|
|
Kissaeläimet Felidae
Lumileopardi (Uncia uncia)
muistuttaa aika paljon leopardia - sekä väritykseltään
että kooltaan. Se on lähes leopardin kokoinen, mutta solakampi ja lisäksi
sillä on suhteessa pitempi häntä.
Koiraan erottaa naaraasta isompi ja kuutiomaisempi pää.
Lumileopardin pituus on 120 - 140 cm ja sen paksulla hännällä on
pituutta peräti 80 - 100 cm.
Naaraan paino 35 - 40 kg. Uroksen paino 45 - 55 kg, mutta voi olla enimmillään
75 kg.
Lumileopardi on sopeutunut korkeisiin ja kylmiin
vuoristo-oloihin, sen turkki on tuuhea ja pitkäkarvainen, vatsakarvan pituus
voi olla jopa 7 cm.
Sen takajalat ovat hyvin vahvat ja siten se pystyy ponnahtelemaan yli
kymmenenkin metrin loikkia edetessään kivilohkareelta ja
kallionkielekkeeltä toiselle. Käpälät ovat leveät ja kynnet vahvat.
Polkuanturoiden välissä kasvaa tiheää karvaa, mikä helpottaa epätasaisessa
maastossa ja lumessa liikkumista.
Pesintää, pitkiä loikkia
ja lisääntymistä. Lumileopardi tekee pesänsä korkeille paikoille, koska sieltä on parempi näkyvyys.
Korkeilla kielekkeillä lumileopardi on kehittynyt mestarihyppääjäksi:
yksi loikka voi kantaa 15 metriä, joka on koko eläinkunnan pituushyppyennätyksiä.
Hypyssä sitä auttaa sen pitkä häntä, jolla voi tasapainottaa
oloaan pitkän liidon aikana. Nukkuessaankin lumileopardit
kietovat pörröisen häntänsä ympärilleen lämmikkeeksi.
Lisääntymisaikana joulukuun ja maaliskuun välisenä
aikana uros ja naaras pysyttelevät tiiviisti yhdessä. Lumileopardin kantoaika
on 90 - 100 vuorokautta ja pentuja syntyy 1 - 5, keskimäärin 2 - 3.
Pennuilla on jo syntyessään valkoinen turkki, jossa on tummia pilkkuja.
Vielä kuudenkin viikon kuluttua
syntymästään pennut ovat täysin avuttomia ja riippuvaisia emostaan.
Emonsa seurassa pennut viipyvät noin vuoden ajan.
Sukukypsyyden lumileopardi saavuttaa 2 - 3 vuoden iässä.
Lumileopardi voi saavuttaa vankeudessa 21 vuoden iän.
Vaikka lumileopardit elävät yksin, ne eivät karta toistensa seuraa
ja sallivat vieraiden lumileopardien kulkea reviirinsä halki.
Lumileopardin pentu.
Elinympäristöt. Lumileopardi elää vuoristoseuduilla yleensä 3000 - 4500 metrin korkeudessa. Kesällä
se saattaa nousta Himalajalla jopa yli 5500 metrin korkeuteen, mutta pysyttelee lumirajan
alapuolella.
Talven tullessa se siirtyy laaksoja kohti vaeltavien
sorkkaeläinlaumojen perässä alemmas, 1800 - 2000 metrin korkeuteen.
Pohjoisimmilla esiintymisalueillaan se liikkuu 600 - 1500 m korkeudessa.
Mongoliassa, Tiibetin aavikoilla se liikkuu tasangoillakin, kunhan
vain läheltä löytyy kalliokkoa piilotumista varten.
Kesän saapuessa se kiipeilee taas takaisin etäisimmille ja korkeille vuorilleen.
Tosin joillakin asuinseuduillaan, kuten paikoin Venäjällä, se
asustaa vuoden ympäri samalla seudulla.
Ravinto.
Lumileopardin
pääravintoa ovat erilaiset luonnonvaraiset vuohilajit ja lampaat, kuten
kierteissarvivuohet, alppikauriit, tarit ja baraalit, mutta myös jänikset,
kanalinnut ja murmelit.
Levinneisyys.
Lumileopardien asuinseutu kattaa Aasian keskisiä ja eteläisiä osia lännestä
Afganistanista ja Pakistanista
itään aina Kiinan eteläosiin.
Kiinassa lumileopardeista elää noin 60 %.
Lumileopardien määrä.
Lumileopardien tarkasta kokonaismäärästä ei ole tietoa.
Jäljellä on arvioitten mukaan 3500 - 7500 yksilöä. Äärimmäisen vaikeakulkuisilla asuma-alueillaan
lumileopardien määrän tarkempi laskeminen on mahdotonta. Eläintarhoissa ympäri maailman
on noin 600 - 700 yksilöä. Suomessa Korkeasaaren eläintarhassa lumileopardeja
on ollut jo pitkään. Lumileopardi on Korkeasaaren vaakunaeläin ja niitä on syntynytkin
siellä jo yli sata.
Lumileopardivaltioita 12 - 13. Lumileopardivaltioita on ollut aiemmin
12. Mahdollisesti laji elää myös Myanmarissa, vaikka sieltä ei määrätietoja
ole olemassa ja on mahdollista, että sitä ei siellä tavata.
