Menu
Kissaeläimet
Oselotti Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright - © Flickr/Tambako The Jaguar
Oselotti
OSELOTTI (Leopardus pardalis)

Oselotti on Uuden maailman kissaeläimistä tunnetuimpia pehmeän, kauniin kuviollisen turkkinsa vuoksi. Sen pohjaväri vaihtelee vaaleanharmaasta tai ruskehtavasta punertavankeltaiseen, vatsapuoli on selkää vaaleampi. Selässä ja kupeilla on ruskeita, mustareunaisia, kooltaan ja muodoltaan suuresti vaihtelevia pitkittäisjuovia ja laikkuja. Pään ja kaulan kuviot ovat tummia taikka mustia juovia ja täpliä. Turkin värisävyt ja kuviointi muuntelevat yksilöllisesti ja elinympäristön mukaan. Oselotin ruumiin pituus on 70 - 100 cm ja sen hännällä on pituutta 30 - 45 cm. Oselotti painaa 8 - 18 kg.

Oselotti muistuttaa margaita ja onsillaa, joiden kanssa se jakaa samat asuinalueet - mutta se on vain niitä isompi.

Elinvoimainen kanta

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt uhanalaisuusluokituksessaan oselotin tilan elinvoimaiseksi (LC, Least Concern) - eli kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta yleisesti on runsas tai vakaa. Eräin seuduin ja eräät alalajit ovat vaarantuneet.

Oselotin levinneisyys

Levinneisyys - neljä alueellista keskittymää


Oseloteilla on neljä alueellista levinneisyysklusteria: 1) Keski-Amerikka ja Meksiko, 2) pohjoinen ja luoteinen Etelä-Amerikka, 3) pohjoinen ja koillinen Etelä-Amerikka, sekä 4) eteläinen Etelä-Amerikka.

Oselotit ovat Amerikan metsäkissoja. Oselotin laaja levinneisyysalue ulottuu Texasin eteläosista ja Meksikosta Argentiinan pohjoisosiin ja Uruguayhin saakka. Texasissa oselotteja on enää noin 100. Texasissa oselotteja nähdään hyvin harvoin, ja vain aivan Texasin eteläisimmissä osissa. Myös Arizonassa tehdään, mutta hyvin harvoin, havaintoja oselotista. Yhdysvaltain eteläpuolella oselotti elää kaikissa muissa maissa, paitsi Chilessä. Oselotteja elää tropiikin kosteissa metsissä, mangrovetiheiköissä ja -soilla, subtrooppisissa metsissä ja kuivilla, aukeilla pensasmailla.

Alalajit

Leopardus pardalis pardalis - Amazonin sademetsä.
Leopardus pardalis aequatorialis - Pohjoiset Andit ja Keski-Amerikka.
Leopardus pardalis albescens - Itäinen Meksiko, eteläinen Texas.
Leopardus pardalis melanurus - Venezuela, Guyana, Trinidad.
Leopardus pardalis mitis - Argentiina, Paraguay.
Leopardus pardalis nelsoni - Lounainen Meksiko.
Leopardus pardalis pseudopardalis - Kolumbia.
Leopardus pardalis puseaus - Ecuador.
Leopardus pardalis sonoriensis - Luoteinen Meksiko, eteläinen Arizona.
Leopardus pardalis steinbachi - Bolivia.

Oselotti lemmikkinä ja palvottuna

Monien muidenkin villien kissaeläinlajien tavoin myös oselotteja on ainakin muinoin pidetty joskus lemmikkeinäkin. Salvador Dalí kuljetti mukanaan ulkomaan matkoillaankin lemmikkioselottiaan, jonka nimi oli Babou. Mitään helppoa ja halpaa ei oselotin lemmikiksi hankinta nykyisin ole, josko se onnistuu laisinkaan. Useimmissa sivistysmaissa villejä eläimiä ei saa pitää lemmikkeinä. Esimerkiksi BigCat Rescue kertoo, että heiltä on joskus yritetty ostaa oselotti hintaan 15 000 dollaria, mutta he eivät ole myyneet eivätkä myy.

Moche-kulttuurissa 100 - 700 jaa. muinaisessa Perussa oselotti oli palvottu eläin, jota kuvattiin usein myös taiteessa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva ylhäällä Copyright Giorgio Quattrone
*Kuva oikealla ylhäällä Copyright Sinfully Hevanly
*Kuva oikealla keskellä Copyright sometimesong
*Kuva oikealla alhaalla Copyright Valerie
Oselotti Oselotti Oselotti
Oselotti
Oselotti (Leopardus pardalis) Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Giorgio Quattrone
Lisääntyminen

Oselotin kantoaika on 10 viikkoa ja pentuja syntyy 2 - 4. Oselotit ovat muista kissoista poikkeavia siinä suhteessa, että oselottiperheessä pentujen hoivaamiseen osallistuvat sekä uros että naaras.

Pari voi pysyttäytyä yksissä myös lisääntymisajan ulkopuolella ja öisillä saalistusmatkoillaan pitävät uros ja naaras yhteyttä toisiinsa naukumalla. Pääsääntöisesti oselottikin on kuitenkin yksikseen elelijä. Se elää tiukasti rajatulla reviirillään, jota se merkkailee virtsailemalla ja jota se tarvittaessa on valmis raivoisastikin puolustamaan.

Oselotin elinikä on 8 - 11 vuotta.

Oselotti
Oselottipentu

Ylisöpö oselottipentu.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright ucumari / Valerie


Elämää puissa ja saalistusta

Oselotti kiipeilee ketterästi puissa. Oksistojen suojissa se torkkuilee päivälevoillaan ja sieltä se myös väijyy lintuja ja apinoita. Pääosan ravinnostaan se saalistaa kuitenkin maan kamaralta. Oselotit ovat piilottelevia eläimiä, jotka vain harvoin uskaltautuvat pois metsän kätköistä.

Ravintoon kuuluvat pienet jyrsijät, kuten agutit eli kultajänikset - myös liskot, joskus hirvieläinten vasat ja pekarit, jotka ovat paikallisia sikaeläimiä ja jäävät oselotin suihin lyhyen takaa-ajon ja sprintin jälkeen. Myös apinat ja matelijat ovat monipuolisella ruokalistalla. Hyvänä uimarina oselotti voi myös saalistaa vesiltä äyriäisiä, sammakoita, kaloja ja kilpikonnia. Oselotti on liikkeellä ja saalistamassa yleensä öisin, mutta joskus myös päiväaikana.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright Tambako The Jaguar
Oselotti
Oselotti (Leopardus pardalis) Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright ucumari / Valerie
Oselotti
Oselotti (Leopardus pardalis) Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Brandon Warren
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut

Perustietoja

Kissaeläinten kehityshistoriaaTunturisuden sivut OminaisuuksiaTunturisuden sivut Luusto ja aistitTunturisuden sivut LuokitteluTunturisuden sivut
*** www.tunturisusi.com ***