Menu
Tunturisuden sivut
Kirahvi KIRAHVI (Giraffa camelopardalis) - (Linnaeus, 1758)

Yksi Afrikan suurista ja tunnetuista eläimistä ja symboleista on maailman korkein maanisäkäs, kirahvi. Kirahvilla on oma, hyvin poikkeuksellinen ulkonäkönsä. Eipä ihme, että vanhassa eläinkirjassakin eläintarhaan tullut mies sirahvin (kirahvia kutsuttiin aiemmin Suomessa sirahviksi) nähdessään huudahti hämmästyneenä: "Mikä ihmeen sirahvi - ei tuommoista eläintä ole olemassakaan!"

Tieteellinen luokittelu

DomeeniEucaryaaitotumalliset
KuntaAnimaliaeläinkunta
PääjaksoChordataselkäjänteiset
AlajaksoVertebrataselkärankaiset
LuokkaMammalianisäkkäät
LahkoArtiodactylasorkkaeläimet
HeimoGiraffidaekirahvit
SukuGiraffakirahvit
Lajicamelopardaliskirahvi


Kolmi- ja viisisarvinen sirahvi

Kirahvia on kutsuttu aiemmin Suomessa sirahviksi. Vanhassa eläinkirjassa sirahvia kuvataan taidokkaasti ja tarkasti näin:

"Se on lyhyt ja korkea, ja sen selkä laskeutuu jyrkkänä mäkenä alas. Jalat ovat hoikat ja pitkät. Samoin on kaula pitkä, ja sen latvassa keikkuu naurettavan pieni pää. Päässä ovat suuret, alati heiluvat korvat, sekä karvaisen nahan peitossa olevat sarventypykät. Varsinaisten sarvien edessä on nenäluussa oleva pariton kyhmy, joka voi kasvaa kolmanneksi sarveksi: niinsanottu kolmisarvinen sirahvi. Voipa päälaenluussa toisinaan olla sarvien takanakin vielä kaksi sarvimaista lisäkettä: niinsanottu viisisarvinen sirahvi."
Kirahvit
Kirahvit Namibian savannilla Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Pixabay
Ominaisuuksia

Seisoskellessaan taikka hitaasti liikkuessaan kirahvi tekee arvokkaan ja ylvään vaikutuksen, tarkkaillessaan maailmaa korkeuksistaan kirkkain ja hyväntahtoisin, mutta hieman välinpitämättömin silmäyksin. Vaikutelma muuttuu suuresti, kun kirahvi säntää juoksuun. Kirahvi säikähtää helposti ja säntää herkästi juoksuun. Kirahvin juoksu on kömpelön, raskaan ja laiskan näköistä lönköttämistä. Tällä tyylillään kirahvi kuitenkin etenee varsin nopeasti. Nopeus ei perustu jalkojen vilkkaaseen liikkeeseen, vaan askelten pituuteen, joka on 4 - 5 metriä. Huippunopeus on peräti hieman alle 60 km/h.

  • Uros on naarasta suurempi, sen korkeus on 4,8 - 5,5 metriä - paino 800 - 1 930 kg. Hartiakorkeus 3,3 m.
  • Naaraan korkeus on 3,5 - 4,7 metriä - paino 450 - 1 180 kg.
  • Pää on pienehkö vartalon kokoon suhteutettuna ja sen muoto on kiilamainen.
  • Sekä uroksella että naaraalla on pysyvät, muodoltaan tappimaiset sarvet, jotka ovat nahan peittämät. Sarvien pituus enintään 13,5 cm. Varsinaisten sarvien edessä on nenäluussa oleva pariton kyhmy, joka voi kasvaa ikäänkuin kolmanneksi sarveksi. Toisinaan voi päälaenluussa olla varsinaisten sarvien takanakin kaksi sarvimaista lisäkettä.
  • Korvat ovat suuret, 15 cm pitkät ja alati heiluvat.
  • Silmät ovat suuret, suuret, vinot ja pitkien, tuuheiden ripsien suojaamat.
  • Kieli on musta ja sen pituus on 45 cm.
  • Pitkin niskaa kulkee lyhyt karvaharja.
  • Selkä laskeutuu alas melko jyrkästi.
  • Kaulan pituus on noin 2,4 m. Kaulanikamia on seitsemän kuten muillakin nisäkkäillä, ja niiden pituus on noin 40 cm.
  • Jalat ovat pitkät ja hoikat. Etujalat ovat pidemmät kuin takajalat.
  • Kirahvin turkissa on vaaleankellertävällä pohjalla erikokoisia ja -muotoisia läiskiä, joiden väri vaihtelee oranssista lähes mustaan. Toisinaan nämä läiskät ovat niin isoja, että pohjaväri näkyy vain kapeana juovaverkkona niiden välistä. Jokaisen yksilön kuviointi on erilainen. Kaikilla kirahvin alalajeilla on oma, erityinen kuviointityyppinsä.
  • Häntä on hoikka ja tupsupäinen, sen pituus on 76 - 101 cm, josta tupsun pituus on 25 - 30 cm.
  • Sydän voi olla kooltaan 60 cm ja painoltaan 10 kg - sen täytyy kyetä tuottamaan suuri verenpaine, jotta veri nousee aivoihin asti. Kaulan yläosassa on verenkierrossa sulkujärjestelmä, joka estää veren pakkautumisen kirahvin päähän silloin, kun kirahvi laskee päänsä alas juodessaan.
  • Kirahvi
    Kirahvi Kenian savannilla Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva Copyright Pixabay
    Kirahvin levinneisyys

