Menu
Kissaeläimet
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat sivun yläreunassa Copyright - © Flickr/Tambako The Jaguar


OSELOTTI (Leopardus pardalis)

Oselotti on Uuden maailman kissaeläimistä tunnetuimpia pehmeän, kauniin kuviollisen turkkinsa vuoksi. Sen pohjaväri vaihtelee vaaleanharmaasta tai ruskehtavasta punertavankeltaiseen, vatsapuoli on selkää vaaleampi. Selässä ja kupeilla on ruskeita, mustareunaisia, kooltaan ja muodoltaan suuresti vaihtelevia pitkittäisjuovia ja laikkuja. Pään ja kaulan kuviot ovat tummia taikka mustia juovia ja täpliä. Turkin värisävyt ja kuviointi muuntelevat yksilöllisesti ja elinympäristön mukaan. Oselotin ruumiin pituus on 70 - 100 cm ja sen hännällä on pituutta 30 - 45 cm. Oselotti painaa 8 - 18 kg.

Oselotti muistuttaa margaita ja onsillaa, joiden kanssa se jakaa samat asuinalueet - mutta se on vain niitä isompi.

Oselotti

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Sinfully Hevanly


Elinvoimainen kanta

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt uhanalaisuusluokituksessaan oselotin tilan elinvoimaiseksi (LC, Least Concern) - eli kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta yleisesti on runsas tai vakaa. Eräin seuduin ja eräät alalajit ovat vaarantuneet.

Oselotin levinneisyys

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, kartta - Copyright © Laurascudder


Levinneisyys - neljä alueellista keskittymää

Oseloteilla on neljä alueellista levinneisyysklusteria: 1) Keski-Amerikka ja Meksiko, 2) pohjoinen ja luoteinen Etelä-Amerikka, 3) pohjoinen ja koillinen Etelä-Amerikka, sekä 4) eteläinen Etelä-Amerikka.

Oselotit ovat Amerikan metsäkissoja. Oselotin laaja levinneisyysalue ulottuu Texasin eteläosista ja Meksikosta Argentiinan pohjoisosiin ja Uruguayhin saakka. Texasissa oselotteja on enää noin 100. Texasissa oselotteja nähdään hyvin harvoin, ja vain aivan Texasin eteläisimmissä osissa. Myös Arizonassa tehdään, mutta hyvin harvoin, havaintoja oselotista. Yhdysvaltain eteläpuolella oselotti elää kaikissa muissa maissa, paitsi Chilessä. Oselotteja elää tropiikin kosteissa metsissä, mangrovetiheiköissä ja -soilla, subtrooppisissa metsissä ja kuivilla, aukeilla pensasmailla.
Oselotti

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright sometimesong


Oselotti lemmikkinä ja palvottuna

Monien muidenkin villien kissaeläinlajien tavoin myös oselotteja on ainakin muinoin pidetty joskus lemmikkeinäkin. Salvador Dalí kuljetti mukanaan ulkomaan matkoillaankin lemmikkioselottiaan, jonka nimi oli Babou. Mitään helppoa ja halpaa ei oselotin lemmikiksi hankinta nykyisin ole, josko se onnistuu laisinkaan. Useimmissa sivistysmaissa villejä eläimiä ei saa pitää lemmikkeinä. Esimerkiksi BigCat Rescue kertoo, että heiltä on joskus yritetty ostaa oselotti hintaan 15 000 dollaria, mutta he eivät ole myyneet eivätkä myy.

Moche-kulttuurissa 100 - 700 jaa. muinaisessa Perussa oselotti oli palvottu eläin, jota kuvattiin usein myös taiteessa.

Oselotti

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Valerie


Alalajit

Leopardus pardalis pardalis - Amazonin sademetsä.
Leopardus pardalis aequatorialis - Pohjoiset Andit ja Keski-Amerikka.
Leopardus pardalis albescens - Itäinen Meksiko, eteläinen Texas.
Leopardus pardalis melanurus - Venezuela, Guyana, Trinidad.
Leopardus pardalis mitis - Argentiina, Paraguay.
Leopardus pardalis nelsoni - Lounainen Meksiko.
Leopardus pardalis pseudopardalis - Kolumbia.
Leopardus pardalis puseaus - Ecuador.
Leopardus pardalis sonoriensis - Luoteinen Meksiko, eteläinen Arizona.
Leopardus pardalis steinbachi - Bolivia.
Lisääntyminen

Oselotin kantoaika on 10 viikkoa ja pentuja syntyy 2 - 4. Oselotit ovat muista kissoista poikkeavia siinä suhteessa, että oselottiperheessä pentujen hoivaamiseen osallistuvat sekä uros että naaras.

