|
|
Kissaeläimet Felidae
Jaguarundi (Puma yagouarondi)
Jaguarundi ei muistuta nimestään huolimatta ollenkaan jaguaaria - vaan se muistuttaa
rakenteeltaan pikemminkin varsin paljon näätää. Myös "saukkokissa" ja
"kärppäkissa" kuvaavat jaguarundin ulkonäköä varsin osuvasti. Sekä väritykseltään
että ruumiinmuodoiltaan jaguarundi muistuttaa enemmän saukkoa kuin kissaa. Laji
on solakka ja pienipäinen.
Jaguarundin jalat ovat suhteellisen
lyhyet ja ruumis on pitkä useimpiin muihin kissaeläimiin verrattuna. Jaguarundin
ruumiilla mittaa on 60 - 70 cm ja sen säkäkorkeus on 30 cm. Pitkällä hännällä
on mittaa 35 - 65 cm. Jaguarundin
paino on 4 - 9 kg. Eri yksilöillä turkin värityksessä on suuria vaihteluita lähes
mustasta vaaleanharmaaseen, ruskeanharmaaseen ja ruskeanpunaiseen.
Levinneisyys.
Jaguarundin levinneisyysalue Amerikassa on laaja. Pohjoisessa sitä tavataan
joskus harvinaisena
Yhdysvaltain eteläosissa, Teksasissa, Arizonassa ja New Mexicossa asti - etelämpänä sen
levinneisyysalue kattaa koko
Keski-Amerikan ja Etelä-Amerikan aina Argentiinan pohjoisosiin ja Uruguayhin
ja Paraguayhin asti.
Jaguarundi
elää alavien maiden kosteissa metsissä ja liikkuu enimmäkseen maassa, vaikka
on myös hyvä kiipeilijä. Se viihtyy vesistöjen
äärillä ja yöpyy mieluusti luonnon muovaamissa luolissa taikka koloissa.
Alla jaguarundi 7 viikon ikäisenä.
Tehometsästystä yhteistyöllä.
Jaguarundit ovat pääsääntöisesti yksin liikkuvia ja saalistaviakin.
Muista kissoista poiketen jaguarundit liikkuvat ja metsästävät joskus myös pareittain.
Hyvillä metsästysmailla jopa kolme tai neljä yksilöä saattaa metsästää
samalla reviirillä.
Jaguarundin saalisvalikoima on monipuolinen:
liskoista ja sammakoista lintuihin ja jyrsijöihin. Vesistä se saalistaa
myös kaloja. Asutuksen tuntumissakin se voi liikkua ja nappaa joskus kanan
monipuolistamaan ruokavaliotaan!
Jaguarundit ovat liikkeellä pääasiallisesti öisin ja hämärissä, mutta voivat liikkua myös
päiväsaikaan.
Intiaanit pitivät aikoinaan jaguarundia kesytettynä, kuin kotikissaa.
Yllä kuvassa 9 viikon ikäinen jaguarundinpentu, joka elää ihmisen seurassa
tarhaoloissa. Espanjaa puhuvissa maissa jaguarundin nimenä on ollut
"Leoncillo", mikä tarkoittaa pientä leijonaa.
Lisääntyminen.
Kantoaika jaguarundilla on noin 70 vuorokautta ja pentuja syntyy 1 - 4.
Pennut ovat ihan pieninä täplikkäitä, mutta pentujen varttuessa
täplät nopeasti katoavat.
Lisääntymisaikoja on kaksi, keväällä ja kesällä. Pesä on yleensä tiheän aluskasvillisuuden
suojassa tai puunrungon onkalossa.
Ääntely. Jaguarundilla on monipuolinen äänivalikoima käytössään.
Siltä on tunnistettu ainakin 13 erilaista ääntä.
Alalajit.
Jaguarundilla
on kahdeksan alalajia.
Punertavaturkkista alalajia
Puma yaguarondi eyra pidettiin joskus itsenäisenä
lajina, mitä se ei ole.
Puma yaguarondi armeghinoi, läntinen Argentiina, itäinen Chile
Puma yaguarondi cacomitli, eteläinen Texas, itäinen Meksiko
Puma yaguarondi eyra, Brasilia, Paraguay, Argentiina
Puma yaguarondi fossata, eteläinen Meksiko, Honduras
Puma yaguarondi melantho, Peru, Brasilia
Puma yaguarondi panamensis, Nicaragua, Ecuador
Puma yaguarondi tolteca, Arizona, läntinen Meksiko
Puma yaguarondi yagouaroundi, Guyana, Amazonin sademetsäseudut
Elinvoimainen kanta. Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN
(The World Conservation Union) on määrittänyt vuonna 2006 uhanalaisuusluokituksessaan jaguarundin
tilan elinvoimaiseksi (LC, Least Concern) - eli
kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa.
Kissaeläimet aakkosjärjestyksessä
Aasiankultakissa
|
Aavikkoilves
|
Afrikankultakissa
|
Andienkissa
|
Arokissa eli manuli
|
Borneonkissa
|
Borneonpuuleopardi
|
Espanjanilves
|
Gepardi - lisääntyminen ja alalajit
|
Hietakissa
|
Ilves - alalajit ja esiintyminen
|
Iriomotenkissa
|
Jaguaari - musta jaguaari
|
Jaguarundi
|
Kalastajakissa
|
Kanadanilves
|
Kiinanaavikkokissa
|
Kotikissa
|
Leijona - alalajit
-
valkoiset leijonat
-
aasianleijona
-
luolaleijona ja amerikanleijona
|
Leopardi - alalajit -
musta pantteri
|
Leopardikissa
|
Litteäpääkissa eli malesiankissa
|
Lumileopardi
|
Margai eli pitkähäntäkissa
|
Marmorikissa
|
Mustajalkakissa
|
Oselotti
|
Pampakissa
|
Pampasinkissa
|
Pantanalinkissa
|
Punailves
|
Puuleopardi
|
Puuma - alalajit
|
Ruostetäpläkissa
|
Servaali -
alalajit ja valkoiset servaalit
-
savannah
|
Tiikeri -
elossa olevat alalajit
-
sukupuuttoon kuolleet alalajit
-
valkoiset tiikerit
-
liikeri ja tiikoni
|
Tiikerikissa eli onsilla
|
Viidakkokissa eli suoilves eli ruovikkokissa eli kaislikkokissa
|
Villikissa
|
Vuorikissa
|
Yökissa eli kodkod
Lähteet:
Cat House - EFBC's Feline Conservation Center (FCC) - Rosamond, California
The Animal Diversity Web
Big Cats Online
Cat Specialist Group
IUCN Red list
Bernard Stonehouse: Kissaeläimet
WSOY: Suuri kissakirja 3
Weilin+Göös: Maailman uhanalaiset eläimet
Kuvat Copyright ©
Cat House - EFBC's Feline Conservation Center (FCC) - Rosamond, California
Creative Commons
Lumileopardi sivun logossa Copyright
Tambako the Jaguar
Ylin kuva jaguarundi sivun yläreunassa Copyright
alumroot
Levinneisyyskartta
Jürgen
Kuva sivun alareunassa
Copyright
Bodlina
Creative Commons:
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
|
|
|
|