Leopardikissa
Leopardikissa

Leopardikissa (Prionailurus bengalensis) on Aasian luonnonvaraisia pieniä kissaeläimiä. Leopardikissasta käytetään myös nimitystä bengalinkissa, mikä on erehdyttävä, sillä lajia tavataan muuallakin kuin Bengalin alueella Intiassa. Leopardikissan turkin väri vaihtelee vaalean kellanruskeasta harmaanruskeaan ja siinä on usein punertavaa vivahdetta. Kuviointina turkissa on selkeitä tummia juovia ja täpliä. Näistä täplistään leopardikissa on saanut nimensä. Korvien taustat ovat mustat ja niissä on näkyvät, valkoiset pilkut. Painoa on 2 - 8 kg ja pituutta 60 - 90 cm, säkäkorkeutta 20 - 45 cm. Hännällä on pituutta 28 - 37 cm. Kooltaan tämä laji on siis jonkin verran isoa kotikissaa kookkaampi, korkeampine jalkoineen.

Prionailurus bengalensis orientalis
Leopardkissan levinneisyys Levinneisyys. Aasiassa leopardikissan levinneisyysalue on laajempi, kuin yhdelläkään toisella pienikokoisella kissaeläimellä. Se elää Etu- ja Taka-Intiassa, lähes koko Kiinassa, Tiibetissä, Nepalissa, Indonesiassa, Filippiineillä, Malesiassa, Borneossa ja myös Pohjois-Korean alueella sekä Mantsuriassa. Leopardikissa elää kaiken kaikkiaan 21 maassa.
Elinympäristöt. Leopardikissa elää hyvin monentyyppisissä ympäristöissä, metsissä ja viidakoissa, joissa se kiipeilee taitavasti puissa. Vuoristoissa sitä on tavattu jopa kolmen kilometrin korkeudelta. Koillisessa Aasiassa ne suosivat erityisesti avoimia mäntymetsiköitä. Asuinseuduksi kelpaavat myös puoliaavikot ja ihmisten lähellä maatalousalueet. Se ei paljonkaan karta ihmisiä ja tulee siksi ihan kylien tuntumiin. Se on myös erittäin taitava uimari.

Leopardikissa

ALALAJIT

Leopardikissasta tunnetaan monta alalajia, erityisesti Kaakkois-Aasian saarilta. Pohjoisemmassa asuvat leopardikissat ovat kooltaan isoimpia.

Intianleopardikissa (Prionailurus bengalensis bengalensis). Intia ja Indo-Kiina sekä Yunnan Kiinassa.

Borneonleopardikissa (Prionailurus bengalensis borneoensis). Borneo.

Kiinanleopardikissa (Prionailurus bengalensis chinensis). Kiina ja Taiwan.

(Prionailurus bengalensis euptailura). Itäinen Siperia ja Mongolia.

(Prionailurus bengalensis horsfieldi). Kashmir Intian ja Pakistanin välissä ja Sikkim Intiassa.

Jaavanleopardikissa (Prionailurus bengalensis javaensis). Jaava ja Bali.

Amurinleopardikissa (Prionailurus bengalensis manchurica). Amurin jokilaakso Venäjän ja Kiinan rajalla - siten ja samalla Venäjän puolella itäisin Siperia ja Kiinan puolella Mantsuria.

Filippiinienleopardikissa (Prionailurus bengalensis minutus). Filippiinit.

Sumatranleopardikissa (Prionailurus bengalensis sumatranensis). Sumatra.

(Prionailurus bengalensis trevelyani). Pohjoisesta Kashmirista Baluchistanin provinssiin, Pakistanin eteläiseen osaan.

iriomotenkissa Iriomotenkissa (Prionailurus bengalensis iriomotensis) - kuvassa oikealla. Oma lukunsa kissaeläimissä on pienellä Iriomoten saarella elävä iriomotenkissa. Iriomoten saari on pinta-alaltaan 292 neliökilometriä, se kuuluu Japanille ja sijaitsee 200 kilometriä Taiwanista itään. Iriomotenkissa tuli julkisuuteen vasta vuonna 1965. Silloin sen kuvasi tieteelle japanilainen kirjailija ja luonnontutkija Yukio Togawa. Iriomotenkissa luokiteltiin aluksi omaksi Mayailurus-suvun lajikseen, mutta nykyisen käsityksen mukaan se on luokiteltava Prionailurus-sukuisen leopardikissan alalajiksi. Siltikin eräät tutkijatahot pitävät iriomotenkissaa edelleenkin omana lajinaan, sillä se näyttää tummempana erilaiselta kuin mantereen leopardikissat. Iriomotenkissan paino on 4 - 7 kg ja sen ruumiilla on mittaa 50 - 60 cm. Alalaji on pienen populaationsa vuoksi uhanalainen, elossa on ehkä vain muutamia kymmeniä yksilöitä, ehkä noin 60. Tsushima Cat löydettiin vuonna 1988 ja sitäkin pidettiin aluksi erillisenä lajina, mutta nykyisin sitä pidetään eräänä muotona amurinleopardikissoista.

amurinleopardikissa
Amurinleopardikissa, uros.