Pari voi pysyttäytyä yksissä myös lisääntymisajan ulkopuolella ja öisillä saalistusmatkoillaan pitävät uros ja naaras yhteyttä toisiinsa naukumalla. Pääsääntöisesti oselottikin on kuitenkin yksikseen elelijä. Se elää tiukasti rajatulla reviirillään, jota se merkkailee virtsailemalla ja jota se tarvittaessa on valmis raivoisastikin puolustamaan.

Oselotin elinikä on 8 - 11 vuotta.

Oselotti

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Tambako The Jaguar


Elämää puissa ja saalistusta

Oselotti kiipeilee ketterästi puissa. Oksistojen suojissa se torkkuilee päivälevoillaan ja sieltä se myös väijyy lintuja ja apinoita. Pääosan ravinnostaan se saalistaa kuitenkin maan kamaralta. Oselotit ovat piilottelevia eläimiä, jotka vain harvoin uskaltautuvat pois metsän kätköistä.

Ravintoon kuuluvat pienet jyrsijät, kuten agutit eli kultajänikset - myös liskot, joskus hirvieläinten vasat ja pekarit, jotka ovat paikallisia sikaeläimiä ja jäävät oselotin suihin lyhyen takaa-ajon ja sprintin jälkeen. Myös apinat ja matelijat ovat monipuolisella ruokalistalla. Hyvänä uimarina oselotti voi myös saalistaa vesiltä äyriäisiä, sammakoita, kaloja ja kilpikonnia. Oselotti on liikkeellä ja saalistamassa yleensä öisin, mutta joskus myös päiväaikana.

Oselottipentu

Ylisöpö oselottipentu.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright ucumari / Valerie
Oselotti
Oselotti
Oselotti
Oselotti
Jaguaari Kissaeläimet

Aasiankultakissa Tunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Tunturisuden sivut Afrikankultakissa Tunturisuden sivut Andienkissa Tunturisuden sivut Borneonkissa Tunturisuden sivut Borneonpuuleopardi Tunturisuden sivut Gepardi Tunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajit Tunturisuden sivut Hietakissa Tunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves) Tunturisuden sivut Ilves Tunturisuden sivut Iriomotenkissa Tunturisuden sivut Jaguaari Tunturisuden sivut Musta jaguaari Tunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut Kalastajakissa Tunturisuden sivut Kanadanilves Tunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves) Tunturisuden sivut Kiinanaavikkokissa Tunturisuden sivut Kodkod (yökissa) Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa) Tunturisuden sivut Kotikissa Tunturisuden sivut Leijona Tunturisuden sivut Leijonan alalajit Tunturisuden sivut Leijonan pentukuvia Tunturisuden sivut Valkoiset leijonat Tunturisuden sivut Aasianleijona Tunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajit Tunturisuden sivut Musta pantteri Tunturisuden sivut Litteäpääkissa Tunturisuden sivut Lumileopardi Tunturisuden sivut Manuli (arokissa) Tunturisuden sivut Manulikuvia Tunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa) Tunturisuden sivut Marmorikissa Tunturisuden sivut Mustajalkakissa Tunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa) Tunturisuden sivut Oselotti Tunturisuden sivut Pampasinkissa Tunturisuden sivut Pantanalinkissa Tunturisuden sivut Punailves Tunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa) Tunturisuden sivut Puuleopardi Tunturisuden sivut Puuma Tunturisuden sivut Ruostetäpläkissa Tunturisuden sivut Servaali Tunturisuden sivut Servaalikuvia Tunturisuden sivut Savannah Tunturisuden sivut Suokissa Tunturisuden sivut Tiikeri Tunturisuden sivut Tiikerin alalajit Tunturisuden sivut Valkoinen tiikeri Tunturisuden sivut Kultatiikeri Tunturisuden sivut Liikeri ja tiikoni Tunturisuden sivut Villikissa Tunturisuden sivut

Perustietoja: Kissaeläinten kehityshistoriaa Tunturisuden sivut Ominaisuuksia Tunturisuden sivut Luusto ja aistit Tunturisuden sivut
*** www.tunturisusi.com ***