|
|
Borneonkissa (Catopuma badia) on
suunnilleen kesykissan kokoinen.
Pituutta 57 - 63 cm ja painoa
2,3 - 4,5 kg. Hartiakorkeus 28 cm. Turkki on
tasaisen punaruskea - joskus turkki voi olla harmaa.
Vatsapuoli on vaalea, kuten myös jalat ovat vaaleammat.
Turkissa on tummempia täpliä, vaikka ne eivät erotu
erityisen selkeästi.
Tällä kissalajilla on hyvin pitkä ja ohutkarvainen häntä,
jonka kärkikarvat ovat väriltään mustat. Hännän pituus 32 - 39 cm.
Borneonkissa muistuttaa jonkin verran aasiankultakissaa,
ollen tälle läheistä sukua, vaikka onkin paljon pienempi kooltaan
ja sillä on toisenlainen kallon rakenne. Pyöreämuotoisessa päässä
korvat ovat pienet. Pään takaosassa turkissa on M-muotoinen
juovakuvio. Pitkäruumiisena ja pitkähäntäisenä borneonkissa muistuttaa myös etäisesti
jaguarundia.
Ravinto. Arvellaan, että borneonkissa saalistaa öisin pieniä
nisäkkäitä, kuten jyrsijöitä ja ehkä apinoita - myös lintuja.
Tämä on kuitenkin vain arvelua. Myöskään mitään ei tiedetä lajin lisääntymiskäyttäymisestä,
eikä lajin sisäisistä sosiaalisista suhteista.
|
|
|
|
|
|
Levinneisyys.
Borneonkissat elelevät eristyneenä, endeemisenä lajina paikallisesti,
nimensä mukaisesti Aasiassa Borneon saarella, joka on niiden
ainoa elinpaikka. Sielläkin niitä on ilmeisen vähän, määrästä ei ole kuitenkaan
tietoa. Tiheäpuustoisilla ja kallioisilla elinalueillaan, sademetsissä, ne
pysyvät myös tehokkaasti piilossa ja niitä nähdään siksi hyvin harvoin.
Kaiken lisäksi borneonkissat ovat liikkeellä öiseen aikaan.
Siksikin tästä kissasta tiedetään edelleenkin varsin vähän.
|
|
|
|
|
Harvoin havaittu laji. Vuosien 1855 ja 1928 välisenä aikana
tutkijat saivat haltuunsa vain kuusi tämän lajin yksilöä.
Ensimmäisen valokuvan elävästä borneonkissasta otti BBC:n valokuvaaja vasta vuonna 1988.
Euroopan luonnonhistorian museoissa on ollut olemassa lajista viisi nahkaa ja kaksi kalloa.
Vuoden 1992 tapaus. Vuonna 1992 yksi borneonkissanaaras jäi vahingossa
ansaan. Ilmeisesti tätä yksilöä pidettiin vangittuna hallussa muutamia kuukausia.
Sitten se toimitettiin kuoleman rajoilla paikalliseen eläinmuseoon,
jossa se pian kuoli ja jossa sitä voitiin sitten käyttää geneettisissä
tutkimuksissa.
Ei alalajeja. Tälle kissalle ei tunneta alalajeja. Se ei sinänsä ole ihme,
sillä laji elää hyvin eristyneellä alueella. Toisaalta, laji tunnetaankin erittäin huonosti.
Borneonkissat eläintarhoissa. Maailman eläintarhoissa on tällä hetkellä
viimeisimmän tilaston mukaan kuitenkin jo yhteensä 44 borneonkissaa. Näistä 5 on USA:ssa.
Eläintarhat maksavat paikallisille borneonkissan pyytäjille huimia hintoja
elävistä yksilöistä. Siksi tätä niin tuntematonta kissaa pääsee näkemään
nyt myös eräissä eläintarhoissa.
Borneolla elää viisi kissalajia. Lajit ovat
borneonpuuleopardi (Neofelis diardi), borneonkissa (Catopuma badia),
litteäpääkissa eli malesiankissa (Prionailurus planiceps), marmorikissa (Pardofelis marmorata)
ja leopardikissa (Prionailurus bengalensis).
Erittäin uhanalainen. Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN
(The World Conservation Union) on määrittänyt vuonna 2006 uhanalaisuusluokituksessaan borneonkissan
tilan erittäin uhanalaiseksi (EN, Endangered). Erittäin uhanalaiseen
lajiin kohdistuu erittäin suuri uhka lähitulevaisuudessa hävitä luonnosta,
Kinabalu. Sivun alimmassa kuvassa Kinabalun vuori Borneolta.
Se on koko Kaakkois-Aasian korkein vuori.
Borneo on maailman kolmanneksi suurin saari. Se sijaitsee Kaakkois-Aasiassa,
Itä-Intian saaristossa. Borneon eteläosat (Kalimantan) kuuluvat Indonesialle,
pohjoisosat Bruneille ja Malesialle.
|
|
|
|
