|
|
Gepardi (Acinonyx jubatus)
LISÄÄNTYMINEN
Gepardin kantoaika on 90 - 95 päivää ja pentuja syntyy keskimäärin 3 - 5, vaikka niitä
voi syntyä jopa 8. Pennut ovat syntyessään noin 30
cm pitkiä ja painavat 250 - 300 grammaa. Gepardiemo pitää hyvää huolta pennuistaan
ja tekee niille päivittäin uusia pesä- ja piilopaikkoja korkeaan ruohikkoon.
Kun emo on kauempana, kutsuvat pennut sitä sirkutellen kuin linnut ja emo
vastailee niille samanlaisin äänin. Puolitoista vuotta pennut ovat riippuvaisia
emostaan.
Vain viitisen prosenttia Itä-Afrikan
tasankojen gepardinpennuista elää täysikasvuisiksi saati sitten täyden elämänkaaren,
joka voi venyä 14-vuotiseksikin mutta kestää keskimäärin vain seitsemän vuotta.
|
|
|
|
|
Gepardi on enimmäkseen yksineläjä ja gepardiemo kasvattaa pentunsakin yksin, uros käy vain
parittelemassa ja häipyy matkoihinsa.
Joskus gepardiveljekset elävät yhdessä ja tällainen liitto voi kestää niiden eliniän.
Yhdessä ne saalistavat ja puolustavat reviiriään. Naaraat kulkevat yleensä yksin
omia laajoja polkujaan, paitsi silloin, kun niillä on pennut mukanaan. Toisinaan gepardeja
on nähty pieninä, korkeintaan kymmenen eläimen ryhminä. Ryhmissä on voinut olla
joko molempia sukupuolia tai pelkästään uroksia. Yksinomaan naaraista koostuvia
laumoja ei ole havaittu emon johtamia pentueita lukuun ottamatta.
Gepardin reviiri voi olla suuruudeltaan 800 neliökilometriä.
GEPARDIN ALALAJEJA
Kuningasgepardi (Acinonyx jubatus jubatus). Kuningasgepardia
pidettiin aikoinaan ihan omana lajinaan. Arveltiin myös,
että se olisi leopardin ja gepardin yhtenen jälkeläinen, hybridi. Sittemmin on
todettu sen olevan geneettinen värimuunnelma ja se on luettu yhdeksi gepardin
monista alalajeista. Tähän päätelmään tultiin varmuudella
1980-luvulla, kun Etelä-Afrikassa sijaitsevassa gepardipuistossa
kahdelle tavallisen näköiselle gepardille syntyi kaikkien yllätykseksi jälkeläisenä
kuningasgepardi. Kuningasgepardeja käytettiin aikoinaan Keski-Afrikassa
metsästyksessä. Nykyisin niitä on ainoastaan Zimbabwessa ja Etelä-Afrikan
Transvaalissa. Kuningasgepardin turkin kuviointi on erilainen, kuin muiden
gepardien. Sen turkissa etenkin selkäpuolelta pienemmät täplät puuttuvat
ja niiden tilalla ovat laajemmat, mustat ja osin toisiinsa liittyneet juovamaiset kuviot.
Pelkästään värimuunnos ei tee kuningasgepardista alalajia.
Kuningasgepardin kuva isona!
Afrikangepardi (Acinonyx jubatus jubetus)
Aasiangepardi (Acinonyx jubatus venaticus) Melkein sukupuutossa,
etäisillä Iranin ja Afganistanin seuduilla elävät alalajin viimeiset yksilöt.
Sudaningepardi (Acinonyx jubatus soemmeringii)
East Africa Cheetah (Acinonyx jubatus fearonii)
North Africa Cheetah (Acinonyx jubatus guttatus )
Turkmenistaningepardi (Acinonyx jubatus raddei)
East Africa Cheetah (Acinonyx jubatus ngorongorensis)
Western East Africa Cheetah (Acinonyx jubatus velox)
Eastern East Africa Cheetah (Acinonyx jubatus rainey)
North West Africa Cheetah (Acinonyx jubatus hecki)
Gepardi on alaheimossaan yksin.
Gepardi poikkeaa muista kissaheimon edustajista niin paljon, että se muodostaa
yksinään oman alaheimonsa. Nopeutensa ja kynsiensä ohella siihen liittyy muitakin
erityispiirteitä; se ei kykene karjumaan taikka murisemaan, vaan se naukuu, uikahtelee viheltävästi taikka kehrää
kuin pienet kissat.
|
|
|
|
|
Gepardien esihistoriaa
Gepardien alkuperän uskotaan olevan Afrikassa, jossa niiden esi-isien katsotaan eläneen
26 - 7,5 miljoonaa vuotta sitten. Tämän jälkeen ne lie kulkeneet vähitellen
Aasiaan. Tämä siirtyminen on saattanut tapahtua yhtä aikaa gasellien kehittymisen
kanssa. Oikea gepardi oli jo Acinonyx pardinensis, joka eli 7,5 - 3,75 miljoonaa vuotta
sitten. Se oli paljon suurikokoisempi, kuin nykygepardi ja sen fossiilisia jäänteitä
on löydetty Euroopasta, Intiasta ja Kiinasta. Hieman pienempi gepardi Acinonyx intermedius
eli tämän jälkeen noin 3,8 - 1,9 miljoonaa vuotta sitten. Sekin eli Kiinassa asti.
Nykygepardimme Acinonyx jubatus kuoli sukupuuttoon itäisimmästä Aasiasta
viimeisimmän jääkauden päättyessä, tehden tilaa muille kissapedoille.
Olduvai Gorge Tansaniassa on se paikka, josta Afrikasta on löydetty varhaisin gepardin fossiili,
ja se ajoittuu myöhemmälle pleistoseenikaudelle.
Amerikassakin eli noin 100 000 vuotta sitten kaksi gepardilajia, Miracinonyx studeri
ja Miracinonyx trumani. Molemmissa oli samoja piirteitä ja ominaisuuksia kuin
nykygepardissakin. Amerikan hanka-antiloopeista kehittyi nopeita juuri näiden
gepardien vuoksi, sillä preerioilla ei ollut yhtään toista yhtä nopeaa saalistajaa.
Pohjois-Amerikassa on elänyt myös gepardi Miracinonyx inexpectatus jo
noin 1 -1,5 miljoonaa vuotta sitten ja sitä pidetään puumankin lähisukulaisena.
Gepardin yleisesittely - CLICK!
|
|
|
|
