Menu
Kissaeläimet
Pampa Uruguayssa

Näkymä yllä on lähes kuin Limingan lakeuksilta, vain jotkin eksoottisemmat puut osoittavat, että ollaan kaukomailla.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Eduardo Amorim


KOLOKOLO (Oncifelis colocolo)

Kolokolo, jonka vanhentunut nimi on pampakissa - on Etelä-Amerikan pieniä, luonnonvaraisia kissaeläimiä.

Kolokolo elelee heinäisellä pampalla - mutta myös metsissä. Kolokolon pohjaväritys on vaaleanharmaa taikka valkoinen ja siinä on kellertävän harmaita läiskiä ja tumman ruskeita taikka mustia juovia ja täpliä.

Kolokolon turkki on pitkäkarvainen ja sillä on usein kaulan ympärillä selvä harja. Ruumiilla on pituutta 50 - 70 cm ja hännällä 35 - 50 cm. Painoa tällä kissalla on 3 - 7 kg.

Pampan trio

Pampalla elää kolme kissaeläinlajia, jotka kaikki näyttävät ihan samanlaisilta. Lajit ovat kolokolo, pampasinkissa ja pantanalinkissa.

Vai elääkinkö pampalla vain kolokolo?

Vuonna 2005 kolokolo eli pampakissa jakaantui kolmeksi eri kissaeläinlajiksi, jotka olivat edellä mainitut kolokolo, pampasinkissa ja pantanalinkissa.

Vuonna 2017 - eli kaikkein uusimman tiedon mukaan, useat tutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että lajeja on edelleenkin vain yksi, kolokolo. Tämän mukaisesti pantanalinkissa ja pampasinkissa olisivat ja ovat edelleenkin kolokolon alalajeja, eivät itsenäisiä lajeja. Kolokololla on vuoden 2017 tiedon mukaan yhteensä seitsemän alalajia. (Cat Classification Taskforce of the Cat Specialist Group).
Kolokolo

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Márcio Motta


Levinneisyys

Kolokolon levinneisyysalue ulottuu Equadorista Chileen, Argentiinaan ja Uruguayhin. Uudella mantereella elää kuusi pientä kissalajia: kolokolon lisäksi lajistoon kuuluvat andienkissa, jaguarundi, vuorikissa, onsilla ja kodkod.
Saalistus

Kesykissan kokoinen kolokolo saalistaa ravinnokseen pieniä nisäkkäitä ja lintuja.

Lisääntyminen

Pentuja syntyy kerrallaan yksi taikka kaksi - harvemmin useampia. Kolokoloja metsästetään niiden turkin vuoksi. Vankeudessa kolokolo on saavuttanut 16 vuoden iän - mutta keskimääräinen elinikä luonnossa on 9 vuotta.
Karjapaimen
Villihevonen Gaucho Uruguayssa

Gauchot ovat Etelä-Amerikan - Argentiinan, Uruguayn, Paraguayn, Brasilian, Bolivian ja Chilen ruohotasankojen, maaseudun ja pampan ihmisiä. Se on siten yleisnimitys maaseudun karja- ja hevosalueilla eläville ihmisille. Vaikka nimitystä käytetään yleisesti edelleenkin, liittyy se kuitenkin erityisesti 1800-lukuun.

Gaucho on myös Etelä-Amerikan vastine Pohjois-Amerikan cowboylle eli karjapaimenelle, joka tunnetaan espanjaksi myös nimellä vaquero. Gauchon virkaveljiä eli karjapaimenia muissa maissa ovat Chilen huaso, Kuuban guajiro, Venezuelan ja Kolumbian llanero sekä meksikolaisten charro.

Karjaa tuotiin pampalle ensimmäisen kerran Paraguaysta vuonna 1580 silloisten löytöretkeilijöiden toimesta. Kaupallinen karjankasvatus alkoi kuitenkin vasta 1700-luvun jälkipuoliskolla. Gauchot elivät nomadien eli paimentolaisten tapaan, liikkuen, eläen ja asuen pampalla. He elättivät itseään aluksi, ampumalla ruuakseen villiä karjaa. Siitä he sitten siirtyivät karjapaimeniksi.
Cowboyden tapaan myös gauchot ovat olleet mestarillisia ratsastajia ja hevosten käsittelijöitä, ylpeitä taidoistaan. Tyypillisesti, gauchon hevonen muodosti pääosan kaikesta siitä omaisuudesta, mitä hän maailmassa omisti.

Cowboyden lasson sijaan gaucho käytti karjan kiinniottoon bolasta eli bolaa eli boleadorasta. Bola on narun ja pallojen muodostama väline, joka heitetään naudan jalkoihin ja pyörivät pallot kietovat narun naudan jalkojen ympärille.

Arabianhevonen Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Eduardo Amorim
Jaguaari Kissaeläimet

Aasiankultakissa Tunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Tunturisuden sivut Afrikankultakissa Tunturisuden sivut Andienkissa Tunturisuden sivut Borneonkissa Tunturisuden sivut Borneonpuuleopardi Tunturisuden sivut Gepardi Tunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajit Tunturisuden sivut Hietakissa Tunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves) Tunturisuden sivut Ilves Tunturisuden sivut Iriomotenkissa Tunturisuden sivut Jaguaari Tunturisuden sivut Musta jaguaari Tunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut Kalastajakissa Tunturisuden sivut Kanadanilves Tunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves) Tunturisuden sivut Kiinanaavikkokissa Tunturisuden sivut Kodkod (yökissa) Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa) Tunturisuden sivut Kotikissa Tunturisuden sivut Leijona Tunturisuden sivut Leijonan alalajit Tunturisuden sivut Leijonan pentukuvia Tunturisuden sivut Valkoiset leijonat Tunturisuden sivut Aasianleijona Tunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajit Tunturisuden sivut Musta pantteri Tunturisuden sivut Litteäpääkissa Tunturisuden sivut Lumileopardi Tunturisuden sivut Manuli (arokissa) Tunturisuden sivut Manulikuvia Tunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa) Tunturisuden sivut Marmorikissa Tunturisuden sivut Mustajalkakissa Tunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa) Tunturisuden sivut Oselotti Tunturisuden sivut Pampasinkissa Tunturisuden sivut Pantanalinkissa Tunturisuden sivut Punailves Tunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa) Tunturisuden sivut Puuleopardi Tunturisuden sivut Puuma Tunturisuden sivut Ruostetäpläkissa Tunturisuden sivut Servaali Tunturisuden sivut Servaalikuvia Tunturisuden sivut Savannah Tunturisuden sivut Suokissa Tunturisuden sivut Tiikeri Tunturisuden sivut Tiikerin alalajit Tunturisuden sivut Valkoinen tiikeri Tunturisuden sivut Kultatiikeri Tunturisuden sivut Liikeri ja tiikoni Tunturisuden sivut Villikissa Tunturisuden sivut

Perustietoja: Kissaeläinten kehityshistoriaa Tunturisuden sivut Ominaisuuksia Tunturisuden sivut Luusto ja aistit Tunturisuden sivut
*** www.tunturisusi.com ***