Menu
Kissaeläimet
Gepardi GEPARDI (Acinonyx jubatus)

Lisääntyminen

Gepardin kantoaika on 90 - 95 päivää ja pentuja syntyy keskimäärin 3 - 5, vaikka niitä voi syntyä jopa 8. Pennut ovat syntyessään noin 30 cm pitkiä ja painavat 250 - 300 grammaa. Gepardiemo pitää hyvää huolta pennuistaan ja tekee niille päivittäin uusia pesä- ja piilopaikkoja korkeaan ruohikkoon.

Kun emo on kauempana, kutsuvat pennut sitä sirkutellen kuin linnut ja emo vastailee niille samanlaisin äänin. Puolitoista vuotta pennut ovat riippuvaisia emostaan.

Vain viitisen prosenttia Itä-Afrikan tasankojen gepardinpennuista elää täysikasvuisiksi saati sitten täyden elämänkaaren, joka voi venyä 14-vuotiseksikin mutta kestää keskimäärin vain seitsemän vuotta.

Gepardi on enimmäkseen yksineläjä ja gepardiemo kasvattaa pentunsakin yksin, uros käy vain parittelemassa ja häipyy matkoihinsa. Joskus gepardiveljekset elävät yhdessä ja tällainen liitto voi kestää niiden eliniän. Yhdessä ne saalistavat ja puolustavat reviiriään.

Naaraat kulkevat yleensä yksin omia laajoja polkujaan, paitsi silloin, kun niillä on pennut mukanaan. Toisinaan gepardeja on nähty pieninä, korkeintaan kymmenen eläimen ryhminä. Ryhmissä on voinut olla joko molempia sukupuolia tai pelkästään uroksia.

Yksinomaan naaraista koostuvia laumoja ei ole havaittu emon johtamia pentueita lukuun ottamatta. Gepardin reviiri voi olla suuruudeltaan 800 neliökilometriä.

Gepardin pentu - kuvassa oikealla.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Copyright Tambako the Jaguar
gepardin pentu
Gepardiemo pentuineen
Gepardiemo pentuineen. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Tambako the Jaguar
GEPARDIN ALALAJEJA

Kuningasgepardi (Acinonyx jubatus jubatus)

Kuningasgepardia pidettiin aikoinaan ihan omana lajinaan. Arveltiin myös, että se olisi leopardin ja gepardin yhtenen jälkeläinen, hybridi. Sittemmin on todettu sen olevan geneettinen värimuunnelma ja se on luettu yhdeksi gepardin monista alalajeista. Tähän päätelmään tultiin varmuudella 1980-luvulla, kun Etelä-Afrikassa sijaitsevassa gepardipuistossa kahdelle tavallisen näköiselle gepardille syntyi kaikkien yllätykseksi jälkeläisenä kuningasgepardi.

Kuningasgepardeja käytettiin aikoinaan Keski-Afrikassa metsästyksessä. Nykyisin niitä on ainoastaan Zimbabwessa ja Etelä-Afrikan Transvaalissa. Kuningasgepardin turkin kuviointi on erilainen, kuin muiden gepardien. Sen turkissa etenkin selkäpuolelta pienemmät täplät puuttuvat ja niiden tilalla ovat laajemmat, mustat ja osin toisiinsa liittyneet juovamaiset kuviot. Pelkästään värimuunnos ei tee kuningasgepardista alalajia.

Gepardin pentu

Namibia Cheetah & Environmental Conservation Project Vapaaehtoistyötä Namibian gepardien ja luonnon pelastamiseksi!

Afrikangepardi (Acinonyx jubatus jubetus)

Aasiangepardi (Acinonyx jubatus venaticus)


Melkein sukupuutossa, etäisillä Iranin ja Afganistanin seuduilla elävät alalajin viimeiset yksilöt.

