Menu
Kissaeläimet
Sumatransarvikuono (Dicerorhinus sumatrensis)

Maailman kolmanneksi suurimman saaren, Borneon sademetsissä elää runsas eläimistö. Niistä vain eräät, kuten marmorikissakin, ovat niin äärimmäisen harvinaisia, että kuvia ei ole käytettävissä. Siksi kissasivuilla vierailee myös Borneossa tavattava sumatransarvikuono. Borneossa on omakin, vieläkin harvinaisempi sarvikuononsa, borneonsarvikuono. Borneon sarvikuonoja arvellaan olevan jäljellä enää kolmekymmentä. Borneon sarvikuono on maailman harvinaisin sarvikuono. Sen erottaa niin ikään uhanalaisesta Sumatran sarvikuonosta pienempi koko, pienemmät hampaat ja erikoisen muotoinen pää.
MARMORIKISSA (Pardofelis marmorata)

Marmorikissa on Aasian luonnonvaraisia pieniä kissaeläimiä. Marmorikissa on suhteellisen pitkäjalkainen ja -häntäinen. Kooltaan se on kotikissan kokoinen ja sitä voi pitää miniatyyriversiona puuleopardista.

Marmorikissa on noin 1,1 metriä pitkä, josta hännän osuus on noin 50 senttimetriä. Se painaa 4 - 5 kg. Turkki on ruosteen- taikka kellanruskea, kauttaaltaan erikokoisten tummien täplien ja laikkujen kirjaama, selän ja kylkien kuviointi tuo mieleen marmorin.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Public domain.
Marmorikissa
Levinneisyys ja määrä

Marmorikissan levinneisyysalue ulottuu lännessä Nepaliin ja kattaa koko Taka-Intian niemimaan, Sumatran, Borneon, Burman, Malesian, Indonesian ja Etelä-Kiinan.

Marmorikissojen lukumäärästä luonnossa ei ole tarkempaa tietoa, mutta sen oletetaan olevan harvinainen ja se luokitellaan uhanalaisiin eläimiin. Marmorikissan elintavoista ei ole juurikaan tietoa, sillä Aasian trooppisissa metsissä puissa suurimman osan ajastaan viettävää marmorikissaa on vaikeaa päästä tarkkailemaan.

Saalistus

Marmorikissa liikkuu ilmeisesti öisin, enimmäkseen puissa, mutta toisaalta se saattaa saalistaa myös kosteikoissa eikä tiettävästi karta matalaa vettä. Marmorikissan ravinto on varsin monipuolista koostuen pikkunisäkkäistä, kuten rotista ja oravista - lintuihin, matelijoihin, puissa eläviin liskoihin, sammakoihin ja kaloihin. Saalistuslistalla ovat apinatkin. Se syö petoeläinten tapaan kaikkia kyllin pieniä, liikkuvia olioita sen mukaan, kuin saalistus on mahdollista ja onnistuu.
Lisääntyminen

Marmorikissan kantoaika on 81 vuorokautta ja pentuja syntyy 1 - 4. Korvat aukeavat 5 vuorokauden ja silmät 14 vuorokauden iässä. Lajin lisääntymiskäyttäytymisestä tiedetään hyvin vähän. Marmorikissa kypsyy aikuisuuteen 21 kuukauden iässä ja sen elinikä on 12 vuotta.

Vaarantunut laji

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt vuonna 2006 uhanalaisuusluokituksessaan marmorikissan tilan vaarantuneeksi (VU, Vulnerable). Vaarantuneeseen lajiin kohdistuu suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä luonnosta.
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut

Perustietoja

Kissaeläinten kehityshistoriaaTunturisuden sivut OminaisuuksiaTunturisuden sivut Luusto ja aistitTunturisuden sivut LuokitteluTunturisuden sivut
*** www.tunturisusi.com ***