|
KAPYBARA (Hydrochaeris hydrochaeris) - (Linnaeus, 1766)
Kapybara on aiemmin tunnettu nimellä vesisika. Kapybara on iso ja tynnyrimäisen muhkea, maailman suurin jyrsijä. Se on soveltunut hyvin vesielämään ja viettää päivän kuumimman ajan vedessä. Tieteellinen luokittelu
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuva oikealla Copyright Cassidy Curtis |
Videolla kapybara lemmikkinä. |
|
|
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Tambako the Jaguar |
|
Ominaisuuksia
Kapybara muistuttaa jättikokoista marsua. Ruumiin rakenne on tukeva ja muoto tynnyrimäisen pyöräkkä. Turkki on selkäpuolelta punertavan ruskea ja alapuolelta kellertävämmän ruskea. Häntää ei ole laisinkaan. Takajalat ovat hieman pidemmät kuin etujalat. Pituutta on 130 cm ja painoa 35 - 66 kg. Kaikkein painavin punnittu kapybara on painanut 105,4 kg. Naaraat ovat hieman isompia kuin urokset. Varpaiden välissä on räpylät. Kapybara on hyvä uimari. Se onkin puoliksi vesieläin ja liikkuu paljon vedessä, jossa se on yhtä kotonaan kuin maallakin. Siksi sen sieraimet, silmät sekä korvat ovat ihan pään yläosassa, mikä on sopeumaa vesielämään. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuva vasemmalla Copyright Tambako the Jaguar |
|
|
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Joachim S. Müller |
|
Levinneisyys
Kapybara elää Etelä-Amerikassa ja viihtyy siellä parhaiten ruohomailla sekä myös metsäisillä mailla, joissa pitää olla aina vesistöjä. Viholliset Kapybaroja saalistavat Etelä-Amerikan suuret pedot, kaimaanit, anakondat ja jaguaarit - sekä pahimpana kaikista ihminen. Ihminen metsästää kapybaroja sekä lihan, että sen nahkan vuoksi. |
Ravinto
Kapybarat ovat kasvissyöjiä ja syövät sekä ruohoa maalta, että vedestä löytyviä vesikasveja. Aktiivisinta ravinnon hakua kapybarat harjoittavat aamuvarhain ja illan hämärissä. Ne voivat liikkua myös yöllä. Laumaelämää Kapybarat elävät laumassa, jossa on noin 10 yksilöä, kumpaakin sukupuolta. Tosin laumojen koko voi vaihdella ollen 3 - 30. Kuivana aikana vesien lähettyvillä voi muotoutua suurempiakin laumoja. Kukin lauma hallitsee omaa reviiriään. Laumaelämä on kapybaroille ehdottoman tärkeää, vain laumassa ne voivat löytää syötävää ja erityisesti kumppanin lisääntymiseen. Yksin liikkuvat kapybarat ovat hyvin harvinaisia. Laumassa kapybarat kommunikoivat toistensa kanssa mitä erilaisimmin äänin. Vaaran uhatessa joku varoittaa muita äänekkäästi, ja kaikki ryntäävät veteen turvaan. |
Lisääntyminen
Kantoaika on 150 vrk ja sen jälkeen poikasia syntyy 2 - 8. Hyvin pian syntymänsä jälkeen poikaset ovat jo jalkeilla ja alkavat haalia ruohoa ruuakseen jo viikon sisällä syntymästä. Sekä emo että lauman muut naaraat imettävät poikasia, jotka emo vierottaa niiden ollessa 3 kuukauden iässä. Vanhempiensa seurassa kapybarat ovat kuitenkin noin vuoden ikäisiksi. |
|
|
Lähteet
ADW Animal Diversity Web IUCN |
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Kenneth Norris |
| TUNTURISUDEN ELÄINSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ |
| ESIHISTORIALLISEN AJAN ELÄIMIÄ |
| LEMMIKIT - HARRASTUS- JA HYÖTYELÄIMET |
| *** tunturisusi.com linkit *** |