    Levinneisyys

    Kirahvit elävät Afrikassa Saharan eteläpuolisilla alueilla, puu- ja pensassavanneilla sekä ruohotasangoilla. Kartalla eri väreillä kirahvin eri alalajien asuinpaikat. Alalajeja on karttaan merkitty yhdeksän, vaikka niitä ilmeisesti on vain kuusi.

    Kirahvien kokonaismäärä on 110 000 - 150 000. Niistä Keniassa on 45 000, Tansaniassa 30 000 ja Botswanassa 12 000. Näissä kolmessa maassa on eniten kirahveja.

    Alalajit

    Kirahvilla on kuusi alalajia. Jotkin näistä alalajeista voivat joskus, tutkimuksen myötä, osoittautua omiksi lajeikseen. Useat näistä alalajeista, jotka siis mahdollisesti ovatkin lajeja - ovat uhassa joutua sukupuuttoon.

    Kalifornian yliopiston joulukuussa vuonna 2007 julkaiseman DNA-tutkimuksen mukaan eri kirahvipopulaatioiden geneettiset erot ovat niin suuret, että niitä tulisi pitää erillisinä lajeina. Kuusi kantaa ovat eläneet tyystin erillään toisistaan ainakin 500 000 vuotta. Kirahveja pidetään kryptisinä lajeina, sillä eri kantojen yksilöissä on ulkoisia eroja lähinnä kuvioinnissa ja lisääntymisen ajoituksessa.

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Levinneisyyskartta Public domain
    *Kuva oikealla Copyright Vearl Brown
    *Kuva alla Copyright ClipartHeaven.com


    Kirahvi

    Honkkelilla ei ole helppoa

    Kirahvi laskeutuu makuulleen ainoastaan silloin, kun se tuntee olonsa turvalliseksi. Kirahvi nukkuu useimmiten seisaallaan, mutta laskeutuu joskus nukkumaan makuulleen. Kirahvin koko tuo mukanaan monenlaisia ongelmia sen elämään. Yksi on nukkuminen. Aikuisen kirahvin on havaittu nukkuvan todella vähän, vain noin tunnin vuorokaudessa. Nukkuessaan kirahvit lepuuttavat niskaansa selän päällä, koska maassa nukkuessaan niillä on suuria vaikeuksia nousta pystyyn.

    Kaaduttuaan tai muuten maasta noustessaan niiden nouseminen jaloilleen on pitkä rituaali. Ne joutuvat tasapainottelemaan vaihtamalla pitkän niskansa asentoa puolelta toiselle.

    Ravinto

    Kirahvi on kasvissyöjä ja syö pensaitten ja puiden, kuten akasioiden lehtiä ja oksia. Lehdet se rullailee kielensä ympärille ja repäisee ne kielellä irti. Se syö myös jonkin verran hedelmiä ja ruohoa, mutta savannilla sen on vaikeaa yltää ruohoon. Jonkin verran kirahvi mutustelee myös maaperää, saaden siitä tarvittavia mineraaleja. Juominenkin näyttää kirahville vaikealta toimitukselta. Se joutuu levittämään etujalkansa, taikka laskeutumaan peräti polvilleen juodessaan.

    Kirahvi

    Akasiat ovat aina vihantia palkokasveja ja Afrikassa on niitä ainakin 129 lajia. Akasiat ovat kuin neulatyynyjä, ja siltikin kirahvi tulee ja syö niistä lehtiä. Eräät akasiat ovat saaneet avukseen kirahveja vastaan muurahaisia, jotka saavat akasiasta ravinnon ja pesäpaikan - ja palkkioksi "puolustavat" akasiaa kirahveilta. Kirahvin tarttuessa oksaan muurahaiset käyvät heti tunkeilijan kimppuun, purevat ja pistävät sekä erittävät pahaa hajua. Pian kirahvi kyllästyy ja siirtyy toiselle akasialle, missä sama toistuu.
    Elintavat

    Kirahvit ovat enimmäkseen päiväaktiivisia.

