Menu
Kissaeläimet
IBERIANILVES (Lynx pardinus)

Iberianilves, jonka vanhentunut nimi oli myös espanjanilves on pienempi, kuin euraasianilves (Lynx lynx) mutta sitä kuvataan kaksi kertaa isommaksi, kuin kotikissaa. Varsin pitkine jalkoineen se vaikuttaa hontelolta. Etenkin nuoremmissa yksilöissä tämä hontelous ja heiveröisyys voi näkyä selvästi, kun ne useinkin nälkäisinä tekevät taivaltaan, hakeutuessaan omalle reviirilleen.

Kolmen vuoden ikäisenä iberianilves on saavuttanut aikuisen raskastekoisemmat mitat. Silloin sen ruumiilla on pituutta 85 - 110 cm ja painoa 9 - 13 kg. Naaraat ovat hieman keveämpiä kuin urokset. Naaraiden keskipaino 9.3 kg. Urosten keskipaino 12.8 kg. Korvissa on ilvesten tapaan kärkinä karvatupsut. Lyhyellä töpöhännällä on pituutta noin 12 cm. Tämän lajin turkki on aina täplikäs.
Iberianilves pentuineen


Vanha, radiopannoitettu iberianilves, Cerrajero, paino 19 kg - 14.2.2012. Sierra Morena.
Euroopan tiikeri

Pienestä koostaan huolimatta iberianilvestä kutsutaan myös Euroopan tiikeriksi, sen turkkikuvioinnin ja saalistustaitojen vuoksi. Eduardo Goncalves on kirjoittanut iberianilveksestä kirjankin, jonka nimenä on "The Algarve Tiger" - Algarven tiikeri.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Ars Electronica
*Kuva, pieni - Copyright Erlon Jequié
Iberianilves
Lisääntyminen

Kerran vuodessa syntyy 2 - 4 pentua, tavallisimmin kolme. Lisääntymiskyky säilyy sekä uroksilla että naarailla kymmenen vuoden ikään asti. 20 kuukauden ikäisinä pennut lähtevät omille poluilleen. Niiltä menee noin 6 kuukautta siihen, että ne ovat ottaneet hallintaansa oman reviirinsä, joka sijaitsee noin 10 - 20 kilometrin, enimmilläänkin vain 30 kilometrin päässä synnyinpaikasta.

Juuri tämä nuorten yksilöiden siirtyminen omalle alueelleen on meidän päivinämme osoittautunut iberianilveksille kohtalokkaaksi, sillä puolet niistä kuolee tässä vaiheessa ansoihin taikka auton alle jääden. Yhden vuorokauden aikana iberianilves voi tehdä retkillään matkaa 7 km. Sen reviiri on kooltaan vain 3 - 4 neliökilometriä ja pienempikin, jos jäniksiä on runsaasti. Yksinään elävien iberianilvesten kanssakäyminen lajikumppaneiden kanssa rajoittuu lisääntymisaikaan sekä aikaan, jolloin pennut ovat emonsa seurassa. Tosin, niiden reviirit voivat mennä osittain limittäinkin, joten kyllä ne ainakin salaa toistensa liikkeitä seurailevat muulloinkin.

Iberianilvekset ovat lisääntymiskykyisiä 10 vuoden ikään asti. Ne saavuttavat 13 - 14 vuoden iän.
Levinneisyys

Iberianilveksiä on Espanjassa erityisesti kahdella eri alueella. Sierra Morenan alueella pohjoisessa Andalusiassa - muodostuu kahdesta luonnonpuistosta, jotka ovat Andújar ja Cardeña-Montoro - sekä Doñanan kansallispuistossa, lounaisessa Andalusiassa.

Iberianilves

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Arkaitz Lira
Saalistus ja elinympäristöt

Iberiannilves on yöeläin ja jänikset ja kaniinit ovat sen tärkeitä saaliseläimiä - kuten myös sorsalinnut sekä kuusipeuran ja saksanhirven vasat. Jänikset muodostavat ruokavaliosta 75 - 100 %, riippuen ihan siitä, miten niitä on saatavilla. Jänisten tarve on suunnilleen yksi jänis päivässä. Saaliinsa iberianilves kuljettaa tappopaikalta kauemmaksi, missä se ruokailtuaan hautaa jäävät osat maan peittoon. Jos on tarpeen, kiipeää iberianilves myös taitavasti puussa.

Ideaalisen elinympäristön iberianilvekselle muodostaa välimerellisen maiseman kaunis mosaiikki, jossa vuoret ja tasangot vuorottelevat. Pensaikkoiset niityt, korkea ruohikko ja yksinäiset taikka pieninä metsinä kasvavat vanhat korkkipuut tarjoavat yllin kyllin piilopaikkoja saaliin väijymiseen ja soveltuvat myös oivasti lepopaikaksi ja pesintään.

Yllättävästi iberianilveksen ihanteelliseen elinympäristöön kuuluu myös sopivan vähäisessä määrin ihmisen läsnäolo. Iberianilvekset taittavat matkojaan mieluummin ihmisten tekemillä vähäisilläkin poluilla, kuin ihan erämaassa. Niiden on havaittu merkkailevan reviiriensä rajojakin juuri tällaisille polku- ja tielinjoille. Ihan oma lukunsa on sitten se, että talojen takapihoilta saattaa jänisten puuttuessa löytyä kana, ankka, taikka muuta maukasta naposteltavaa. Yksi syy siihen, että iberianilvestä on jahdattu, on sen kotieläimille muinoin tekemät vahingot.

