit, anakondat ja jaguaarit - sekä pahimpana kaikista ihminen. Ihminen metsästää kapybaroja sekä lihan, että sen nahkan vuoksi.
Ravinto

Kapybarat ovat kasvissyöjiä ja syövät sekä ruohoa maalta, että vedestä löytyviä vesikasveja. Aktiivisinta ravinnon hakua kapybarat harjoittavat aamuvarhain ja illan hämärissä. Ne voivat liikkua myös yöllä.

Laumaelämää

Kapybarat elävät laumassa, jossa on noin 10 yksilöä, kumpaakin sukupuolta. Tosin laumojen koko voi vaihdella ollen 3 - 30. Kuivana aikana vesien lähettyvillä voi muotoutua suurempiakin laumoja. Kukin lauma hallitsee omaa reviiriään. Laumaelämä on kapybaroille ehdottoman tärkeää, vain laumassa ne voivat löytää syötävää ja erityisesti kumppanin lisääntymiseen. Yksin liikkuvat kapybarat ovat hyvin harvinaisia.

Laumassa kapybarat kommunikoivat toistensa kanssa mitä erilaisimmin äänin. Vaaran uhatessa joku varoittaa muita äänekkäästi, ja kaikki ryntäävät veteen turvaan.
Lisääntyminen

Kantoaika on 150 vrk ja sen jälkeen poikasia syntyy 2 - 8. Hyvin pian syntymänsä jälkeen poikaset ovat jo jalkeilla ja alkavat haalia ruohoa ruuakseen jo viikon sisällä syntymästä. Sekä emo että lauman muut naaraat imettävät poikasia, jotka emo vierottaa niiden ollessa 3 kuukauden iässä. Vanhempiensa seurassa kapybarat ovat kuitenkin noin vuoden ikäisiksi.
Kapybara
Lähteet
ADW Animal Diversity Web
IUCN
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Kenneth Norris
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
Eläimiä N - V

Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

Erikoissivuja

Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
Lintuja

Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

Esihistoria

Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - E

Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
F - K

Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
L - P

Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
R - V

Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
K - L

Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
- Leijonan pentukuvia
- Valkoiset leijonat
- Aasianleijona
Leopardi - Leopardin alalajit
- Musta pantteri
Litteäpääkissa Lumileopardi
M - P

Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
R - V

Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
- Savannah
Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
- Valkoinen tiikeri
- Kultatiikeri
- Liikeri ja tiikoni
Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***