Menu
Kissaeläimet
Aasianmetsäkissa Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright © Mike Prince
*Kuva oikealla Copyright © muzina_shanghai
AASIANMETSÄKISSA (Prionailurus bengalensis)

Aasianmetsäkissa on Aasian luonnonvaraisia pieniä kissaeläimiä. Sen vanhentuneita suomalaisia nimiä ovat leopardikissa ja bengalinkissa.

Aasianmetsäkissan turkin väri vaihtelee vaalean kellanruskeasta harmaanruskeaan ja siinä on usein punertavaa vivahdetta.

Kuviointina turkissa on selkeitä tummia juovia ja täpliä. Korvien taustat ovat mustat ja niissä on näkyvät, valkoiset pilkut.

Painoa on 2 - 8 kg ja pituutta 60 - 90 cm, säkäkorkeutta 20 - 45 cm. Hännällä on pituutta 28 - 37 cm.

Kooltaan tämä laji on siis jonkin verran isoa kotikissaa kookkaampi, korkeampine jalkoineen.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Copyright M Kuhn
*Kuva alla Copyright Biodiversity Heritage Library

Aasianmetsäkissa
Aasianmetsäkissa


Aasianmetsäkissa lemmikkinä.
Aasianmetsäkissa
Aasianmetsäkissa intialaisessa eläintarhassa. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Justin Gaurav Murgai
Aasianmetsäkissan levinneisyys

Levinneisyys


Aasiassa aasianmetsäkissan levinneisyysalue on laajempi, kuin yhdelläkään toisella pienikokoisella kissaeläimellä. Se elää Etu- ja Taka-Intiassa, lähes koko Kiinassa, Tiibetissä, Nepalissa, Indonesiassa, Filippiineillä, Malesiassa, Borneossa ja myös Pohjois-Korean alueella sekä Mantsuriassa. Aasianmetsäkissa elää kaiken kaikkiaan 21 maassa.

Elinympäristöt

Aasianmetsäkissa elää hyvin monentyyppisissä ympäristöissä, metsissä ja viidakoissa, joissa se kiipeilee taitavasti puissa. Vuoristoissa sitä on tavattu jopa kolmen kilometrin korkeudelta.

Koillisessa Aasiassa ne suosivat erityisesti avoimia mäntymetsiköitä. Asuinseuduksi kelpaavat myös puoliaavikot ja ihmisten lähellä maatalousalueet. Se ei paljonkaan karta ihmisiä ja tulee siksi ihan kylien tuntumiin. Se on myös erittäin taitava uimari.
Lisääntyminen

Monien muitten kissojen tapaan aasianmetsäkissat ovat yksikseen elelijöitä ja kohtaavat toisensa vain kiima-aikana. Aasianmetsäkissan kantoaika on 65 - 70 vuorokautta.

Aasianmetsäkissan pentueen koko on keskimäärin 2 - 3 ja pennut pysyttelevät ensimmäisen elinkuukautensa pesässä, joka sijaitsee ontossa puussa tai kallionkolossa. Aasianmetsäkissan elinikä on 10 - 15 vuotta.

Alalajit

Aasianmetsäkissasta tunnetaan monta alalajia, erityisesti Kaakkois-Aasian saarilta. Pohjoisemmassa asuvat aasianmetsäkissat ovat kooltaan isoimpia.

Saalistus

Öiseen aikaan, aamuvarhain taikka illan hämärtyessä saalistusretkillään aasianmetsäkissa jahtaa pääasiassa pikkujyrsijöitä ja muita pieniä nisäkkäitä ja lintuja, myös kaloja ja hyönteisiä. Joskus aasianmetsäkissa voi olla liikekannalla päivisinkin. Se etsii saaliseläimiä sekä maasta että puista.

Suojeltu ja metsästetty

Vaikka aasianmetsäkissaa pyritäänkin suojelemaan monilla seuduilla, niin niitä myös tapetaan tuhansittain kauniin turkkinsa vuoksi etenkin Kiinassa. Myöskin eräillä alueilla sitä metsästetään ruuaksi. Aasianmetsäkissoja otetaan myös ihmisen haltuun tarkoituksella risteyttää sitä kotikissan kanssa ja jalostaa näin uutta kissarotua.

Elinvoimainen kanta

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt uhanalaisuusluokituksessaan aasianmetsäkissan tilan elinvoimaiseksi (LC, Least Concern) - eli kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa.
Aasianmetsäkissa
Aasianmetsäkissa eläintarhassa Osakassa, Japanissa. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright muzina_shanghai
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut

Perustietoja

Kissaeläinten kehityshistoriaaTunturisuden sivut OminaisuuksiaTunturisuden sivut Luusto ja aistitTunturisuden sivut LuokitteluTunturisuden sivut
*** www.tunturisusi.com ***