Menu
Kissaeläimet
Aasiankultakissa Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright © Marie Hale
*Kuva oikealla Copyright © Cloudtail
Aasiankultakissa (Catopuma temmincki)

Aasiankultakissa muistuttaa monessa suhteessa afrikankultakissaa. Esimerkiksi molempien väri vaihtelee alueittain ja yksilöittäin, kullanruskeasta likaisenharmaaseen, taikka hyvin tummaan. Se on kuitenkin hieman kookkaampi, kuin afrikkalainen serkkunsa, joka on sen läheinen sukulainen.

Vartalolla on pituutta 90 cm ja hännällä 50 cm. Painoa 12 - 16 kg. Vankeudessa voi saavuttaa 20 vuoden iän, mutta villinä luonnossa elinikä jäänee huomattavasti lyhyemmäksi. Tieteellisen nimensä laji sai hollantilaiselta eläintutkijalta nimeltänsä Coenraad Jacob Temminck.

Liikkeellä öin ja päivin - yksin

Tästä näkymättömästä saalistajasta ei tiedetä kovinkaan paljon, ja pääosa tiedoista on peräisin vankeudesta elävistä yksilöistä. Aiemmat havainnot viittasivat siihen, että aasiankultakissat ovat lähinnä yöeläimiä, mutta tuore tutkimus kahdesta kultakissasta paljasti, että aktiivisuus ei noudata säännöllistä rytmiä. Enimmäkseen on ilmeisesti kuitenkin kyse yöllä liikkuvasta eläimestä. Ilmeisesti aasiankultakissat viihtyvät yksin ja enimmäkseen maan kamaralla - mutta ne voivat kiipeillä saalistuksen sitä vaatiessa myös puissa.

Aasiankultakissat ääntelevät suhisemalla, sylkemällä, naukumalla, kehräämällä, murisemalla ja kurluttamalla. Muita vankeudessa elävillä kissoilla havaittuja kommunikointitapoja ovat hajumerkintä, virtsan suihkutteleminen, puiden raapiminen tassuilla ja pään hierominen jotakin vasten.

Vaarantunut kanta

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt uhanalaisuusluokituksessaan aasiankultakissan tilan vaarantuneeksi (VU, Vulnerable). Vaarantuneeseen lajiin kohdistuu suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä luonnosta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Copyright Karen Stout
Aasiankultakissa
Aasiankultakissa
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Joachim S. Müller
Levinneisyys ja saalistus

Aasiankultakissa on levinnyt kautta koko Kaakkois-Aasian, Himalajan eteläosista Sisä-Kiinaan, Tiibetiin, Nepaliin, Thaimaahan, Kamputseaan, Malesiaan ja Sumatralle.

Nämä kissat viihtyvät hyvin sekä metsissä, että avoimissa kallioisissa maastoissa, missä ne saalistavat ravinnokseen lintuja, hiiriä, rottia, jäniksiä ja pieniä hirvieläimiä kuten munjakkeja ja etenkin niiden vasoja. Myös maatalous-asutuksen piiristä aasiankultakissatkin saalistavat kanoja, vuohia, lampaita ja jopa vesipuhvelin vasikoita.

Lisääntyminen

Sukukypsyys puolentoista - kahden vuoden iässä. Kantoaika kestää noin 80 päivää. Pentueessa on yleensä vain yksi poikanen, joskus kuitenkin kaksi taikka jopa kolme. Pesä on ontossa puussa, kallionkolossa taikka muussa sopivassa, suojaisassa maakuopassa.

Aasiankultakissojen lisääntymistä on voitu tarkkailla vain vankeudessa olevien yksilöiden kautta ja tällöin on havaittu, että myös urokset osallistuvat jälkeläisistä huolehtimiseen.
Taikaa ja uskomuksia

Paikalliset ihmiset ovat antaneet kultakissalle useita eri nimityksiä, joista yksi on Thaimaassa käytetty "Seua fai". Nimi tarkoittaa tiikerin pois polttamista; paikalliset maalaisasukkaat uskoivat, että jos poltti tämän kissalajin turkin, niin lähistöllä liikkuva tiikeri pakeni pois. Joissakin kylissä koko kissa keitettiin ja syötiin - näin saatiin suoja petoeläinten hyökkäyksiä vastaan.

Myöskin oli vallalla uskomus, että jos kantoi mukanaan yhtä ainutta karvaa aasiankultakissasta, niin se riitti pitämään tiikerit loitolla.
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut

Perustietoja

Kissaeläinten kehityshistoriaaTunturisuden sivut OminaisuuksiaTunturisuden sivut Luusto ja aistitTunturisuden sivut LuokitteluTunturisuden sivut
*** www.tunturisusi.com ***