|
|
Aasianleijona (Panthera leo persica)
Maantieteellisenkin sijoittumisensa mukaan maailman leijonat jaetaan kahteen ryhmään -
afrikanleijoniin ja aasianleijoniin.
Aasianleijona erosi omaksi
alalajikseen afrikanleijonasta noin 100 000 vuotta sitten. Eläinkunnan
evoluutiossa aika on varsin lyhyt. Afrikanleijona ja aasianleijona ovat keskenään
lisääntymiskykyisiä.
Aasianleijona eli vielä 1700-luvulla laajoissa osissa Lounais-Aasiaakin ja koko
Intian niemimaalla. Persiassa leijonan nimenä oli persianleijona (Leo leo persicus).
Mutta britit koituivat aasianleijonan kohtaloksi,
sillä nämä maailmanvalloittajat metsästivät silmittömässä kiihkossaan
sen liki sukupuuttoon. Tätä metsästystä ja leijonakannan romahdusta
edistivät 1800-luvulla käyttöön levinneet ampuma-aseet.
Vaikka vielä 1850-luvulla leijona oli varsin yleinen osissa Aasiaa,
niin jo 1890 se oli tapettu lähes sukupuuttoon.
Ominaisuuksia.
Urosten paino 150 - 250 kg, naaraiden 120 - 180 kg.
Urosten pituus ilman häntää 1,7 - 2,5 , naaraiden 1,4 - 1,75 m.
Hännällä on mittaa 70 - 105 cm. Hartiakorkeus uroksilla
100 - 123 cm, naarailla 80 -107 cm. Lisääntymiskyvyn saavuttavat urokset
5 vuoden ja naaraat 4 vuoden ikäisinä. Lisääntymiskausi jatkuu ympäri vuoden.
Aasianleijonat eroavat visuaalisesti afrikanleijonista niin,
että niillä on paksumpi turkki, pidempi häntätupsu, korostuneempi
karvaripsu mahassa, selvemmät karvatupsut kyynärvarsissa ja pienempi harja.
Gir. Nykyisin aasianleijonia
elää enää pieni määrä Intiassa Girin kansallispuiston alueella -
The Gir Forest National Park and Wildlife Sanctuary -
joka sijaitsee Gujaratin osavaltiossa, läntisessä Intiassa.
Gujarat. Gujaratin, jossa Gir sijaitsee,
pinta-ala on 174 000 km² ja asukasluku on 50 596 992 (2001). Gujaratin pääkaupunki
on Gandhinagar. Osavaltion virallinen kieli on gujarati.
Muuta eläimistöä Girissä leijonien ohessa ovat
intianleopardit, sakaalit, hyeenat, hirvet, antiloopit ja suokrokotiilit.
Girissä järjestetään jeepeillä safareja, joilla pääsee näkemään
alueen eläimistöä, leijoniakin.
|
|
|
|
|
Määrällinen kehitys - aasianleijonia Girin laskennoissa
1968 - 177
1974 - 180
1979 - 205
1984 - 239
1990 - 284
1995 - 304
2000 - 327
2005 - 359
359 aasianleijonaa Girissä vuonna 2005. Uusin Girin aasianleijonien laskenta, jonka tulokset
julkaistiin 29.4.2005, osoittaa edelleen määrällistä kasvua. Girissä ilmoitetaan
olevan 359 leijonaa: 89 aikuista urosta, 124 aikuista naarasta sekä
146 nuorempaa leijonaa. Nyt laskentaan otti osaa yli tuhat ihmistä.
Aiemmin leijonat houkuteltiin laskijoiden näkyville vasikkasyöteillä,
mutta tästä laskutavasta on jouduttu luopumaan, luontoaktivistien
asiasta nostaman kohun vuoksi.
Aasianleijona on ollut jo pitkään
täydellisesti rauhoitettu ja suojeltu. Tätä pientä erillistä ja eristettyä
populaatiota uhkaavat kuitenkin kulkutaudit, sekä myös liian voimakas
sisäsiitos voi tulevaisuudessa koitua sen kohtaloksi. Girissä naarasleijonat
elävät 17 - 18-vuotiaksi, mutta voivat elää enimmillään
21-vuotiaiksi. Urosten keski-ikä on 16 vuotta. Molemmat sukupuolet
jatkavat sukua 15-vuotiaiksi asti. Noin yksi kolmasosa pennuista
kuolee ensimmäisen elinvuotensa aikana.
Joutenoloa ja saalistusta.
Käytökseltään aasianleijonat ovat samanlaisia kuin afrikkalaiset serkkunsa
ja niillä on siten laumoissaankin samanlainen sosiaalinen rakenne.
Girissä leijonat viettävät varsin joutilasta ja laiskottelevaakin elämää.
Suurimman osan ajasta ne makoilevat ja nuoleskelevat välillä, kuten kuvassa vasemmalla,
toisiaan puhtaammiksi.
Saaliseläimiä ovat sambarhirvet, nilgaut, jotka ovat pohjoisemman Intian
antilooppeja ja villisiat - joskus vuohet ja kamelitkin. Leijonaurokset
elävät usein pari- eli toveriliitossa, joka kestää koko niiden elämän ajan.