Amurinleopardikissa
Amurinleopardikissa, uros.

Saalistus. Öiseen aikaan, aamuvarhain taikka illan hämärtyessä saalistusretkillään leopardikissa jahtaa pääasiassa pikkujyrsijöitä ja muita pieniä nisäkkäitä ja lintuja, myös kaloja ja hyönteisiä. Joskus leopardikissa voi olla liikekannalla päivisinkin. Se etsii saaliseläimiä sekä maasta että puista.

Prionailurus bengalensis orientalis
Amurinleopardikissa.

Lisääntyminen. Monien muitten kissojen tapaan leopardikissat ovat yksikseen elelijöitä ja kohtaavat toisensa vain kiima-aikana. Leopardikissan kantoaika on 65 - 70 vuorokautta. Leopardikissan pentueen koko on keskimäärin 2 - 3 ja pennut pysyttelevät ensimmäisen elinkuukautensa pesässä, joka sijaitsee ontossa puussa tai kallionkolossa. Leopardikissan elinikä on 10 - 15 vuotta.

Leopardikissan pentu
Amurinleopardikissan pentu.

Suojeltu ja metsästetty. Vaikka leopardikissaa pyritäänkin suojelemaan monilla seuduilla, niin niitä myös tapetaan tuhansittain kauniin turkkinsa vuoksi etenkin Kiinassa. Myöskin eräillä alueilla sitä metsästetään ruuaksi. Leopardikissoja otetaan myös ihmisen haltuun tarkoituksella risteyttää sitä kotikissan kanssa ja jalostaa näin uutta kissarotua.

Elinvoimainen kanta. Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt vuonna 2006 uhanalaisuusluokituksessaan leopardikissan tilan elinvoimaiseksi (LC, Least Concern) - eli kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa.

Leopardikissa
Lähteet:
Cat House - EFBC's Feline Conservation Center (FCC) - Rosamond, California
The Animal Diversity Web
Big Cats Online
Cat Specialist Group
Bernard Stonehouse: Kissaeläimet
WSOY: Suuri kissakirja 3
IUCN Red list

Kuvat Copyright © Cat House - EFBC's Feline Conservation Center (FCC) - Rosamond, California
Cat House - EFBC's Feline Conservation Center

Kuvat ja leopardikissan ääni Copyright © BigCatRescue.
BigCatRescue

Kuva iriomotenkissasta Public domain, samoin levinneisyyskartta.

Ylin kuva Tierecke - alin kuva torkkuvasta leopardikissasta night86mare - Creative Commons: Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kissaeläimet aakkosjärjestyksessä

Aasiankultakissa | Aavikkoilves | Afrikankultakissa | Andienkissa | Arokissa eli manuli | Borneonkissa | Borneonpuuleopardi | Espanjanilves | Gepardi - lisääntyminen ja alalajit | Hietakissa | Ilves - alalajit ja esiintyminen | Jaguaari - musta jaguaari | Jaguarundi | Kalastajakissa | Kanadanilves | Kiinanaavikkokissa | Kotikissa | Leijona - alalajit - valkoiset leijonat - aasianleijona - luolaleijona ja amerikanleijona | Leopardi - alalajit - musta pantteri | Leopardikissa | Litteäpääkissa eli malesiankissa | Lumileopardi | Margai eli pitkähäntäkissa | Marmorikissa | Mustajalkakissa | Oselotti | Pampakissa | Punailves | Puuleopardi | Puuma - alalajit | Ruostetäpläkissa | Servaali - alalajit ja valkoiset servaalit - savannah | Tiikeri - elossa olevat alalajit - sukupuuttoon kuolleet alalajit - valkoiset tiikerit - liikeri ja tiikoni | Tiikerikissa eli onsilla | Viidakkokissa eli suoilves eli ruovikkokissa eli kaislikkokissa | Villikissa | Vuorikissa | Yökissa eli kodkod
Leopardikissa
www.tunturisusi.com

Alku | Kissalajit | Perustiedot | Luokittelu | Kotikissa | Historiaa | Kuvat | Visat | Valinnat | Muuta | Viekku |