Sudaningepardi (Acinonyx jubatus soemmeringii)

East Africa Cheetah (Acinonyx jubatus fearonii)

North Africa Cheetah (Acinonyx jubatus guttatus )

Turkmenistaningepardi (Acinonyx jubatus raddei)

East Africa Cheetah (Acinonyx jubatus ngorongorensis)

Western East Africa Cheetah (Acinonyx jubatus velox)

Eastern East Africa Cheetah (Acinonyx jubatus rainey)

North West Africa Cheetah (Acinonyx jubatus hecki)


Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla ja alla, gepardin pentu Copyright Tambako the Jaguar


Gepardipentu
Gepardin luokittelua

Gepardi on muista kissaeläimistä sen verran poikkeava, että sen luokittelu on ollut hapuilevaa. Vanhassa eläinkirjassa gepardia kuvataan koira- ja kissaeläimen välimuodoksi. Kissaeläinten heimossa sillä on ollut oma erityinen alaheimonsa Acinonychinae, jonka ainut edustaja se on ollut. Esimerkiksi nisäkäsnimistötoimikunta näyttää nettisivuillaan edelleen merkitsevän gepardin alaheimoksi tämän. Mitä vakuuttavimmin kuitenkin nykyisin katsotaan, että gepardilla ei ole omaa, erityistä alaheimoaan - vaan se on alaheimoon Felinae kuuluva laji, yhdessä lukuisien muiden tähän alaheimoon kuuluvien kissaeläinten kanssa.

Gepardin erityispiirteitä

Nopeutensa ja kynsiensä ohella gepardiin liittyy muitakin erityispiirteitä; se ei kykene karjumaan taikka murisemaan, vaan se naukuu, uikahtelee viheltävästi taikka kehrää kuin pienet kissat.

Gepardien esihistoriaa

Gepardien alkuperän uskotaan olevan Afrikassa, jossa niiden esi-isien katsotaan eläneen 26 - 7,5 miljoonaa vuotta sitten. Tämän jälkeen ne lie kulkeneet vähitellen Aasiaan. Tämä siirtyminen on saattanut tapahtua yhtä aikaa gasellien kehittymisen kanssa.

Oikea gepardi oli jo Acinonyx pardinensis, joka eli 7,5 - 3,75 miljoonaa vuotta sitten. Se oli paljon suurikokoisempi, kuin nykygepardi ja sen fossiilisia jäänteitä on löydetty Euroopasta, Intiasta ja Kiinasta. Hieman pienempi gepardi Acinonyx intermedius eli tämän jälkeen noin 3,8 - 1,9 miljoonaa vuotta sitten. Sekin eli Kiinassa asti.

Nykygepardimme Acinonyx jubatus kuoli sukupuuttoon itäisimmästä Aasiasta viimeisimmän jääkauden päättyessä, tehden tilaa muille kissapedoille. Olduvai Gorge Tansaniassa on se paikka, josta Afrikasta on löydetty varhaisin gepardin fossiili, ja se ajoittuu myöhemmälle pleistoseenikaudelle.

Amerikassakin eli noin 100 000 vuotta sitten kaksi gepardilajia, Miracinonyx studeri ja Miracinonyx trumani. Molemmissa oli samoja piirteitä ja ominaisuuksia kuin nykygepardissakin. Amerikan hanka-antiloopeista kehittyi nopeita juuri näiden gepardien vuoksi, sillä preerioilla ei ollut yhtään toista yhtä nopeaa saalistajaa.

Pohjois-Amerikassa on elänyt myös gepardi Miracinonyx inexpectatus jo noin 1 -1,5 miljoonaa vuotta sitten ja sitä pidetään puumankin lähisukulaisena.
Gepardiemo pentuineen
Gepardiemo pentuineen. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Tambako the Jaguar
Äkäinen gepardipentu
Äkäinen gepardipentu. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Martin Heigan
Gepardiemo pentuineen
Gepardiemo pentuineen. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Tambako the Jaguar
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut

Perustietoja

Kissaeläinten kehityshistoriaaTunturisuden sivut OminaisuuksiaTunturisuden sivut Luusto ja aistitTunturisuden sivut LuokitteluTunturisuden sivut
*** www.tunturisusi.com ***