|
|
Haukottelua, vihaa ja vainua - kieli ja kissanviikset
Haukottelua.
Kissaeläimet saavat kuvien leijonan tavoin suunsa aivan ammolleen auki.
Suuta auotaan monistakin eri
syistä, yksi niistä on haukottelu. Isot kissaeläimet ovat kovia haukottelemaan ja siitäkin
on voinut syntyä vaikutelma siitä, että ne nauttivat joutilaisuudesta
ja laiskottelusta. Urosleijonan suusta näkyvät kulmahampaat, joilla on mittaa noin
6 cm, paljastavat, että tarpeen vaatiessa suuta käytetään muuhunkin kuin laiskottelevaan
haukotteluun.
Meinaavatko leuat revetä? Alla leopardi haukottelee jo niin makeasti, että
vaikuttaa uhkaavasti siltä, että sen leuat kohta vähintäänkin luiskahtavat
sijoiltaan. Siitä ei liene kuitenkaan pelkoa. Ehkä näin isoon suuhun voisi
jo vahingossa lentää kärpänen, mikä ehkä saisikin leopardin jo yskimään.
Leopardin alapuolella haukottelee lumileopardi.
Lumileopardin alapuolella levittelee leukojaan yhtä kovalla vimmalla
kotikissa. Sen kita hampaineen ei kyllä jää ollenkaan jälkeen näyttävyydessä
isompien kissojen kidan kanssa.
|
|
|
|
|
Vihaa taikka vainua.
Jos kissaeläimet ovat vihaisia - kuten yllä kuvassa leopardi -
silloin kun ne tuntevat itsensä uhatuiksi taikka tappelevat, ne paljastavat
pelottavat hampaansa ja vielä sähisevät ja sylkevät. Tällöin niiden korvat
painuvat luimuun taakse niskaa vasten, mikä viestii siitä, että ne
aikovat hyökätä ihan pian. Kolmannen syyn suun avaamiseen voi aiheuttaa
kitalaessa sijaitseva hajukeskus. Toisin kuin muilla eläimillä, kissaeläimillä
on kitalaessa erityinen kohta, joka haistaa etenkin muiden kissaeläinten hajun.
Niinpä jos tiikeri on nostanut päänsä, kurtistanut kuononsa, kohottanut
päätään ja paljastanut hampaansa - se ei suinkaan aina silloin ole vihainen,
vaan se ottaakin vain ilmasta vainua naaraasta, jonka se toivoo olevan
valmis paritteluun.
Kissan viikset. Nautinnollisesti haukottelevan amurinleopardin viikset
näkyvät selkeästi. Kissaeläimet aistivat tarkoin ympäristöään tuntokarvoillaan, joita
niillä on eri puolilla, kuten silmien ympärillä ja poskissa.
Tärkeimmät tuntokarvoista ovat viikset, jotka sojottavat naaman molemmin puolin.
Pimeän aikaan korkeassa ruohikossa viikset yhdessä pimeään mukautuneen
näön kanssa johdattavat kulkua varmasti eteenpäin.
Kieli. Mustan jaguaarin haukotellessa sen pitkä kieli näkyy hyvin. Kissat käyttävät
kieltään moneen. Sillä ne huolehtivat puhtaudestaan ja nuolevat alituiseen
turkkiaan ja käpäliään - ja yhdessä ollessaan toisiaan. Kieli on myös tärkeä
väline ruokailussa. Sen pintaa peittävät sarveisnystyt eli papillit
ja kielellään ja hampaillaan kissat repivät lihan irti saaliinsa luista.
Kielellä latkien tapahtuu myös juominen.
Makusilmut sijaitsevat kielen tyvessä ja syrjissä. Makeaa kissaeläimet eivät
maista, mutta puhtaan veden ne tunnistavat.
Kuvat Copyright
Cat House - EFBC's Feline Conservation Center
Leopardi suu ammollaan, kuva Copyright Hans Stenstrom
big-cats.de
Kuva sivun yläreunassa urosleijona Public domain, kuvaaja John Storr -
sivun keskellä kotikissan haukotus -
lumileopardin haukotus
Brit_2
- sivun alareunassa tiikerin avoin suu kielineen ja hampaineen -
Creative Commons:
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
|
|
|
|