547 - 598 iberianilvestä vuonna 2017 - paluu takaisin sukupuuton partailta

Iberianilveksen on Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) luokitellut äärimmäisen uhanalaiseksi ja se siten on samalla yksi maailman harvinaisimpia kissaeläimiä. Laji elää vain Iberian niemimaalla, Espanjassa ja Portugalissa.

Iberianilvesten määrä 1900-luvun alussa oli 100 000. 1980-luvulla määrä oli jo pudonnut alle 10 000:een. Vielä vuonna 1990 iberianilvesten määräksi arvioitiin 1 100. Vuonna 2002 määrä oli pienimmillään - alle 100 iberianilvestä ja tuolloin laji oli välittömässä sukupuuton vaarassa.

Vuonna 2017 moninaiset suojelutoimet olivat aikaansaaneet sen, että iberianilvesten määrä oli kohonnut jopa merkittävästi ja iberianilveksiä oli 547. Ruotsalainen The Local Europe AB mainitsee määräksi 598.

Iberianilvesten määrän kohoamisesta huolimatta laji on edelleen vaarassa, vaikka uhka välittömästä sukupuutosta onkin poistunut. Iberianilvestä uhkaavat mm. sen tärkeimmän saaliseläimen, jäniksen kato ja liikenne. Siltikin, kannan elpymistä ja kasvua nykyiselle tasolleen pidetään lajin suojelutoimissa suurena menestyksenä.

Lähteet
*El País 21.2.2018: The Iberian lynx: No longer a whisker from extinction
*The Local Europe AB: Endangered Iberian lynx found living in hills near Barcelona


Äärimmäisen uhanalainen!

Iberianilveksen on Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) luokitellut äärimmäisen uhanalaiseksi ja se siten on samalla yksi maailman harvinaisimpia kissaeläimiä. Laji elää vain Iberian niemimaalla, Espanjassa ja Portugalissa.

Jänikset

IUCN:n mukaan iberianilvesten säilyminen riippuu ensi tilassa, eräiden muiden seikkojen ohessa, tiukasti siitä, miten niille riittää jäniksiä ravinnoksi. Myös jäniskanta olisi saatava kohoamaan, muuten tulevaisuutta ei ole. Iberianilveksen alamäki alkoi 1950-luvulla, kun sen pääasiallista ruoanlähdettä eli jäniksiä alettiin hävittää istuttamalla niihin myxomatosis-nimisen alkueläimen aiheuttamaa limakasvaintautia. Hävityksen jälkeen jäniskanta alkoikin elpyä pian, mutta se on silti edelleen pieni, sillä 1980-luvulla sitä verotti verenvuotoja aiheuttava keuhkokuume. Toimia jäniskannan elvyttämiseksi onkin meneillään ilvesten asuinalueilla ja samalla yritetään muita jäniksiä saalistavia eläimiä, kuten kettuja, eliminoida.
Iberianilves Lince-ibérico
Iberianilves - Lince-ibérico - Doñana, Maio 2010.
All rights reserved
*Kuva Copyright - All rights reserved: © patricia e luis - Used with permission.
Iberianilves
Iberianilves.
All rights reserved
*Kuva Copyright - All rights reserved: © Fernando Cuenca Romero - Used with permission.
Jaguaari Kissaeläimet

Aasiankultakissa Tunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Tunturisuden sivut Afrikankultakissa Tunturisuden sivut Andienkissa Tunturisuden sivut Borneonkissa Tunturisuden sivut Borneonpuuleopardi Tunturisuden sivut Gepardi Tunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajit Tunturisuden sivut Hietakissa Tunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves) Tunturisuden sivut Ilves Tunturisuden sivut Iriomotenkissa Tunturisuden sivut Jaguaari Tunturisuden sivut Musta jaguaari Tunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut Kalastajakissa Tunturisuden sivut Kanadanilves Tunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves) Tunturisuden sivut Kiinanaavikkokissa Tunturisuden sivut Kodkod (yökissa) Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa) Tunturisuden sivut Kotikissa Tunturisuden sivut Leijona Tunturisuden sivut Leijonan alalajit Tunturisuden sivut Leijonan pentukuvia Tunturisuden sivut Valkoiset leijonat Tunturisuden sivut Aasianleijona Tunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajit Tunturisuden sivut Musta pantteri Tunturisuden sivut Litteäpääkissa Tunturisuden sivut Lumileopardi Tunturisuden sivut Manuli (arokissa) Tunturisuden sivut Manulikuvia Tunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa) Tunturisuden sivut Marmorikissa Tunturisuden sivut Mustajalkakissa Tunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa) Tunturisuden sivut Oselotti Tunturisuden sivut Pampasinkissa Tunturisuden sivut Pantanalinkissa Tunturisuden sivut Punailves Tunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa) Tunturisuden sivut Puuleopardi Tunturisuden sivut Puuma Tunturisuden sivut Ruostetäpläkissa Tunturisuden sivut Servaali Tunturisuden sivut Servaalikuvia Tunturisuden sivut Savannah Tunturisuden sivut Suokissa Tunturisuden sivut Tiikeri Tunturisuden sivut Tiikerin alalajit Tunturisuden sivut Valkoinen tiikeri Tunturisuden sivut Kultatiikeri Tunturisuden sivut Liikeri ja tiikoni Tunturisuden sivut Villikissa Tunturisuden sivut

Perustietoja: Kissaeläinten kehityshistoriaa Tunturisuden sivut Ominaisuuksia Tunturisuden sivut Luusto ja aistit Tunturisuden sivut
*** www.tunturisusi.com ***