Menu
Kissaeläimet
Punailves

PUNAILVES (Lynx rufus)

Pohjois-Amerikan metsissä ja tasangoilla elävät punailvekset, bobcatit, ovat kanadanilvestä pienempiä ja hoikempia. Ne muistuttavatkin lähinnä kookasta kesykissaa. Punailves on saanut lajinimensä kauniista, punaruskeasta turkistaan, joka on harvojen tummien täplien ja juovien kirjavoima. Punailveksellä on painoa 4 - 15 kg ja sen ruumiin pituus on 65 - 105 cm. Hännällä on pituutta 11 - 19 cm ja tästä lyhyestä töpöhännästään ovat punailvekset saaneet amerikkalaisen nimensä bobcat. Säkäkorkeus on 45 - 58 cm.

Elinvoimainen kanta

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt uhanalaisuusluokituksessaan punailveksen tilan elinvoimaiseksi (LC, Least Concern) - eli kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa.

Punailves

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Bill Bouton


Ääntely

Varsin pienikokoiseksi ja söpön ulkomuodon omaavaksi kissaksi punailveksen äänivalikoimaan kuuluvat myös tosi hurjat kähinän sekaiset, uhkaavat urinat, jotka varmasti hätkäyttävät kuulijaansa!
Punailves



Punailves

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Andy Witchger


Saalistus

Punailveksen saalisvalikoima on laaja. Aikuiset peurat punailves useimmiten jättää rauhaan, mutta vasojen ja nuorten yksilöitten koko on saaliiksi sopiva. Muita saaliseläimiä ovat liskot, hiiret, myyrät, oravat, kaniinit, jänikset ja jopa hyönteiset, kilpikonnat ja lepakot. Kanadanilvestä ketterämpinä punailvekset seuraavat saalistaan usein myös puuhun tai louhikkoon.

Lisääntyminen

Uros ja naaras kohtaavat vain lisääntymisaikana, joka on joulukuulta huhtikuulle. Punailveksen kantoaika on 60 - 70 vuorokautta. Pentuja syntyy 1 - 6, mutta tavallisimmin 2 - 4. Pentujen silmät aukeavat, kun niillä on ikää noin 10 vuorokautta. Maitoa pennut imevät noin 2 - 3 kuukautta. Tämän jälkeen ne alkavat seurailla emoaan metsästysretkille pesän lähitienoilla ja opetella saalistuksen alkeita siinä samalla.

Noin 8 kuukauden ikäisinä pennut lähtevät emonsa suojista omille teilleen. Ne matkaavatkin kerralla kauas, jopa 160 kilometrin päähän, löytääkseen itselleen ikioman reviirin.

Punailves

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Bill Bouton


Levinneisyys ja elinympäristöt

Punailveksen levinneisyysalue ulottuu Meksikosta Kanadan eteläosiin, missä sillä on yhteinen kapea esiintymisalue yhdessä kanadanilveksen kanssa. Näillä asuinalueillaan punailvekset ovat suhteellisen yleisiä koko Yhdysvalloissa, vaikkakin ne ovat vähentyneet maan läntisissä osissa. Kanadassa niitä on maan eteläisissä ja lounaisissa osissa ja Meksikossa paikoittain maan pohjoisosissa - mutta Yhdysvaltojen etelävaltioiden tiheään asutuilla seuduilla niiden elinalueet rajoittuvat lähinnä erämaihin.

Pohjoisimpana elävät punailvekset ovat suurempia, kuin etelämpänä asuvat lajitoverinsa - tämä ero koossa noudattaa ns. Bergmanin sääntöä. Punailves on sopeutunut elämään hyvin erilaisissa ympäristöissä. Kalliovuorilla se saattaa nousta jopa 4 000 metrin korkeuteen ja eteläisissä osissa levinneisyysaluettaan se voi elää yhtä hyvin aavikoilla kuin trooppisissa metsissä. Runsaslukuisin punailves on kuitenkin havu-, seka- ja lehtimetsissä.



Määrät

Yhdysvalloissa elää liki miljoona punailvestä. Joillakin seuduilla niitten kanta on vakaa ja jopa runsaskin. Kaiken kaikkiaan punailves on kaikkein menestynein kissaeläinlaji Pohjois-Amerikassa. Menestys perustuu siihen, että sen saaliseläinvalikoima on hyvin monipuolinen ja se on hyvin sopeutunut elämään erilaisiin oloihin. Silti etenkin Yhdysvaltain keski- ja eteläosissa, paikoin punailves on harvinainen.

Joissakin osavaltioissa punailvestä metsästetään, joissakin se on rauhoitettu. Punailveksiä on runsaasti myös eläintarhoissa, joissa niiden lisääntymisessä on ongelmia. Eläintarhojen hälyssä punailvekset eivät ole samalla tavalla kotonaan, kuin suurissa erämaissa, joissa ne luontaisimmin elävät lymyilevää ja salaperäistä elämäänsä.
Punailves
Punailves illan purppurassa. Montana de Oro State Park, San Luis Obispo Co., Kalifornia.
Punailvesperhe
Punailves
Punailves
Jaguaari Kissaeläimet

Aasiankultakissa Tunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Tunturisuden sivut Afrikankultakissa Tunturisuden sivut Andienkissa Tunturisuden sivut Borneonkissa Tunturisuden sivut Borneonpuuleopardi Tunturisuden sivut Gepardi Tunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajit Tunturisuden sivut Hietakissa Tunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves) Tunturisuden sivut Ilves Tunturisuden sivut Iriomotenkissa Tunturisuden sivut Jaguaari Tunturisuden sivut Musta jaguaari Tunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut Kalastajakissa Tunturisuden sivut Kanadanilves Tunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves) Tunturisuden sivut Kiinanaavikkokissa Tunturisuden sivut Kodkod (yökissa) Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa) Tunturisuden sivut Kotikissa Tunturisuden sivut Leijona Tunturisuden sivut Leijonan alalajit Tunturisuden sivut Leijonan pentukuvia Tunturisuden sivut Valkoiset leijonat Tunturisuden sivut Aasianleijona Tunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajit Tunturisuden sivut Musta pantteri Tunturisuden sivut Litteäpääkissa Tunturisuden sivut Lumileopardi Tunturisuden sivut Manuli (arokissa) Tunturisuden sivut Manulikuvia Tunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa) Tunturisuden sivut Marmorikissa Tunturisuden sivut Mustajalkakissa Tunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa) Tunturisuden sivut Oselotti Tunturisuden sivut Pampasinkissa Tunturisuden sivut Pantanalinkissa Tunturisuden sivut Punailves Tunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa) Tunturisuden sivut Puuleopardi Tunturisuden sivut Puuma Tunturisuden sivut Ruostetäpläkissa Tunturisuden sivut Servaali Tunturisuden sivut Servaalikuvia Tunturisuden sivut Savannah Tunturisuden sivut Suokissa Tunturisuden sivut Tiikeri Tunturisuden sivut Tiikerin alalajit Tunturisuden sivut Valkoinen tiikeri Tunturisuden sivut Kultatiikeri Tunturisuden sivut Liikeri ja tiikoni Tunturisuden sivut Villikissa Tunturisuden sivut

Perustietoja: Kissaeläinten kehityshistoriaa Tunturisuden sivut Ominaisuuksia Tunturisuden sivut Luusto ja aistit Tunturisuden sivut
*** www.tunturisusi.com ***