Menu
Kissaeläimet
Aasianleijonat Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright - © Flickr/Tambako The Jaguar
AASIANLEIJONA (Panthera leo persica)

Maantieteellisen sijoittumisensa mukaan maailman leijonat jaetaan kahteen ryhmään - afrikanleijoniin ja aasianleijoniin. Aasianleijona erosi omaksi alalajikseen afrikanleijonasta noin 100 000 vuotta sitten. Eläinkunnan evoluutiossa aika on varsin lyhyt. Afrikanleijona ja aasianleijona ovat keskenään lisääntymiskykyisiä.

Aasianleijona eli vielä 1700-luvulla laajoissa osissa Lounais-Aasiaakin ja koko Intian niemimaalla. Persiassa leijonan nimenä oli persianleijona (Leo leo persicus). Mutta britit koituivat aasianleijonan kohtaloksi, sillä nämä maailmanvalloittajat metsästivät silmittömässä kiihkossaan sen liki sukupuuttoon. Tätä metsästystä ja leijonakannan romahdusta edistivät 1800-luvulla käyttöön levinneet ampuma-aseet. Vaikka vielä 1850-luvulla leijona oli varsin yleinen osissa Aasiaa, niin jo 1890 se oli tapettu lähes sukupuuttoon.

Ominaisuuksia

Urosten paino 150 - 250 kg, naaraiden 120 - 180 kg. Urosten pituus ilman häntää 1,7 - 2,5 , naaraiden 1,4 - 1,75 m. Hännällä on mittaa 70 - 105 cm. Hartiakorkeus uroksilla 100 - 123 cm, naarailla 80 -107 cm. Lisääntymiskyvyn saavuttavat urokset 5 vuoden ja naaraat 4 vuoden ikäisinä. Lisääntymiskausi jatkuu ympäri vuoden. Aasianleijonat eroavat visuaalisesti afrikanleijonista niin, että niillä on paksumpi turkki, pidempi häntätupsu, korostuneempi karvaripsu mahassa, selvemmät karvatupsut kyynärvarsissa ja pienempi harja.

Äärimmäisen uhanalainen laji

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt vuonna 2006 uhanalaisuusluokituksessaan aasianleijonan tilan äärimmäisen uhanalaiseksi (CR, Critically Endangered). Äärimmäisen uhanalaiseen lajiin kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka hävitä luonnosta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Copyright Tambako the Jaguar
Aasianleijona
Aasianleijonat
Aasianleijonat - Zürichin eläintarhassa, Sveitsissä. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Tambako the Jaguar
Gir

Nykyisin aasianleijonia elää enää pieni määrä Intiassa Girin kansallispuiston alueella - The Gir Forest National Park and Wildlife Sanctuary - joka sijaitsee Gujaratin osavaltiossa, läntisessä Intiassa.

Joutenoloa ja saalistusta.

Käytökseltään aasianleijonat ovat samanlaisia kuin afrikkalaiset serkkunsa ja niillä on siten laumoissaankin samanlainen sosiaalinen rakenne. Girissä leijonat viettävät varsin joutilasta ja laiskottelevaakin elämää.
523 aasianleijonaa 2015

Vuonna 2015 Intiassa, Girissä laskettiin olevan 523 aasianleijonaa: 109 urosta, 201 naarasta ja 213 aikuista nuorempaa.

Kun aasianleijonia oli 411 vuonna 2010, niin viiden vuoden aikana tapahtui määrässä 112 yksilön kasvu. (The Indian Express 11.5.2015: Gujarat’s Gir sanctuary now has 523 Asiatic lions)
Aasianleijonapentu
Aasianleijonapentu - Zürichin eläintarhassa, Sveitsissä. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Tambako the Jaguar
Aasianleijonapentu
Aasianleijonapentu - Zürichin eläintarhassa, Sveitsissä. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Tambako the Jaguar
Aasianleijonauros
Aasianleijonauros - Planckendael -eläintarha, Belgia kevät 2016. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Hans De Bisschop
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut

Perustietoja

Kissaeläinten kehityshistoriaaTunturisuden sivut OminaisuuksiaTunturisuden sivut Luusto ja aistitTunturisuden sivut LuokitteluTunturisuden sivut
*** www.tunturisusi.com ***