Menu
Kissaeläimet
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, pentugepardi - Copyright © Zweer de Bruin


Tunturisusi Katso ylin kuva kokonaisena.
Tunturisusi Katso toinen kuva pennusta.

Gepardi GEPARDI (Acinonyx jubatus)

Lisääntyminen

Gepardin kantoaika on 90 - 95 päivää ja pentuja syntyy keskimäärin 3 - 5, vaikka niitä voi syntyä jopa 8. Pennut ovat syntyessään noin 30 cm pitkiä ja painavat 250 - 300 grammaa. Gepardiemo pitää hyvää huolta pennuistaan ja tekee niille päivittäin uusia pesä- ja piilopaikkoja korkeaan ruohikkoon.

Kun emo on kauempana, kutsuvat pennut sitä sirkutellen kuin linnut ja emo vastailee niille samanlaisin äänin. Puolitoista vuotta pennut ovat riippuvaisia emostaan.

Vain viitisen prosenttia Itä-Afrikan tasankojen gepardinpennuista elää täysikasvuisiksi saati sitten täyden elämänkaaren, joka voi venyä 14-vuotiseksikin mutta kestää keskimäärin vain seitsemän vuotta.
Gepardin elintapoja

Gepardi on enimmäkseen yksineläjä ja gepardiemo kasvattaa pentunsakin yksin, uros käy vain parittelemassa ja häipyy matkoihinsa. Joskus gepardiveljekset elävät yhdessä ja tällainen liitto voi kestää niiden eliniän. Yhdessä ne saalistavat ja puolustavat reviiriään.

Naaraat kulkevat yleensä yksin omia laajoja polkujaan, paitsi silloin, kun niillä on pennut mukanaan. Toisinaan gepardeja on nähty pieninä, korkeintaan kymmenen eläimen ryhminä. Ryhmissä on voinut olla joko molempia sukupuolia tai pelkästään uroksia.

Yksinomaan naaraista koostuvia laumoja ei ole havaittu emon johtamia pentueita lukuun ottamatta. Gepardin reviiri voi olla suuruudeltaan 800 neliökilometriä.
Gepardiemo pentuineen
GEPARDIN ALALAJEJA

Kuningasgepardi (Acinonyx jubatus jubatus)

Kuningasgepardia pidettiin aikoinaan ihan omana lajinaan. Arveltiin myös, että se olisi leopardin ja gepardin yhtenen jälkeläinen, hybridi. Sittemmin on todettu sen olevan geneettinen värimuunnelma ja se on luettu yhdeksi gepardin monista alalajeista. Tähän päätelmään tultiin varmuudella 1980-luvulla, kun Etelä-Afrikassa sijaitsevassa gepardipuistossa kahdelle tavallisen näköiselle gepardille syntyi kaikkien yllätykseksi jälkeläisenä kuningasgepardi.

Kuningasgepardeja käytettiin aikoinaan Keski-Afrikassa metsästyksessä. Nykyisin niitä on ainoastaan Zimbabwessa ja Etelä-Afrikan Transvaalissa. Kuningasgepardin turkin kuviointi on erilainen, kuin muiden gepardien. Sen turkissa etenkin selkäpuolelta pienemmät täplät puuttuvat ja niiden tilalla ovat laajemmat, mustat ja osin toisiinsa liittyneet juovamaiset kuviot. Pelkästään värimuunnos ei tee kuningasgepardista alalajia.

Afrikangepardi (Acinonyx jubatus jubetus)

Aasiangepardi (Acinonyx jubatus venaticus)

Melkein sukupuutossa, etäisillä Iranin ja Afganistanin seuduilla elävät alalajin viimeiset yksilöt.

Sudaningepardi (Acinonyx jubatus soemmeringii)

East Africa Cheetah (Acinonyx jubatus fearonii)

North Africa Cheetah (Acinonyx jubatus guttatus )

Turkmenistaningepardi (Acinonyx jubatus raddei)

East Africa Cheetah (Acinonyx jubatus ngorongorensis)

Western East Africa Cheetah (Acinonyx jubatus velox)

Eastern East Africa Cheetah (Acinonyx jubatus rainey)

North West Africa Cheetah (Acinonyx jubatus hecki)
Gepardin luokittelua

Gepardi on muista kissaeläimistä sen verran poikkeava, että sen luokittelu on ollut hapuilevaa. Vanhassa eläinkirjassa gepardia kuvataan koira- ja kissaeläimen välimuodoksi. Kissaeläinten heimossa sillä on ollut oma erityinen alaheimonsa Acinonychinae, jonka ainut edustaja se on ollut. Esimerkiksi nisäkäsnimistötoimikunta näyttää nettisivuillaan edelleen merkitsevän gepardin alaheimoksi tämän. Mitä vakuuttavimmin kuitenkin nykyisin katsotaan, että gepardilla ei ole omaa, erityistä alaheimoaan - vaan se on alaheimoon Felinae kuuluva laji, yhdessä lukuisien muiden tähän alaheimoon kuuluvien kissaeläinten kanssa.

