Levinneisyys ja määrä
Marmorikissan levinneisyysalue ulottuu lännessä Nepaliin ja kattaa koko Taka-Intian
niemimaan, Sumatran, Borneon, Burman, Malesian, Indonesian ja Etelä-Kiinan.
Marmorikissojen
lukumäärästä luonnossa ei ole tarkempaa tietoa, mutta sen oletetaan olevan harvinainen
ja se luokitellaan uhanalaisiin eläimiin. Marmorikissan elintavoista
ei ole juurikaan tietoa, sillä Aasian trooppisissa metsissä puissa
suurimman osan ajastaan viettävää marmorikissaa on vaikeaa päästä
tarkkailemaan.
|
Saalistus
Marmorikissa liikkuu ilmeisesti öisin, enimmäkseen puissa, mutta toisaalta se saattaa saalistaa
myös kosteikoissa eikä tiettävästi karta matalaa vettä.
Marmorikissan ravinto on varsin
monipuolista koostuen pikkunisäkkäistä, kuten rotista ja oravista - lintuihin,
matelijoihin, puissa eläviin liskoihin, sammakoihin
ja kaloihin. Saalistuslistalla ovat apinatkin. Se syö petoeläinten tapaan kaikkia kyllin pieniä,
liikkuvia olioita sen mukaan, kuin saalistus on mahdollista ja onnistuu.
|
Lisääntyminen
Marmorikissan
kantoaika on 81 vuorokautta ja pentuja syntyy 1 - 4.
Korvat aukeavat 5 vuorokauden ja silmät 14 vuorokauden iässä.
Lajin lisääntymiskäyttäytymisestä tiedetään hyvin vähän.
Marmorikissa kypsyy aikuisuuteen
21 kuukauden iässä ja sen elinikä on 12 vuotta.
Vaarantunut laji
Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN
(The World Conservation Union) on määrittänyt vuonna 2006 uhanalaisuusluokituksessaan
marmorikissan tilan vaarantuneeksi (VU, Vulnerable). Vaarantuneeseen lajiin kohdistuu
suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä luonnosta.
|