Kissaeläimet Felidae

OSELOTTI (Leopardus pardalis)

Oselotti on Uuden maailman kissaeläimistä tunnetuimpia pehmeän, kauniin kuviollisen turkkinsa vuoksi. Sen pohjaväri vaihtelee vaaleanharmaasta tai ruskehtavasta punertavankeltaiseen, vatsapuoli on selkää vaaleampi. Selässä ja kupeilla on ruskeita, mustareunaisia, kooltaan ja muodoltaan suuresti vaihtelevia pitkittäisjuovia ja laikkuja. Pään ja kaulan kuviot ovat tummia taikka mustia juovia ja täpliä. Turkin värisävyt ja kuviointi muuntelevat yksilöllisesti ja elinympäristön mukaan. Oselotin ruumiin pituus on 70 - 100 cm ja sen hännällä on pituutta 30 - 45 cm. Oselotti painaa 4 - 12 kg.

Elinvoimainen kanta

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt uhanalaisuusluokituksessaan oselotin tilan elinvoimaiseksi (LC, Least Concern) - eli kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Copyright Sinfully Hevanly

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Giorgio Quattrone

Levinneisyys.

Oselotit ovat Amerikan metsäkissoja. Oselotin laaja levinneisyysalue ulottuu Teksasin eteläosista ja Meksikosta Argentiinan pohjoisosiin ja Uruguayhin saakka. Teksasissa oselotteja on enää noin 120. Yhdysvaltain eteläpuolella oselotti elää kaikissa muissa maissa, paitsi Chilessä. Oselotteja elää tropiikin kosteissa metsissä, mangrovetiheiköissä ja -soilla, subtrooppisissa metsissä ja kuivilla, aukeilla pensasmailla.

Ylisöpö oselottipentu.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright ucumari / Valerie

Lisääntyminen

Oselotin kantoaika on 10 viikkoa ja pentuja syntyy 2 - 4. Oselotit ovat muista kissoista poikkeavia siinä suhteessa, että oselottiperheessä pentujen hoivaamiseen osallistuvat sekä uros että naaras. Pari voi pysyttäytyä yksissä myös lisääntymisajan ulkopuolella ja öisillä saalistusmatkoillaan pitävät uros ja naaras yhteyttä toisiinsa naukumalla. Pääsääntöisesti oselottikin on kuitenkin yksikseen elelijä. Oselotin elinikä on 8 - 11 vuotta.

Elämää puissa ja saalistusta

Oselotti kiipeilee ketterästi puissa. Oksistojen suojissa se torkkuilee päivälevoillaan ja sieltä se myös väijyy lintuja ja apinoita. Pääosan ravinnostaan se saalistaa kuitenkin maan kamaralta. Oselotit ovat piilottelevia eläimiä, jotka vain harvoin uskaltautuvat pois metsän kätköistä. Ravintoon kuuluvat pienet jyrsijät, kuten agutit eli kultajänikset - myös liskot, joskus hirvieläinten vasat ja pekarit, jotka ovat paikallisia sikaeläimiä ja jäävät oselotin suihin lyhyen takaa-ajon ja sprintin jälkeen. Myös apinat ja matelijat ovat monipuolisella ruokalistalla. Hyvänä uimarina se saalistaa vesiltä äyriäisiä, sammakoita, kaloja ja kilpikonnia.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright Chris Barella