    Kuten niin monet muutkin savannien eläimet, kirahvitkin viihtyvät yhdessä, vaikka elävät joskus yksinkin. Erityisesti vanhat urokset elävät usein yksin. Yleensä yhdessä on 5 - 6 kirahvia, ryhmässä toimii laumahierarkia ja johtajana on vanha uros. Ryhmässä voi olla joskus jopa 50 - 70 yksilöä.

    Kirahvit vaihtavat kaiken aikaa laumaansa, syytä tähän ei täysin tunneta. Kirahvin käyttäytymiselle on toki syynsä, sillä luonnossa ei kehity toimintaa, joka toistuisi perusteettomalla tavalla ja säilyisi pitkiä aikoja.

    Laumassa urokset mittelevät keskenään voimiaan, lyömällä voimakkaasti päällään toistensa kaulaan.

    Kirahvi seurustelee meille kuulumattomin äänin

    Aina 1990-luvun lopulle asti kirahvin uskottiin olevan lähes mykkä, kunnes havaittiin, että se ääntelee sittenkin. Kirahvin matalat äänet ovat ihmiskorvlle kuulumattomia infraääniä, joiden kesto, taajuus ja voimakkuus vaihtelevat selvästi. Norsujen tapaan kirahvit viestivät keskenään matalilla, alle 20 hertsin taajuisilla äänillä, joilla on äärimmäisen tärkeä merkitys yksilöiden ja laumojen välisessä yhteydenpidossa.

    Kirahveilla on myös muita, korkeampiakin ääniä, vaikka ne käyttävät niitä vähän. Emot voivat päästellä hentoja, viheltäviä ääniä vasoilleen.

    Lisääntyminen

    Kantoaika on 400 - 460 vrk. Jälkeläisiä syntyy yleensä yksi kerrallaan, ja tämä tapahtuu joka toinen vuosi. Kaksoset ovat harvinaisia. Vasan hartiakorkeus syntymän hetkellä 2 m ja paino 50 - 55 kg.

    Maailman korkein eläin saa syntyessään melko tylyn startin elämälleen: vasa mätkähtää syntyessään maahan varsin korkealta. Vasa nousee jaloilleen ja alkaa imeä 15 minuutin kuluessa syntymästä. Vasa imee 6 - 12 kk.

    Sukukypsyysikä on sekä uroksella että naaraalla 3 - 4 v. Uros kuitenkin kilpailee menestyksekkäästi naaraista vasta 7 vuoden iässä. Elinikä on 20 - 30 vuotta eläintarhoissa, mutta luonnossa vähemmän.

    Uhat

    Täysikasvuista kirahvia pedoista uhkaa pahiten leijona, mutta kirahvin poikasten uhkana ovat useat Afrikan petoeläimet. Myös leopardit ja hyeenat käyvät aikuisenkin kirahvin kimppuun, mutta kirahvi puolustautuu tehokkaasti joko nopeasti paeten, taikka antaen etusorkillaan tappavia potkuja. Juodessaan kirahvi on vaarassa joutua krokotiilin hyökkäyksen uhriksi.

    Isäntinä ekosysteemissä

    Kirahvit toimivat isäntäeläiminä tietyille linnuille, isoloisnokkeleille, jotka istuskelevat kirahvin selässä ja niskassa ja napsivat nokkaansa loisia kirahvin nahan pinnasta. Molemmat lajit, sekä kirahvit että isoloisnokkelit, hyötyvät tästä keskinäisestä suhteesta.

    Rooman keisareitten huvituksena

    Euroopan maaperän kirahvit saavuttivat jo Rooman vallan aikana, jolloin keisari Julius Caesar kuljetutti niitä väen hämmästeltäviksi. Muinaiset roomalaiset nimesivät kirahvit "kameleiksi, joilla on leopardin laikut" (camelopardalis). He uskoivat, että kirahvit ovat leopardien ja kamelien risteymiä.

    Kirahvi
    Kirahvit
    Lähteet
    ADW Animal Diversity Web
    IUCN
    Olli Marttila: Suuri savanni
    Eläinten maailma - Otava
    Tieteen Kuvalehti
    Luonnossa Nisäkkäät - Weilin&Göös: Kirahvi - korkeuksiin kurottaja/Paavo Hellstedt
    Kirahvit Etelä-Afrikan savannilla

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva Copyright Pixabay
    TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    Tunturisuden sivut

    AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

    Tunturisuden sivut

    Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

    Tunturisuden sivut

    AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
    *** tunturisusi.com linkit ***