All Rights Reserved
*Kuva yllä - Copyright, Photo by
© Jan Flindt Christensen
*Photo used with permission.
Kiinantupaija (Tupaia belangeri) - (Wagner, 1841)
Kiinantupaijan vanha nimi oli belangerintupaija. Sen lahko on tupaijat
eli puupäästäiset. Lahkon nimestä huolimatta kiinantupaija ei ole sukua
päästäisille. Sitä on aiemmin ehdotettu kuuluvaksi alkukantaisiin kädellisiinkin,
sen käsimäisten eturaajojen vuoksi.
Elintavat ja ravinto
Kiinantupaija on päiväaktiivinen. Se on kaikkiruokainen ja syö hyönteisiä, pieniä selkärankaisia
ja kasvisruokaa.
Lisääntyminen
Kantoaika 46 vrk. Pentuja syntyy 2 - 3.
Pentueita voi vuodessa olla kahdeksan.
Pennun syntymäpaino 10 g. Pennut selviytyvät omillaan
noin 40 vrk ikäisinä ja tulevat lisääntymiskykyisiksi 3 kuukauden ikäisinä.
Voi elää vankeudessa 11-vuotiaaksi.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
Joachim S. Müller
Ominaisuuksia
Ruumiin pituus 19,5 cm - häntä on suunnilleen yhtä pitkä. Painoa keskimäärin 142 g.
Pitkissä raajoissa on viisi varvasta, joissa on terävät kynnet helpottamassa puussa kiipeilyä.
Eturaajat ovat hieman kuin kädet. Kaikkien tupaijoiden tapaan myös kiinantupaijalla
on kokoonsa nähden isot aivot. Sen aivot ovat ruumiin painoon nähden isommat
kuin millään muulla nisäkkäällä, myös ihmisellä.
All Rights Reserved
*Kuva yllä - Copyright, Photo by
© Sheau Torng Lim
*Photo used with permission.
Levinneisyys
Kiinantupaija elää varsin yleisenä
Kaakkois-Aasiassa - Thaimaassa, Burmassa, Kiinassa, Intiassa, Malesiassa,
Laosissa ja Vietnamissa. Se on sopeutunut elämään hyvin erilaisissa oloissa, sademetsistä vuorille,
vaikkakin viihtyy parhaiten puoliavoimissa metsissä.
Lähteet
IUCN
Ensembl - Tree Shrew (Tupaia belangeri)
AnAge entry for Tupaia belangeri
Washington University in St. Louis - Genomes Tupaia belangeri
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva alla - Copyright
© Paul Korecky