Gepardin erityispiirteitä

Nopeutensa ja kynsiensä ohella gepardiin liittyy muitakin erityispiirteitä; se ei kykene karjumaan taikka murisemaan, vaan se naukuu, uikahtelee viheltävästi taikka kehrää kuin pienet kissat.

Gepardin pennut

Namibia Cheetah & Environmental Conservation Project Vapaaehtoistyötä Namibian gepardien ja luonnon pelastamiseksi!
Gepardi

Gepardien esihistoriaa

Gepardien alkuperän uskotaan olevan Afrikassa, jossa niiden esi-isien katsotaan eläneen 26 - 7,5 miljoonaa vuotta sitten. Tämän jälkeen ne lie kulkeneet vähitellen Aasiaan. Tämä siirtyminen on saattanut tapahtua yhtä aikaa gasellien kehittymisen kanssa.

Oikea gepardi oli jo Acinonyx pardinensis, joka eli 7,5 - 3,75 miljoonaa vuotta sitten. Se oli paljon suurikokoisempi, kuin nykygepardi ja sen fossiilisia jäänteitä on löydetty Euroopasta, Intiasta ja Kiinasta. Hieman pienempi gepardi Acinonyx intermedius eli tämän jälkeen noin 3,8 - 1,9 miljoonaa vuotta sitten. Sekin eli Kiinassa asti.

Nykygepardimme Acinonyx jubatus kuoli sukupuuttoon itäisimmästä Aasiasta viimeisimmän jääkauden päättyessä, tehden tilaa muille kissapedoille. Olduvai Gorge Tansaniassa on se paikka, josta Afrikasta on löydetty varhaisin gepardin fossiili, ja se ajoittuu myöhemmälle pleistoseenikaudelle.

Amerikassakin eli noin 100 000 vuotta sitten kaksi gepardilajia, Miracinonyx studeri ja Miracinonyx trumani. Molemmissa oli samoja piirteitä ja ominaisuuksia kuin nykygepardissakin. Amerikan hanka-antiloopeista kehittyi nopeita juuri näiden gepardien vuoksi, sillä preerioilla ei ollut yhtään toista yhtä nopeaa saalistajaa.

Pohjois-Amerikassa on elänyt myös gepardi Miracinonyx inexpectatus jo noin 1 -1,5 miljoonaa vuotta sitten ja sitä pidetään puumankin lähisukulaisena.
Äkäinen gepardipentu
Äkäinen gepardipentu.
Gepardiemo pentuineen
Gepardiemo pentuineen
Gepardiperhe
Gepardiperhe
Gepardiperhe
Gepardiperhe Serengetin kansallispuistossa - Kenia, Tansania.

Kuvattu Gepardiperhe safarilla.
Jaguaari Kissaeläimet

Aasiankultakissa Tunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Tunturisuden sivut Afrikankultakissa Tunturisuden sivut Andienkissa Tunturisuden sivut Borneonkissa Tunturisuden sivut Borneonpuuleopardi Tunturisuden sivut Gepardi Tunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajit Tunturisuden sivut Hietakissa Tunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves) Tunturisuden sivut Ilves Tunturisuden sivut Iriomotenkissa Tunturisuden sivut Jaguaari Tunturisuden sivut Musta jaguaari Tunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut Kalastajakissa Tunturisuden sivut Kanadanilves Tunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves) Tunturisuden sivut Kiinanaavikkokissa Tunturisuden sivut Kodkod (yökissa) Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa) Tunturisuden sivut Kotikissa Tunturisuden sivut Leijona Tunturisuden sivut Leijonan alalajit Tunturisuden sivut Leijonan pentukuvia Tunturisuden sivut Valkoiset leijonat Tunturisuden sivut Aasianleijona Tunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajit Tunturisuden sivut Musta pantteri Tunturisuden sivut Litteäpääkissa Tunturisuden sivut Lumileopardi Tunturisuden sivut Manuli (arokissa) Tunturisuden sivut Manulikuvia Tunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa) Tunturisuden sivut Marmorikissa Tunturisuden sivut Mustajalkakissa Tunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa) Tunturisuden sivut Oselotti Tunturisuden sivut Pampasinkissa Tunturisuden sivut Pantanalinkissa Tunturisuden sivut Punailves Tunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa) Tunturisuden sivut Puuleopardi Tunturisuden sivut Puuma Tunturisuden sivut Ruostetäpläkissa Tunturisuden sivut Servaali Tunturisuden sivut Servaalikuvia Tunturisuden sivut Savannah Tunturisuden sivut Suokissa Tunturisuden sivut Tiikeri Tunturisuden sivut Tiikerin alalajit Tunturisuden sivut Valkoinen tiikeri Tunturisuden sivut Kultatiikeri Tunturisuden sivut Liikeri ja tiikoni Tunturisuden sivut Villikissa Tunturisuden sivut

Perustietoja: Kissaeläinten kehityshistoriaa Tunturisuden sivut Ominaisuuksia Tunturisuden sivut Luusto ja aistit Tunturisuden sivut Luokittelu Tunturisuden sivut
*** www.tunturisusi.com ***