Kissaeläimet Felidae

AFRIKANKULTAKISSA (Profelis aurata)

Afrikan luonnonvaraisiin pieniin kissaeläimiin kuuluu viisi eri lajia, afrikanvillikissa eli nubiankissa, viidakkokissa, hietakissa, mustajalkakissa ja afrikankultakissa.

Afrikankultakissa on kookas, noin kaksi kertaa kotikissan kokoinen. Sen ruumiin pituus on 60 - 100 cm ja sen hännällä on pituutta 16 - 46 cm. Uros on selvästi naarasta kookkaampi. Uroksen paino on 11 - 14 kg, enimmillään jopa 18 kg. Naaraiden painosta ei ole käytettävissä tarkempia tietoja, paitsi että yksi punnittu naaras on painanut hieman yli 6 kg.

Afrikankultakissa on hoikkarakenteinen ja sen jalat ovat suhteellisen pitkät. Väri vaihtelee vaaleanruskeasta tumman kastanjanruskeaan. Joidenkin yksilöiden turkissa on kullankeltaista vivahdetta ja se on antanut nimen koko lajille. Kultakissat voivat olla yksivärisiä tai hyvin heikosti tummemmin juovin taikka täplin kirjailtuja. Joillakin yksilöillä nämä kuviot piirtyvät tummempina ja selkeinä.

Levinneisyys

Afrikankultakissan levinneisyysalue käsittää koko Keski-Afrikan Senegalista Keniaan - eli Saharan eteläpuolisen, päiväntasaajan trooppisen sademetsäalueen, joka ulottuu länsirannikolta keskisen Itä-Afrikan hautavajoamaan asti. Siten myös Norsunluurannikko, Gabon, Angola ja Uganda ovat lajin elinaluetta. Afrikankultakissaa kutsutaan joskus "leopardin veljeksi", sillä lajit asuttavat samoja seutuja.

Vaarantunut kanta

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt uhanalaisuusluokituksessaan afrikankultakissan tilan vaarantuneeksi (VU, Vulnerable). Vaarantuneeseen lajiin kohdistuu suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä luonnosta.

Alalajit

Profelis aurata aurata, Kongosta Ugandaan, itäinen Afrikka.
Profelis aurata celidogaster, keskinen ja läntinen Afrikka.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Copyright Marcus Vegas

Elintavat ja saalistus

Afrikankultakissa elää erilaisissa sademetsätyypeissä, joskus varsin korkealla vuorillakin - mutta voi liikkua ihan savannillakin. Laji viettää salaperäistä ja huomaamatonta elämää js sitä pääsee harvoin näkemään luonnossa. Päivät afrikankultakissa lepäilee jossakin puiden oksistojen piiloissa ja sieltä se laskeutuu öiksi saalistusretkilleen.

Afrikankultakissa on taitava kiipeilijä ja saalistaa myös puissa, mutta pääosa saalistuksesta tapahtuu maassa. Rotat, hiiret, linnut ja pienet apinat kuuluvat sen ruokavalioon. Kookkaimmat yksilöt saattavat saada saaliikseen jopa pieniä antilooppeja. Myös muilta petolajeilta jääneet haaskat kuuluvat ravintoon. Afrikankultakissa ei ole salamyhkäisyydestään huolimatta arka ja se uskaltautuu saalistamaan kylistäkin kanoja, kilejä ja karitsoja.

Lisääntyminen

Afrikankultakissan kantoaika on 75 - 78 vuorokautta ja syntyvät pentueet ovat pieniä, vain 1 - 2 pentua. Pennut - jollainen kuvassa yllä - kehittyvät nopeasti. Niiden silmät aukeavat 6 - 7 vuorokauden kuluttua ja kävelemään pennut oppivat 10 vuorokauden ikäisinä. 18 kuukauden ikäisenä pennuista on kypsynyt lisääntymiskykyisiä aikuisia. Elinikä vankeudessa 15 vuotta.

Pygmien taikakaluna

Kamerunissa asustavat pygmit kantavat mukanaan metsästäessään, onnea tuovana amulettina afrikankultakissan häntää.

Samanlainen kuin aasiankultakissa

Afrikankultakissa muistuttaa silmiinpistävästi aasiankultakissaa. Nämä kaksi lajia eivät kuitenkaan ole erityisen läheisesti sukua toisilleen. Samankaltaisuus johtuu siitä, että lajit ovat kehittyneet samankaltaisissa oloissa ja muovautuneet siksi evoluution myötä samankaltaisiksi.

Eläintarhoissa

Maailman eläintarhoissa on ollut pieni määrä afrikankultakissoja. Tämän hetkinen tilanne ei ole selvillä, mutta ilmeisesti ei yhtään afrikankultakissaa ollut eläintarhoissa vuonna 2007.

KAIKKI KISSAELÄIMISTÄ