Menu
Kissaeläimet
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä vasemmalla Copyright © Mike Prince
*Kuva yllä oikealla Copyright © muzina_shanghai


AASIANMETSÄKISSA (Prionailurus bengalensis)

Aasianmetsäkissa on Aasian luonnonvaraisia pieniä kissaeläimiä. Sen vanhentuneita suomalaisia nimiä ovat leopardikissa ja bengalinkissa.

Aasianmetsäkissan turkin väri vaihtelee vaalean kellanruskeasta harmaanruskeaan ja siinä on usein punertavaa vivahdetta.

Kuviointina turkissa on selkeitä tummia juovia ja täpliä. Korvien taustat ovat mustat ja niissä on näkyvät, valkoiset pilkut.

Painoa on 2 - 8 kg ja pituutta 60 - 90 cm, säkäkorkeutta 20 - 45 cm. Hännällä on pituutta 28 - 37 cm.

Kooltaan tämä laji on siis jonkin verran isoa kotikissaa kookkaampi, korkeampine jalkoineen.

Aasianmetsäkissa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Biodiversity Heritage Library
Aasianmetsäkissa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright M Kuhn




Aasianmetsäkissa lemmikkinä.

Aasianmetsäkissan levinneisyys

Levinneisyys

Aasiassa aasianmetsäkissan levinneisyysalue on laajempi, kuin yhdelläkään toisella pienikokoisella kissaeläimellä. Se elää Etu- ja Taka-Intiassa, lähes koko Kiinassa, Tiibetissä, Nepalissa, Indonesiassa, Filippiineillä, Malesiassa, Borneossa ja myös Pohjois-Korean alueella sekä Mantsuriassa. Aasianmetsäkissa elää kaiken kaikkiaan 21 maassa.

Elinympäristöt

Aasianmetsäkissa elää hyvin monentyyppisissä ympäristöissä, metsissä ja viidakoissa, joissa se kiipeilee taitavasti puissa. Vuoristoissa sitä on tavattu jopa kolmen kilometrin korkeudelta.

Koillisessa Aasiassa ne suosivat erityisesti avoimia mäntymetsiköitä. Asuinseuduksi kelpaavat myös puoliaavikot ja ihmisten lähellä maatalousalueet. Se ei paljonkaan karta ihmisiä ja tulee siksi ihan kylien tuntumiin. Se on myös erittäin taitava uimari.
Lisääntyminen

Monien muitten kissojen tapaan aasianmetsäkissat ovat yksikseen elelijöitä ja kohtaavat toisensa vain kiima-aikana. Aasianmetsäkissan kantoaika on 65 - 70 vuorokautta.

Aasianmetsäkissan pentueen koko on keskimäärin 2 - 3 ja pennut pysyttelevät ensimmäisen elinkuukautensa pesässä, joka sijaitsee ontossa puussa tai kallionkolossa. Aasianmetsäkissan elinikä on 10 - 15 vuotta.

Aasianmetsäkissa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright muzina_shanghai


Alalajit

Aasianmetsäkissasta tunnetaan monta alalajia, erityisesti Kaakkois-Aasian saarilta. Pohjoisemmassa asuvat aasianmetsäkissat ovat kooltaan isoimpia.

Saalistus

Öiseen aikaan, aamuvarhain taikka illan hämärtyessä saalistusretkillään aasianmetsäkissa jahtaa pääasiassa pikkujyrsijöitä ja muita pieniä nisäkkäitä ja lintuja, myös kaloja ja hyönteisiä. Joskus aasianmetsäkissa voi olla liikekannalla päivisinkin. Se etsii saaliseläimiä sekä maasta että puista.

Suojeltu ja metsästetty

Vaikka aasianmetsäkissaa pyritäänkin suojelemaan monilla seuduilla, niin niitä myös tapetaan tuhansittain kauniin turkkinsa vuoksi etenkin Kiinassa. Myöskin eräillä alueilla sitä metsästetään ruuaksi. Aasianmetsäkissoja otetaan myös ihmisen haltuun tarkoituksella risteyttää sitä kotikissan kanssa ja jalostaa näin uutta kissarotua.

Elinvoimainen kanta

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt uhanalaisuusluokituksessaan aasianmetsäkissan tilan elinvoimaiseksi (LC, Least Concern) - eli kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa.
Aasianmetsäkissa
Aasianmetsäkissa intialaisessa eläintarhassa.
Aasianmetsäkissa
Aasianmetsäkissa eläintarhassa Osakassa, Japanissa.
Aasianmetsäkissa
Aasianmetsäkissa.
All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © WildCreatures Asia
*Photo used with permission.
Jaguaari Kissaeläimet

Aasiankultakissa Tunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Tunturisuden sivut Afrikankultakissa Tunturisuden sivut Andienkissa Tunturisuden sivut Borneonkissa Tunturisuden sivut Borneonpuuleopardi Tunturisuden sivut Gepardi Tunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajit Tunturisuden sivut Hietakissa Tunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves) Tunturisuden sivut Ilves Tunturisuden sivut Iriomotenkissa Tunturisuden sivut Jaguaari Tunturisuden sivut Musta jaguaari Tunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut Kalastajakissa Tunturisuden sivut Kanadanilves Tunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves) Tunturisuden sivut Kiinanaavikkokissa Tunturisuden sivut Kodkod (yökissa) Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa) Tunturisuden sivut Kotikissa Tunturisuden sivut Leijona Tunturisuden sivut Leijonan alalajit Tunturisuden sivut Leijonan pentukuvia Tunturisuden sivut Valkoiset leijonat Tunturisuden sivut Aasianleijona Tunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajit Tunturisuden sivut Musta pantteri Tunturisuden sivut Litteäpääkissa Tunturisuden sivut Lumileopardi Tunturisuden sivut Manuli (arokissa) Tunturisuden sivut Manulikuvia Tunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa) Tunturisuden sivut Marmorikissa Tunturisuden sivut Mustajalkakissa Tunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa) Tunturisuden sivut Oselotti Tunturisuden sivut Pampasinkissa Tunturisuden sivut Pantanalinkissa Tunturisuden sivut Punailves Tunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa) Tunturisuden sivut Puuleopardi Tunturisuden sivut Puuma Tunturisuden sivut Ruostetäpläkissa Tunturisuden sivut Servaali Tunturisuden sivut Servaalikuvia Tunturisuden sivut Savannah Tunturisuden sivut Suokissa Tunturisuden sivut Tiikeri Tunturisuden sivut Tiikerin alalajit Tunturisuden sivut Valkoinen tiikeri Tunturisuden sivut Kultatiikeri Tunturisuden sivut Liikeri ja tiikoni Tunturisuden sivut Villikissa Tunturisuden sivut

Perustietoja: Kissaeläinten kehityshistoriaa Tunturisuden sivut Ominaisuuksia Tunturisuden sivut Luusto ja aistit Tunturisuden sivut
*** www.tunturisusi.com ***