Päiväajan aasianleijonatkin viettävät vesien äärellä, varjoisissa paikoissa
torkkuen - mutta kun ilta saa ja yö lähestyy, on aika lähteä saalistamaan.
Saalistuksesta huolehtivat naaraat.
Ongelmiakin on. Joskus paikalliset kyläläiset ovat hätää kärsimässäkin leijonien kanssa.
Tammikuussa vuonna 2005 Amrelin alueella Virpurin kylässä asukkaat heräsivät
yöllä siihen, että seitsemän leijonan lauma hyökkäsi heidän karjansa kimppuun
ja 35 vuohta sai rytäkässä surmansa. Kyläläiset ovat tottuneet siihen, että leijonat
Giristä käyvät silloin tällöin heidän karjansa kimppuun, mutta tätä
leijonien invaasiota he vertasivat "armeijan hyökkäykseen".
Leijonien aiheuttamien vahinkojen varalle on kehitetty korvausjärjestelmä.
Mutta yhden suuren uhan aasianleijonan selviytymiselle aiheuttaa ympäröivä asutus,
sillä konflikteilta leijonien kanssa ei koskaan voida täysin välttyä ja tämä aikaansaa
leijoniin kohdistuvaa vihaa ja katkeruutta.
Girin erityisolosuhteita Intian tapaan. Intia on oma maailmansa ja niin
on myös Gir. Kaikkiaan yli 40 miljoonaa Intian köyhää asuu maan metsissä,
villieläinten suojelualueilla ja kansallispuistoissa. Girin alueella elää
8400-henkinen Madhari-heimo.
Maldhari-heimo elää Girin metsissä hyvin yksinkertaista elämää pienissä mudasta
rakennetuissa taloissa, ilman sähköä, juoksevaa vettä, kouluja tai terveydenhuoltojärjestelmää.
Suurin osa metsien asukkaista on luku- ja laskutaidottomia.
Tähän saakka Intian hallitus on yrittänyt häätää
näitä heimolaisia metsistä, mutta juuri säädetty laki
tunnustaa heimojen oikeuden elää metsissä ja kansallispuistoissa.
Luonnonsuojelijat ovat nyt huolissaan siitä, että uusi laki vaarantaa heidän yrityksensä
suojella Intian uhanalaisia lajeja, kuten aasianleijonaa.
- Jos heimojen sallitaan asua metsissä, he pilaavat elinalueensa antamalla karjansa
laiduntaa kilpaa saaliseläinten, kuten peurojen, kanssa, Girin alueen metsänsuojelija
Bharat Pathak sanoo. Hänen mukaansa saaliseläinten määrän väheneminen voisi johtaa
siihen, että myös petoeläinkannat pienenisivät.
Luonnonsuojelijat kantavat huolta myös siitä, että uusi laki voi antaa tunkeilijoille
mahdollisuuden puikahtaa metsiin.
Villieläimet saattavat lähteä häiriköiden tieltä suojelualueiden ulkopuolelle, missä
ne ovat alttiina metsästäjien tähtäimille. Jotkut epäilevät metsäläisiä itseäänkin
villieläinten salametsästyksestä.
Giristä joskus lähdetäänkin. Joskus leijonat
lähtevät vaeltamaan Giristä ja tällainen tapahtuma sattui joulukuussa vuonna
2004, jolloin naarasleijona jätti Girin lauman ja samalla kaksi pentuaan ja lähti
yksin viidakkoon. Se on yksi seitsemästä naarasleijonasta, jolla on kaulassaan
radiopanta, joten sen liikkumista voitiin seurailla. Eräät tahot ovat kritisoineet
Girin toimintaa siitä, että leijonille ei saisi asettaa kaulaan radiopantaa,
sillä se voi muuttaa ja häiritä niiden käyttäytymistä. Yksittäisten poistujien
ohessa Giristä poistutaan myös pieninä laumoina ja tällaisia pieniä "satelliittiyhteisöjä*
on vuosien mittaan muodostunut Girin ulkopuolella oleviin metsiin, jotka eivät
ole suojelualuetta. Girnar on yksi paikoista, joka on saanut eläimistöönsä leijonan.
Erilaisten ongelmien vuoksi Girissä ammutaan vuosittain 1 - 2 leijonaa ja ehkä saman
verran vuodessa jää junan alle, sillä rautatie kulkee 14 km matkan läpi suojelualueen.
On esitetty, että pitäisi perustaa Intiaan toinenkin suojelualue aasianleijonille,
sillä pientä eristynyttä yhteisöä uhkaavat katastrofit. Uutena suojelualueena
on mainittu Barda, jonne leijonat itsekin ovat jo hakeutuneet. Niiden uudenkin majapaikan
olisi oltava sellainen, jossa ne itse parhaiten viihtyvät ja haluavat olla, eikä
jokin ihmisten valitsema alue. Se, että leijonat itse poistuvat Giristä ja elävät
jo kymmenien kilometrien päässä sieltä, kertoo, että Girissä on jo niin paljon
leijonia, että osa on pakotettu hakemaan elinseutuaan muualta. Girin ulkopuolella
useat leijonat ovat myös jo saaneet surmansa paikallisten ihmisten toimesta.
