|
|
Afrikankultakissa (Profelis aurata)
Afrikan luonnonvaraisiin pieniin kissaeläimiin kuuluu viisi eri lajia,
afrikanvillikissa eli nubiankissa, viidakkokissa, hietakissa, mustajalkakissa ja
afrikankultakissa. Afrikankultakissa on kookas, noin kaksi kertaa kotikissan
kokoinen. Sen ruumiin pituus on
60 - 100 cm ja sen hännällä on pituutta 16 - 46 cm. Uros on selvästi naarasta
kookkaampi. Uroksen paino on 11 - 14 kg, enimmillään jopa 18 kg. Naaraiden painosta ei ole käytettävissä
tarkempia tietoja, paitsi että yksi punnittu naaras on painanut hieman yli 6 kg.
Afrikankultakissa on hoikkarakenteinen ja sen jalat ovat
suhteellisen pitkät. Väri vaihtelee vaaleanruskeasta tumman kastanjanruskeaan.
Joidenkin yksilöiden turkissa on kullankeltaista vivahdetta ja se on antanut nimen
koko lajille. Kultakissat voivat olla yksivärisiä tai hyvin heikosti
tummemmin juovin taikka täplin kirjailtuja. Joillakin yksilöillä nämä kuviot
piirtyvät tummempina ja selkeinä.
|
|
|
|
|
|
Levinneisyys.
Afrikankultakissan levinneisyysalue käsittää koko Keski-Afrikan Senegalista
Keniaan - eli Saharan eteläpuolisen, päiväntasaajan trooppisen sademetsäalueen, joka
ulottuu länsirannikolta keskisen Itä-Afrikan hautavajoamaan asti.
Siten myös Norsunluurannikko, Gabon, Angola ja Uganda ovat lajin elinaluetta.
Afrikankultakissaa kutsutaan joskus "leopardin veljeksi", sillä lajit
asuttavat samoja seutuja.
Alalajit
Profelis aurata aurata, Kongosta Ugandaan, itäinen Afrikka
Profelis aurata celidogaster, keskinen ja läntinen Afrikka
|
|
|
|
|
Elintavat ja saalistus.
Afrikankultakissa elää erilaisissa sademetsätyypeissä, joskus
varsin korkealla vuorillakin - mutta voi liikkua ihan savannillakin.
Laji viettää salaperäistä ja huomaamatonta elämää js sitä pääsee harvoin
näkemään luonnossa. Päivät afrikankultakissa lepäilee jossakin puiden oksistojen piiloissa ja
sieltä se laskeutuu öiksi saalistusretkilleen.
Se on taitava
kiipeilijä ja saalistaa myös puissa, mutta pääosa saalistuksesta
tapahtuu maassa. Rotat, hiiret,
linnut ja pienet apinat kuuluvat
sen ruokavalioon. Kookkaimmat yksilöt saattavat saada saaliikseen
jopa pieniä antilooppeja. Myös muilta petolajeilta jääneet haaskat kuuluvat ravintoon.
Afrikankultakissa ei ole salamyhkäisyydestään huolimatta arka ja se
uskaltautuu saalistamaan kylistäkin kanoja, kilejä ja karitsoja.
Lisääntyminen.
Afrikankultakissan kantoaika on 75 - 78 vuorokautta ja syntyvät pentueet ovat pieniä,
vain 1 - 2 pentua. Pennut - jollainen kuvassa yllä - kehittyvät nopeasti.
Niiden silmät aukeavat 6 - 7 vuorokauden kuluttua ja kävelemään pennut oppivat
10 vuorokauden ikäisinä. 18 kuukauden ikäisenä pennuista on kypsynyt
lisääntymiskykyisiä aikuisia.
Elinikä vankeudessa 15 vuotta.
Pygmien taikakaluna. Kamerunissa asustavat pygmit kantavat mukanaan
metsästäessään, onnea tuovana amulettina afrikankultakissan häntää.
Samanlainen kuin aasiankultakissa. Afrikankultakissa muistuttaa silmiinpistävästi
aasiankultakissaa. Nämä kaksi lajia eivät kuitenkaan ole erityisen läheisesti sukua
toisilleen. Samankaltaisuus johtuu siitä, että lajit ovat kehittyneet
samankaltaisissa oloissa ja muovautuneet siksi evoluution myötä
samankaltaisiksi.
Eläintarhoissa. Maailman eläintarhoissa on ollut pieni määrä afrikankultakissoja.
Tämän hetkinen tilanne ei ole selvillä, mutta ilmeisesti ei yhtään
afrikankultakissaa ole eläintarhoissa vuonna 2007.
Vaarantunut kanta. Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN
(The World Conservation Union) on määrittänyt vuonna 2006 uhanalaisuusluokituksessaan
afrikankultakissan tilan vaarantuneeksi (VU, Vulnerable). Vaarantuneeseen lajiin kohdistuu
suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä luonnosta.
|
|
|
|
