Kissaeläimet
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Cloudtail the Snow Leopardi

KALASTAJAKISSA (Prionailurus viverrinus)

Kalastajakissa on Aasian luonnonvaraisia, keskikokoisia kissaeläimiä. Laji on kooltaan samaa suuruusluokkaa kuin punailves, ja kotikissaan verrattuna kaksi kertaa isompi. Kalastajakissa on tanakkarakenteinen, lyhytraajainen ja -häntäinen.

Naaraan pituus 65 - 74 cm, keskimäärin 67 cm.
Naaraan paino 5 - 7 kg, keskimäärin 6 kg.
Uroksen pituus 66 - 78 cm, keskimäärin 72 cm.
Uroksen paino 14 - 16 kg, keskimäärin 15 kg.

Hännän pituus on 25 - 33 cm. Hartiakorkeus 38 - 41 cm.

Kalastajakissan turkki on karhea, väriltään vaalean ruskeanharmaa tai punertavanruskea, ja kauttaaltaan tummien, ruskeiden tai lähes mustien täplien kirjavoima - täplät yhtyvät viiruiksi olkapäillä, niskassa ja naamassa. Selkäpuolella täplät ovat pitkänomaisempia, kyljillä ja vatsan aluella lähes pyöreitä.

Kalastajakissan jalat ovat lähes yksiväriset ja sen hännässä on tummia poikkijuovia. Kalastajakissan tassuissa on pienet, räpyläntapaiset ihomuodostumat. Korvat ovat takaa mustat ja niiden keskellä on valkoinen laikku.

Kalastajakissa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Cloudtail the Snow Leopard

Kalastajakissa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Tambako the Jaguar

Elintavat ja lisääntyminen

Kalastajakissat ovat yksikseen elelijöitä ja kohtaavat toisensa vain lisääntymisaikana. Arvellaan pariutumišsen tapahtuvan tammi-helmikuussa. Kantoaika on 63 - 70 vrk. Pentuja syntyy tavallisesti kaksi, mutta joskus 1 - 4. Naaras synnyttää pentunsa syrjäiseen pesään tiheään pensaikkoon, ruohikkoon tai kallionkoloon.

Syntymän ajankohta on vuoden lämpimimpänä aikana. Pennut syntyvät sokeina ja ovat ensimmäiset viikkonsa täysin emonsa hoivan varassa.

Pennut avaavat silmänsä parin viikon ikäisinä. Ne elävät emonsa maidolla noin kahden kuukauden ikäisiksi asti. Silloin emo kantaa niille syötäväksi ensi kerran lihaa. Yhdeksän kuukauden ikäisinä jälkeläiset ovat kasvaneet jo kooltaan aikuisen mittoihin, mutta pysyttelevät emonsa luona vielä jonkin aikaa.

Kymmenen kuukauden ikäisinä ne ovat oppineet tarvitsemansa saalistustaidot ja pystyvät selviytymään omin päin.

Kalastajakissa elää 12 vuoden ikäiseksi luonnossa, mutta vankeudessa jopa 15 vuoden ikäiseksi.
Kalastajakissa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Cephas

Levinneisyys

Levinneisyysalue kalastajakissalla on laaja käsittäen suurimman osan Etu-Intiaa, koko Taka-Intian ja Kaakkois-Aasian saariston. Sumatra, Sri Lanka, Myanmar, Bangladesh, Bhutan, Kambodsa, Laos, Pakistan, Vietnam, Thaimaa ja Jaava ovat paikkoja, joissa näkee kalastajakissan. Suuresta osasta Malakan niemimaata se puuttuu.

Saalistus ja ravinto

Nimensä mukaisesti kalastajakissa hankkii ravintonsa lähes yksinomaan vedestä. Kala on sen tärkein saaliseläin. Kalojen suhteen se on varsin valikoiva - sen kalastuslistalla on vain 10 eri kalalajia.

Kalastajakissa voi viettää aikaansa kyyryllään jollakin rantakivellä, -töyräällä taikka veden ylle kaartuvalla oksalla ja vaania siitä rantavesiin tulevia kaloja. Se ei tyydy kaiken aikaa vain passiivisesti odottamaan, vaan se voi taputella vaaleilla tassunpohjilla kevyesti veden pintaa ja houkutella näin kaloja, jotka luulevat sen tassunpohjia veden pinnalla seikkaileviksi hyönteisiksi.

Välillä kalastajakissa kahlailee matalissa rantavesissä ja iskee käpälällään ulottuvilleen tulevia kaloja, sammakoita ja äyriäisiä. Voipa se syöksähtää ihan sukelluksiinkin karkusalle yrittävän kalan perässä. Myös veden alle pakoon pujahtava sorsa saa kalastajakissan sukeltamaan peräänsä.

Kalastajakissa on taitava uimari ja ui usein. Uidessaan se käyttelee apunaan häntäänsäkin, kuin perämelaa, jolla se ohjailee uimasuuntaa. Se saalistaa myös maalla. Myös erilaiset nilviäiset, käärmeet, linnut, hyönteiset ja pienet nisäkkäät ovat saalislistalla.

Sillä on kylliksi voimaa myös suurempienkin nisäkkäiden, kuten vasikoiden, vuohien, villisikojen ja koirien saalistamiseen. Tiedetään kalastajakissan tappaneen joskus jopa leopardin, joka on sitä itseään huomattavasti kookkaampi.

Kalastajakissa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Zweer de Bruin

Kalastajakissa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Cloudtail the Snow Leopardi

Kalastajakissan nimiä maailmalla

Bagh Dasha, Blacan, Bun Biral, Chat Pêcheur, Chat Viverrin, Fischkatze, Fiskarkatt, Gato Pescador, Gogor, Handun Diviya, Khupya Bagh, Koddi Pulli, Kola Diviya, Kucing Akar, Kucing Bakau, Kucing Leuweung, Kyaung ta Nga, Macan Batu, Mach Bagral, Mach Billi, Maew Pla, Mecho Bagh, Mecho Biral, Meong Congkok, Sua Hay.

Kalastajakissa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Duloup


Kalastajakissa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright muzina_shanghai


Kalastajakissa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright muzina_shanghai