Lumileopardi elää näissä maissa, maan nimen perässä arvioitu määrä:
Afganistan 100 - 200, Bhutan 100 - 200, Kiina 2000 - 5000, Intia 200 - 600,
Kasakstan noin 200, Kirgisia yli 200, Mongolia 500 - 1000, Myanmar, Nepal 300 - 500,
Pakistan 200 - 420, Venäjä 150 - 200, Tadžikistan 180 - 220 ja Uzbekistan 20 - 50.
Alalajit. Lumileopardilla ei ole alalajeja.
Salametsästystä. Lumileopardeja salametsästetään niiden
arvokkaan turkin vuoksi ja myöskin oletettuina karjan ahdistelijoina.
Laaksojen asukkaat elävät suurimmaksi osaksi hoitamalla
lampaita, joita lumileopardi saattaa käydä syömässä.
Keski-Aasian pimeillä markkinoilla myynnissä oleva lumileoparditurkki
voi maksaa 60,000 $ - turkki on valmistettu 6 - 10:n lumileopardin
turkista. Tuhannet yksilöt ovat menettäneet turkkinsa ja henkensä.
Myös luidensa vuoksi lumileopardeja salametsästetään, sillä niiden
luita on alettu viime aikoina käyttää tiikerin luiden tilalla
perinteisissä aasialaisissa rohdoissa. Tällainen toiminta voi jatkua,
sillä viranomaiset sulkevat silmänsä salametsästykseltä.
Ammuttujen lumileopardien määrä todennäköisesti ylittää syntyneitten
määrän, joten lumileopardien määrä on vähentynyt ja elinalue supistunut.
Erittäin uhanalainen. Luonnonsuojelijoille lumileopardi on "Himalajan kuningatar" ja sen olemassaolo on
samalla myönteinen merkki muunkin ympäristön tilasta.
Lumileopardi on erittäin uhanalainen kissalaji.
Lumileopardi on
Maailman luonnonsuojeluliiton uhanalaisten eläinten listalla samassa
luokassa kuin tiikeri ja panda. Lumileopardeille on perustettu
lukuisia suojelualueita, joita ovat:
Chitral Gol National Park, Pakistan.
Hemis National Park, Ladakh, India.
Khunjerab National Park, Pakistan.
Nanda Devi National Park, Uttarakhand, Intia.
Qomolangma National Nature Preserve, Tiibet, Kiina.
Sagarmatha National Park, Nepal.
Tumor Feng Nature Reserve, Xinjiang, Kiina.
Valley of Flowers National Park, Uttaranchal, Intia.
Shey-Phoksundo National Park, Dolpa, Nepal.
Dhorpatan Hunting Reserve, Baglung, Nepal.
Annapurna Conservation Area, Nepal.
Gobi Gurvansaikhan National Park, Mongolia
Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN
(The World Conservation Union) on määrittänyt vuonna 2006 uhanalaisuusluokituksessaan lumileopardin
tilan erittäin uhanalaiseksi (EN, Endangered). Erittäin uhanalaiseen
lajiin kohdistuu erittäin suuri uhka lähitulevaisuudessa hävitä luonnosta.
Kissaeläimet aakkosjärjestyksessä
Aasiankultakissa
|
Aavikkoilves
|
Afrikankultakissa
|
Andienkissa
|
Arokissa eli manuli
|
Borneonkissa
|
Borneonpuuleopardi
|
Espanjanilves
|
Gepardi - lisääntyminen ja alalajit
|
Hietakissa
|
Ilves - alalajit ja esiintyminen
|
Iriomotenkissa
|
Jaguaari - musta jaguaari
|
Jaguarundi
|
Kalastajakissa
|
Kanadanilves
|
Kiinanaavikkokissa
|
Kotikissa
|
Leijona - alalajit
-
valkoiset leijonat
-
aasianleijona
-
luolaleijona ja amerikanleijona
|
Leopardi - alalajit -
musta pantteri
|
Leopardikissa
|
Litteäpääkissa eli malesiankissa
|
Lumileopardi
|
Margai eli pitkähäntäkissa
|
Marmorikissa
|
Mustajalkakissa
|
Oselotti
|
Pampakissa
|
Pampasinkissa
|
Pantanalinkissa
|
Punailves
|
Puuleopardi
|
Puuma - alalajit
|
Ruostetäpläkissa
|
Servaali -
alalajit ja valkoiset servaalit
-
savannah
|
Tiikeri -
elossa olevat alalajit
-
sukupuuttoon kuolleet alalajit
-
valkoiset tiikerit
-
liikeri ja tiikoni
|
Tiikerikissa eli onsilla
|
Viidakkokissa eli suoilves eli ruovikkokissa eli kaislikkokissa
|
Villikissa
|
Vuorikissa
|
Yökissa eli kodkod
Lähteet:
Animal Diversity Web
IUCN - The World Conservation Union
Bernard Stonehouse: Kissaeläimet
Weilin+Göös: Maailman uhanalaiset eläimet
WSOY: Suuri kissakirja 3
Animal Info - Snow Leopard
Snow Leopard Trust
IUCN Red list
Creative Commons
Lumileopardi sivun logossa Copyright
Tambako the Jaguar
Lumileopardi sivun yläreunassa Copyright
Tambako the Jaguar
Lumileopardi ylin pieni kuva Copyright
Ginger Me
Lumileopardin pentu kuva Copyright
FransBadger
Lumileopardi kasvokuva katsoo kohti Copyright
Timmy Toucan
Lumileopardin kesäkuva Copyright
elvis_payne
Kuva sivun alareunassa, sekä ruokailukuva -
Copyright
Tambako the Jaguar
Creative Commons:
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
|
|
|
|