Aasianleijonat maailmalla. Giristä on luovutettu vuosien mittaan yli
sata aasianleijonaa eläintarhoihin sekä Intiaan, että muualle maailmaan.
Salametsästäjät ja asutus uhkana. Salametsästäjät eivät ole aasianleijonille vain uhka,
vaan hyvin konkreettinen ja suuri vaara koko lajin olemassa ololle. Pelkästään
11. päivänä toukokuuta vuonna 2007 julkistetussa uutisessa
ilmoittivat Girin viranomaiset yli kymmenen aasianleijonan saaneen surmansa
kahden edeltäneen kuukauden aikana. Useimmat näistä kuolemantapauksista
olivat salametsästäjien aiheuttamia. 14 kuolleena tavatusta aasianleijonasta
7 oli salametsästäjien tappamia, 4 kuoli puiston sisällä asuvien kyläläisten kaivamiin
kanaviin, 2 sai surmansa leijonien keskinäisissä välienselvittelyissä
ja vain yksi kuoli luonnollisista syistä. Salakaadettuina löydettyjen
leijonien kynnet, kallot ja luita puuttui. Luut ja kallot kulkeutuvat
kiinalaiseen, perinteiseen lääkekauppaan ja kynsiä kantavat
miehet mukanaan, uskoen niiden lisäävän kantajansa viriiliyttä.
Kamppailua siirtojen puolesta.
Aasianleijonia suojelemaan
pyrkivät asiantuntijatahot vaativat,
että osa Girin leijonista pitäisi siirtää naapuriosavaltioiden alueille.
Heidän mukaansa on hyvin riskialtista pitää koko suppea yksilömäärä
vain yhdessä paikassa. Uhkana ei ole vain salametsästys, vaan mikä hyvänsä luonnollinen
katastrofi, kuten jokin epidemia, voisi pyyhkäistä kerralla pois koko populaation.
Gujaratin pääministeri Narendra Modi ei suinkaan aio suostua näihin vaateisiin,
vaan hän on sitä mieltä, että Gujarati itse voi hoitaa aasianleijonansa,
jotka hänen mukaansa ovat koko Gujaratin ainutlaatuisuuden ja ylpeyden aihe, sekä symboli
muulle maailmalle. Suojelutahojen mukaan tämä on vääränlaista ylpeyttä
ja voi koitua tuhoksi koko kannalle.
Belinda Wright, joka johtaa intialaista luonnonsuojelujärjestöä
The Wildlife Protection Society of India - sanoo, että leijonat
eivät kuulu vain Gujaratille, vaan ne kuuluvat koko planeetallemme.
Gujaratin naapurivaltio on Madhya Pradesh, ja siellä on jo vuodesta 1994
tehty suunnitelmia sen varalle, että aasianleijonat saisivat sieltä
elääkseen toisen suojapuiston, paikassa nimeltänsä Kuno-Palpur. Kyläläisiä on jo siirretty asumaankin
uusille seuduille ja leijonille on tehty näin tilaa. Gujarat on toistuvasti
kieltäytynyt suostumasta tähän siirtokokeiluun ja selittänyt, että
Madhya Pradesh ei sovellu leijonien kotipaikaksi. Keskushallinto
Intiassa yrittää saada siirrot tapahtumaan. Ympäristöministeri
A. Raja kertoi juuri jokin aika sitten NDTV:n uutisissa, että
jos aasianleijonat ovat vaarassa kadota, niin silloin ei
samalla katoa vain Gujaratin maine, vaan koko Intian luotettavuus
muun maailman silmissä on mennyttä. (Gujarat accused of putting pride before lions.
11.5.2007 - The Asiatic Lion information Centre/news archive - 2007)
Leijonat ja leopardit tietävät maanjäristyksen tulon jo ennakkoon. Girissä on voitu havaita, että sekä leijonat, että muutkin eläimet näyttävät aavistavan
ja tietävän tulevan maanjäristyksen jo ennakkoon. Tällainen ilmiö todettiin
alkuvuodesta 2001, jolloin eläimistö aloitti alueella yllättäen ryntäilyn ja
huutokuoron, jonka yhteydessä mm. leijonat ilman mitään näkyvää syytä juoksivat
ympäriinsä hännät pystyssä. Vasta jälkeen päin voitiin todeta maanjäristyksen
olleen saapumassa.
Äärimmäisen uhanalainen laji. Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN
(The World Conservation Union) on määrittänyt vuonna 2006 uhanalaisuusluokituksessaan
aasianleijonan
tilan äärimmäisen uhanalaiseksi (CR, Critically Endangered). Äärimmäisen uhanalaiseen
lajiin kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka hävitä luonnosta.
Leijonan yleisesittely - CLICK!
Alalajit - CLICK!
Aasianleijona - CLICK!
Valkoiset leijonat - CLICK!
Luolaleijona ja amerikanleijona - CLICK!
|
|
|
|
