Kissaeläimet Felidae

Kanadanilves

Kanadanilves (Lynx canadensis). Ulkonäöltään kanadanilves muistuttaa ilvestä. Turkin perusväri on kellertävän ruskea taikka hopeanharmaa ja siinä voi olla etenkin kesällä punertavia vivahduksia. Kaikkialla turkissa on epäselviä tummia täpliä. Hopeanhohtoiset korvatupsut sekä samanvärinen poskiparta ja parta ovat hyvin tuuheat. Kanadanilveksen paino on 5 - 17 kg. Urokset painavat keskimäärin enemmän kuin naaraat. Sen ruumiilla on pituutta 65 - 105 cm ja lyhyellä, mustakärkisellä hännällä 5 - 14 cm. Hartiakorkeus jää melkein aina alle 70 cm:n.

Kanadanilves

Pohjois-Amerikan ilvekset muistuttavat hyvin läheisesti Euroopassa ja Aasiassa asuvia serkkujaan. Niiden esi-isien arvellaan saapuneen mantereelle Koillis-Aasiasta jääkauden aikana, jolloin merenpinta oli matalampana ja Beringin salmen kohdalla oli kuivaa maata. Tulokkaat löysivät alueen, joka muistutti suuresti sitä, mistä ne olivat lähteneet. Näin ollen niitten oli helppoa jatkaa suunnilleen samanlaista elämää, kuin mitä ne olivat viettäneet lähtöalueillaan. Tänäkin päivänä ilvekset molemmilla mantereilla ovat varsin samanlaisia. Yhtäläisyydet ovat niin ilmeisiä, että niitä on pidetty saman lajin alalajeina. Ne ovat kuitenkin eläneet jo tuhansia vuosia erillään toisistaan eivätkä kykene enää risteytymään. Niinpä ne erotetaankin omiksi lajeikseen.

Levinneisyys

Levinneisyys ja elinympäristöt. Kanadanilvestä esiintyy kautta Kanadan. Se elää myös Alaskassa ja eräissä Yhdysvaltojen pohjoisimmissa osavaltioissa, niitten kaikkein syrjäisimmissä osissa. Suuria ilvespopulaatioita on lisäksi Yhdysvaltojen Montanassa, Idahossa ja Washingtonin osavaltiossa. Kanadannilveksiä on vain vähän Utahissa, Minnesotassa ja New Englandissa. Coloradoon sitä on yritetty siirtää vuodesta 1999. Ensimmäiset luonnossa syntyneet pennut vahvistettiin 2003, ja sittemmin siellä on syntynyt useita pentueita. Lajia pidetään uhanalaisena Yhdysvaltojen rajalla. Monenlaiset luonnonolot sopivat elinympäristöksi kanadanilvekselle, alavien maiden ja vuoristojen alarinteiden metsistä aukealle tundralle.

Saalistamassa. Kanadanilvekset ovat yksikseen eläjiä ja viettävät ilvesten tapaan salaperäistä, näkymätöntä elämää. Ne liikkuvat saalistusmatkoillaan pääasiassa öisin, mutta myös päivällä ja illalla. Naaraat ja nuoret yksilöt voivat joskus metsästää ja ajaa jäniksiä yhdessä. Paikka paikoin lumikenkäjänis on lähes ainoa kanadanilveksen saaliseläin. Ilveskannan suuruus noudattaa selvästi lumikenkäjäniksen lukumäärän kymmenen vuoden vaihtelun kaarta. Myös kaniinit ja muut pikkunisäkkäät, sekä kalat, linnut ja vaikkapa talven heikentämät hirvieläimet ovat saalistuksen kohteita. Vuoristossa ne pyydystävät villilampaita ja lumivuohia pudottautuen niiden niskaan kuin leopardit tai juoksemalla ne kiinni pikapyrähdyksellä.

Kanadanilves Lynx canadensis

Yksin ja yhdessä. Aikuiset kanadanilvekset elelevät yksin ja karttavat lajitovereittensa seuraa muulloin, kuin lisääntymisaikana. Niiden reviirit ovat hyvin laajoja, eivätkä eläimet näinollen juuri koskaan törmää reviirillään lajitoveriin. Ilvekset parittelevat helmi-maaliskuussa. Kantoaika on 8 - 10 viikkoa ja aikanaan syntyy 2 - 3 pentua, joiden paino on 200 grammaa. Uros ei osallistu pentujen hoitoon. Emo pitää pentuja kuivina ja turvassa ontossa puussa tai luolassa, missä se imettää niitä 4 - 5 kuukautta. Lihaa emo alkaa tuoda pennuille, kun niillä on ikää 1 kuukausi. Kanadanilves voi saavuttaa 15 vuoden iän.

Alalajit. Kanadanilveksellä ei ole alalajeja, vaikkakin Newfoundlandissa elävä kanadanilves usein mainitaan omana alalajinaan (Lynx canadensis subsolanus).

Elinvoimainen kanta. Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt vuonna 2006 uhanalaisuusluokituksessaan kanadanilveksen tilan elinvoimaiseksi (LC, Least Concern) - eli kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa.

Kanadanilves


Kissaeläimet aakkosjärjestyksessä

Aasiankultakissa | Aavikkoilves | Afrikankultakissa | Andienkissa | Arokissa eli manuli | Borneonkissa | Borneonpuuleopardi | Espanjanilves | Gepardi - lisääntyminen ja alalajit | Hietakissa | Ilves - alalajit ja esiintyminen | Iriomotenkissa | Jaguaari - musta jaguaari | Jaguarundi | Kalastajakissa | Kanadanilves | Kiinanaavikkokissa | Kotikissa | Leijona - alalajit - valkoiset leijonat - aasianleijona - luolaleijona ja amerikanleijona | Leopardi - alalajit - musta pantteri | Leopardikissa | Litteäpääkissa eli malesiankissa | Lumileopardi | Margai eli pitkähäntäkissa | Marmorikissa | Mustajalkakissa | Oselotti | Pampakissa | Pampasinkissa | Pantanalinkissa | Punailves | Puuleopardi | Puuma - alalajit | Ruostetäpläkissa | Servaali - alalajit ja valkoiset servaalit - savannah | Tiikeri - elossa olevat alalajit - sukupuuttoon kuolleet alalajit - valkoiset tiikerit - liikeri ja tiikoni | Tiikerikissa eli onsilla | Viidakkokissa eli suoilves eli ruovikkokissa eli kaislikkokissa | Villikissa | Vuorikissa | Yökissa eli kodkod


Lähteet:
Animal Diversity Web
Big Cats Online
Cat Specialist Group
Bernard Stonehouse: Kissaeläimet
WSOY: Suuri kissakirja 3
IUCN Red list

Kuva keskellä Jamie Veronica © BigCatRescue.
BigCatRescue


Creative Commons
Lumileopardi sivun logossa Copyright Tambako the Jaguar
Kanadanilves sivun yläreunassa Copyright ucumari
Kanadanilves sivun yläreunassa kaksi ylintä pikkukuvaa Copyright digitalART2
Kanadanilves alin pikkukuva Copyright AREDVINCENT
Kuva kanadanilveksestä sivun alareunassa Copyright Erlon Jequié
Creative Commons: Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
www.tunturisusi.com

Alku | Kissaeläinlajit | Perustiedot kissaeläimistä | Kotikissa | Kuvat | Visat | Valinnat | Kuuntele! | Kissalinkit | Viekku |