KIINANTUPAIJA (Tupaia belangeri) - (Wagner, 1841)

Kiinantupaijan vanha nimi oli belangerintupaija. Sen lahko on tupaijat eli puupäästäiset. Lahkon nimestä huolimatta kiinantupaija ei ole sukua päästäisille. Sitä on aiemmin ehdotettu kuuluvaksi alkukantaisiin kädellisiinkin, sen käsimäisten eturaajojen vuoksi.

Tieteellinen luokittelu

DomeeniEucaryaaitotumalliset
KuntaAnimaliaeläinkunta
PääjaksoChordataselkäjänteiset
AlajaksoVertebrataselkärankaiset
LuokkaMammalianisäkkäät
LahkoScandentiatupaijat
HeimoTupaiidaetupaijat
AlaheimoTupaiinaetupaijat
SukuTupaiatupaijat
Lajibelangerikiinantupaija


Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Copyright Joachim S. Müller
Kiinantupaija
Kiinantupaija
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Joachim S. Müller
Levinneisyys

Kiinantupaija elää varsin yleisenä Kaakkois-Aasiassa - Thaimaassa, Burmassa, Kiinassa, Intiassa, Malesiassa, Laosissa ja Vietnamissa. Se on sopeutunut elämään hyvin erilaisissa oloissa, sademetsistä vuorille, vaikkakin viihtyy parhaiten puoliavoimissa metsissä.

Mammalian Genome Project - National Institutes of Health

Vuonna 2010 meneillään olevassa perinnöllisyystutkimuksessa on tarkastelun ja vertailun kohteena 24 nisäkästä, kiinantupaija on niistä yksi.
Elintavat ja ravinto

Kiinantupaija on päiväaktiivinen. Se on kaikkiruokainen ja syö hyönteisiä, pieniä selkärankaisia ja kasvisruokaa.

Lisääntyminen

Kantoaika 46 vrk. Pentuja syntyy 2 - 3. Pentueita voi vuodessa olla kahdeksan. Pennun syntymäpaino 10 g. Pennut selviytyvät omillaan noin 40 vrk ikäisinä ja tulevat lisääntymiskykyisiksi 3 kuukauden ikäisinä. Voi elää vankeudessa 11-vuotiaaksi.
Ominaisuuksia

Ruumiin pituus 19,5 cm - häntä on suunnilleen yhtä pitkä. Painoa keskimäärin 142 g. Pitkissä raajoissa on viisi varvasta, joissa on terävät kynnet helpottamassa puussa kiipeilyä. Eturaajat ovat hieman kuin kädet. Kaikkien tupaijoiden tapaan myös kiinantupaijalla on kokoonsa nähden isot aivot. Sen aivot ovat ruumiin painoon nähden isommat kuin millään muulla nisäkkäällä, myös ihmisellä.

Lähteet
IUCN
Ensembl - Tree Shrew (Tupaia belangeri)
AnAge entry for Tupaia belangeri
Washington University in St. Louis - Genomes Tupaia belangeri
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

  • Aasi - miniaasi
  • Ahma
  • Apinat
  • Arizonanorava
  • Chinchilla
  • Dinosaurukset
  • Euroopansuslikki (siiseli)
  • Filippiinienkummittelija
  • Fretti
  • Genetti
  • Hamsterit
  • Harakat
  • Harmaaorava
  • Hevonen
  • Hiekkamangusti
  • Hirvieläimet
  • Huuhkaja
  • Intianjättiorava
  • Iso-orava
  • Japaninorava
  • Jääkarhu
  • K - L

  • Kameli
  • Kaniini - lemmikkikani - citykani
  • Kapybara (vesisika)
  • Karhu
  • Keisaritamariini
  • Keskiamerikanorava
  • Kiinantupaija
  • Kirahvi
  • Kissaeläimet
  • Koala
  • Koiraeläimet
  • Koirat roduittain
  • Korppi
  • Kotkat
  • Kärppä
  • Laiskiaiset
  • Lehmä
  • Liito-orava
  • Lumikko
  • Lännenharmaaorava
  • M - R

  • Majavat
  • Mara
  • Marokonraitahiiri (seeprahiiri)
  • Marsu
  • Metsäjänis
  • Minipossu - mikropossu
  • Minkki
  • Mongolianjirdi (gerbiili)
  • Mungot
  • Murmelit
  • Mustajalkahilleri
  • Mustakarhu
  • Norsut - sirkusnorsut
  • Näätä
  • Orava
  • Panda
  • Piisami
  • Pikkumarmosetti
  • Pikkuvirtahepo
  • Ponit
  • Preerikot (preeriakoirat)
  • Punahäntäorava
  • Punaorava
  • Punatulkku
  • Rengashäntämaki (kissamaki)
  • S - T

  • Sarvikuonot
  • Saukko
  • Seeprat
  • Siili
  • Simpanssi
  • Sinikelta-ara
  • Sinivalas
  • Siperianmaaorava
  • Skunkki (haisunäätä)
  • Supi (pesukarhu)
  • Surikaatti (nelisormimangusti)
  • Susi
  • Teeri
  • Tiaiset
  • Tilhi
  • Tunturihaukka
  • Tunturikihu
  • Tunturikiuru
  • Tunturipöllö
  • Tunturisopuli
  • Tupsukorvaorava
  • U - Y

  • Unikeko
  • Vaivaishiiri
  • Valkoselkätikka
  • Varis
  • Virtahepo
  • Vompatit
  • Vähäpäästäinen
  • *** www.tunturisusi.com ***