Elintavat ja saalistus
Afrikankultakissa elää erilaisissa sademetsätyypeissä, joskus
varsin korkealla vuorillakin - mutta voi liikkua ihan savannillakin.
Laji viettää salaperäistä ja huomaamatonta elämää ja sitä pääsee hyvin harvoin ihmissilmin
näkemään luonnossa. Päivät afrikankultakissa lepäilee jossakin puiden oksistojen piiloissa ja
sieltä se laskeutuu öiksi saalistusretkilleen.
Afrikankultakissa on taitava
kiipeilijä ja saalistaa myös puissa, mutta pääosa saalistuksesta
tapahtuu maassa. Rotat, hiiret,
linnut ja pienet apinat kuuluvat
sen ruokavalioon. Kookkaimmat yksilöt saattavat saada saaliikseen
jopa pieniä antilooppeja. Myös muilta petolajeilta jääneet haaskat kuuluvat ravintoon.
Afrikankultakissa ei ole salamyhkäisyydestään huolimatta arka ja se
uskaltautuu saalistamaan kylistäkin kanoja, kilejä ja karitsoja.
Lisääntyminen
Afrikankultakissan kantoaika on 75 - 78 vuorokautta ja syntyvät pentueet ovat pieniä,
vain 1 - 2 pentua. Pennut - jollainen kuvassa yllä - kehittyvät nopeasti.
Niiden silmät aukeavat 6 - 7 vuorokauden kuluttua ja kävelemään pennut oppivat
10 vuorokauden ikäisinä. 18 kuukauden ikäisenä pennuista on kypsynyt
lisääntymiskykyisiä aikuisia.
Elinikä vankeudessa 15 vuotta.
Pygmien taikakaluna
Kamerunissa asustavat pygmit kantavat mukanaan
metsästäessään, onnea tuovana amulettina afrikankultakissan häntää.
Afrikan tunnusomaista maisemaa on savanni akaasiapuineen. Afrikankultakissa on yksi niistä harvoista kissaeläinlajeista,
joista ei löydy tässä yhteydessä käytettäväksi ainuttakaan kuvaa. Siksi tunnelmoimme Kenian savannin äärellä.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Kandukuru Nagarjun
Levinneisyys
Afrikankultakissan levinneisyysalue käsittää koko Keski-Afrikan Senegalista
Keniaan - eli Saharan eteläpuolisen, päiväntasaajan trooppisen sademetsäalueen, joka
ulottuu länsirannikolta keskisen Itä-Afrikan hautavajoamaan asti.
Siten myös Norsunluurannikko, Gabon, Angola ja Uganda ovat lajin elinaluetta.
Afrikankultakissaa kutsutaan joskus "leopardin veljeksi", sillä lajit
asuttavat samoja seutuja.
Alalajit
Profelis aurata aurata, Kongosta Ugandaan, itäinen Afrikka.
Profelis aurata celidogaster, keskinen ja läntinen Afrikka.
Samanlainen kuin aasiankultakissa
Afrikankultakissa muistuttaa silmiinpistävästi
aasiankultakissaa. Nämä kaksi lajia eivät kuitenkaan ole erityisen läheisesti sukua
toisilleen. Samankaltaisuus johtuu siitä, että lajit ovat kehittyneet
samankaltaisissa oloissa ja muovautuneet siksi evoluution myötä
samankaltaisiksi.
Eläintarhoissa
Maailman eläintarhoissa on ollut pieni määrä afrikankultakissoja.
Tämän hetkinen tilanne ei ole selvillä.