Menu
Kissaeläimet
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright © Marie Hale
*Kuva oikealla Copyright © Cloudtail


Aasiankultakissa

Kuvissa yllä on aasiankultakissa. Aasiankultakissa muistuttaa monessa suhteessa afrikankultakissaa. Esimerkiksi molempien väri vaihtelee alueittain ja yksilöittäin, kullanruskeasta likaisenharmaaseen, taikka hyvin tummaan. Aasiankultakissa on kuitenkin hieman kookkaampi, kuin afrikkalainen serkkunsa, joka on sen sukulainen.

Afrikankultakissa on piilotteleva laji, joka karttaa filmiryhmiä

Afrikankultakissoja nähdään luonnossa äärimmäisen harvoin. Ne viettävät hyvin salaperäistä, piilottelevaa elämää ja karttavat äärimmilleen näyttäytymistä. Ensimmäiset valokuvat lajista, villinä luonnossa, saatiin vasta vuonna 2002, Gabonissa viidakkoon asetetulla automaattikameralla. Tästä kaikkien aikojen ensimmäisestä kuvasta vastasi Philipp Henschel. Ensimmäinen käsivaralla otetuista kuvista otettiin afrikankultakissasta vuotta myöhemmin, vuonna 2003.

Oikealla kaikkein aikojen ensimmäinen ja kai lähes ainoa video afrikankultakissasta. Videon on kuvannut vuonna 2011 viidakkoon asetettu automaattivideokamera.

Video on kuvattu Ugandassa, Kibale National Park -luonnonpustossa. Kameroiden virittelystä ja asentamisesta ovat vastanneet saksalaiset tutkijat (Max Planck Institute, for Evolutionary Anthropology in German).

Tiedämme tällä hetkellä enemmän afrikankultakissoista - mutta siltikään emme tiedä juuri mitään

Afrikankultakissoja Etelä-Afrikan yliopistossa tutkiva David Mills on vuonna 2015 todennut: "Tiedämme tällä hetkellä afrikankultakissoista paljon enemmän, kuin tiesimme muutama vuosi sitten - ja siltikään emme tiedä niiden käyttäytymisestä juuri mitään".
AFRIKANKULTAKISSA (Profelis aurata)

Afrikan luonnonvaraisiin pieniin kissaeläimiin kuuluu viisi eri lajia, afrikanvillikissa eli nubiankissa, viidakkokissa, hietakissa, mustajalkakissa ja afrikankultakissa.

Afrikankultakissa on kookas, noin kaksi kertaa kotikissan kokoinen - ja noin samankokoinen, kuin punailves. Sen ruumiin pituus on 60 - 100 cm ja sen hännällä on pituutta 16 - 46 cm. Uros on selvästi naarasta kookkaampi. Painoa on 5 - 16 kg.

Afrikankultakissa on hoikkarakenteinen ja sen jalat ovat suhteellisen pitkät. Väri vaihtelee vaaleanruskeasta tumman kastanjanruskeaan. Joidenkin yksilöiden turkissa on kullankeltaista vivahdetta ja se on antanut nimen koko lajille. Kultakissat voivat olla yksivärisiä tai hyvin heikosti tummemmin juovin taikka täplin kirjailtuja. Joillakin yksilöillä nämä kuviot piirtyvät tummempina ja selkeinä.

Levinneisyys

Afrikankultakissan levinneisyysalue käsittää koko Keski-Afrikan Senegalista Keniaan - eli Saharan eteläpuolisen, päiväntasaajan trooppisen sademetsäalueen, joka ulottuu länsirannikolta keskisen Itä-Afrikan hautavajoamaan asti. Siten myös Norsunluurannikko, Gabon, Angola ja Uganda ovat lajin elinaluetta. Afrikankultakissaa kutsutaan joskus "leopardin veljeksi", sillä lajit asuttavat samoja seutuja.

Vaarantunut kanta

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt uhanalaisuusluokituksessaan afrikankultakissan tilan vaarantuneeksi (VU, Vulnerable). Vaarantuneeseen lajiin kohdistuu suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä luonnosta.

Alalajit

Profelis aurata aurata, Kongosta Ugandaan, itäinen Afrikka.
Profelis aurata celidogaster, keskinen ja läntinen Afrikka.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Copyright Marcus Vegas
Afrikankultakissa
Elintavat ja saalistus

Afrikankultakissa elää erilaisissa sademetsätyypeissä, joskus varsin korkealla vuorillakin - mutta voi liikkua ihan savannillakin. Laji viettää salaperäistä ja huomaamatonta elämää ja sitä pääsee hyvin harvoin ihmissilmin näkemään luonnossa. Päivät afrikankultakissa lepäilee jossakin puiden oksistojen piiloissa ja sieltä se laskeutuu öiksi saalistusretkilleen.

Afrikankultakissa on taitava kiipeilijä ja saalistaa myös puissa, mutta pääosa saalistuksesta tapahtuu maassa. Rotat, hiiret, linnut ja pienet apinat kuuluvat sen ruokavalioon. Kookkaimmat yksilöt saattavat saada saaliikseen jopa pieniä antilooppeja. Myös muilta petolajeilta jääneet haaskat kuuluvat ravintoon. Afrikankultakissa ei ole salamyhkäisyydestään huolimatta arka ja se uskaltautuu saalistamaan kylistäkin kanoja, kilejä ja karitsoja.

Lisääntyminen

Afrikankultakissan kantoaika on 75 - 78 vuorokautta ja syntyvät pentueet ovat pieniä, vain 1 - 2 pentua. Pennut - jollainen kuvassa yllä - kehittyvät nopeasti. Niiden silmät aukeavat 6 - 7 vuorokauden kuluttua ja kävelemään pennut oppivat 10 vuorokauden ikäisinä. 18 kuukauden ikäisenä pennuista on kypsynyt lisääntymiskykyisiä aikuisia. Elinikä vankeudessa 15 vuotta.

Pygmien taikakaluna

Kamerunissa asustavat pygmit kantavat mukanaan metsästäessään, onnea tuovana amulettina afrikankultakissan häntää.
Samanlainen kuin aasiankultakissa

Afrikankultakissa muistuttaa silmiinpistävästi aasiankultakissaa. Nämä kaksi lajia eivät kuitenkaan ole erityisen läheisesti sukua toisilleen. Samankaltaisuus johtuu siitä, että lajit ovat kehittyneet samankaltaisissa oloissa ja muovautuneet siksi evoluution myötä samankaltaisiksi.

Eläintarhoissa

Maailman eläintarhoissa on ollut pieni määrä afrikankultakissoja. Tämän hetkinen tilanne ei ole selvillä, mutta ilmeisesti ei yhtään afrikankultakissaa ollut eläintarhoissa vuonna 2007.
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut

Perustietoja

Kissaeläinten kehityshistoriaaTunturisuden sivut OminaisuuksiaTunturisuden sivut Luusto ja aistitTunturisuden sivut LuokitteluTunturisuden sivut
*** www.tunturisusi.com ***