Menu
Kissaeläimet
Sumatransarvikuono (Dicerorhinus sumatrensis)

Maailman kolmanneksi suurimman saaren, Borneon sademetsissä elää runsas eläimistö. Niistä vain eräät, kuten borneonkissakin, ovat niin äärimmäisen harvinaisia, että kuvia ei ole käytettävissä. Siksi kissasivuilla vierailee myös Borneossa tavattava sumatransarvikuono. Borneossa on omakin, vieläkin harvinaisempi sarvikuononsa, borneonsarvikuono. Borneon sarvikuonoja arvellaan olevan jäljellä enää kolmekymmentä. Borneon sarvikuono on maailman harvinaisin sarvikuono. Sen erottaa niin ikään uhanalaisesta Sumatran sarvikuonosta pienempi koko, pienemmät hampaat ja erikoisen muotoinen pää.
BORNEONKISSA (Catopuma badia)

Borneonkissa on suunnilleen kesykissan kokoinen. Pituutta 57 - 63 cm ja painoa 2,3 - 4,5 kg. Hartiakorkeus 28 cm. Turkki on tasaisen punaruskea - joskus turkki voi olla harmaa. Vatsapuoli on vaalea, kuten myös jalat ovat vaaleammat. Turkissa on tummempia täpliä, vaikka ne eivät erotu erityisen selkeästi.

Tällä kissalajilla on hyvin pitkä ja ohutkarvainen häntä, jonka kärkikarvat ovat väriltään mustat. Hännän pituus 32 - 39 cm. Borneonkissa muistuttaa jonkin verran aasiankultakissaa, ollen tälle läheistä sukua, vaikka onkin paljon pienempi kooltaan ja sillä on toisenlainen kallon rakenne. Pyöreämuotoisessa päässä korvat ovat pienet. Pään takaosassa turkissa on M-muotoinen juovakuvio. Pitkäruumiisena ja pitkähäntäisenä borneonkissa muistuttaa myös etäisesti jaguarundia.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Copyright Public domain
Borneonkissa
Ei alalajeja

Tälle kissalle ei tunneta alalajeja. Se ei sinänsä ole ihme, sillä laji elää hyvin eristyneellä alueella. Toisaalta, laji tunnetaankin erittäin huonosti.

Erittäin uhanalainen

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt uhanalaisuusluokituksessaan borneonkissan tilan erittäin uhanalaiseksi (EN, Endangered). Erittäin uhanalaiseen lajiin kohdistuu erittäin suuri uhka lähitulevaisuudessa hävitä luonnosta.

Ravinto - lisääntyminen

Arvellaan, että borneonkissa saalistaa öisin pieniä nisäkkäitä, kuten jyrsijöitä ja ehkä apinoita - myös lintuja. Tämä on kuitenkin vain arvelua. Myöskään mitään ei tiedetä lajin lisääntymiskäyttäymisestä, eikä lajin sisäisistä sosiaalisista suhteista.
Levinneisyys

Borneonkissat elelevät eristyneenä, endeemisenä lajina paikallisesti, nimensä mukaisesti Aasiassa Borneon saarella, joka on niiden ainoa elinpaikka. Sielläkin niitä on ilmeisen vähän, määrästä ei ole kuitenkaan tietoa. Tiheäpuustoisilla ja kallioisilla elinalueillaan, sademetsissä, ne pysyvät myös tehokkaasti piilossa ja niitä nähdään siksi hyvin harvoin. Kaiken lisäksi borneonkissat ovat liikkeellä öiseen aikaan. Siksikin tästä kissasta tiedetään edelleenkin varsin vähän.
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut

Perustietoja

Kissaeläinten kehityshistoriaaTunturisuden sivut OminaisuuksiaTunturisuden sivut Luusto ja aistitTunturisuden sivut LuokitteluTunturisuden sivut
*** www.tunturisusi.com ***