|
|
Punailves (Lynx rufus)
Punailves. Pohjois-Amerikan metsissä ja tasangoilla elävät punailvekset ovat kanadanilvestä
pienempiä ja hoikempia - ja ne muistuttavatkin lähinnä kookasta kesykissaa.
Punailves on saanut lajinimensä kauniista, punaruskeasta turkistaan, joka
on harvojen tummien täplien ja juovien kirjavoima. Punailveksellä on painoa 4 - 15 kg
ja sen ruumiin pituus on 65 - 105 cm. Hännällä on pituutta 11 - 19 cm ja tästä
lyhyestä töpöhännästään ovat punailvekset saaneet amerikkalaisen nimensä bobcat.
Säkäkorkeus on 45 - 58 cm.
|
|
|
|
|
|
Levinneisyys ja elinympäristöt.
Punailveksen levinneisyysalue ulottuu Meksikosta Kanadan eteläosiin, missä
sillä on yhteinen kapea esiintymisalue yhdessä kanadanilveksen kanssa. Näillä asuinalueillaan
punailvekset ovat suhteellisen yleisiä koko Yhdysvalloissa, vaikkakin ne
ovat vähentyneet maan läntisissä osissa. Kanadassa niitä on maan
eteläisissä ja lounaisissa osissa ja Meksikossa paikoittain maan
pohjoisosissa - mutta Yhdysvaltojen etelävaltioiden tiheään
asutuilla seuduilla niiden elinalueet rajoittuvat lähinnä erämaihin.
|
|
|
|
|
Pohjoisimpana
elävät punailvekset ovat suurempia, kuin etelämpänä asuvat lajitoverinsa - tämä
ero koossa noudattaa ns. Bergmanin sääntöä.
Punailves on sopeutunut elämään hyvin erilaisissa ympäristöissä. Kalliovuorilla se
saattaa nousta jopa 4 000 metrin korkeuteen ja eteläisissä osissa levinneisyysaluettaan
se voi elää yhtä hyvin aavikoilla kuin trooppisissa metsissä. Runsaslukuisin
punailves on kuitenkin havu-, seka- ja lehtimetsissä.
Saalistus.
Punailveksen saalisvalikoima on laaja. Aikuiset peurat punailves useimmiten
jättää rauhaan, mutta vasojen ja nuorten yksilöitten koko on saaliiksi sopiva.
Muita saaliseläimiä ovat liskot, hiiret, myyrät, oravat, kaniinit,
jänikset ja jopa hyönteiset, kilpikonnat ja lepakot.
Kanadanilvestä ketterämpinä punailvekset seuraavat saalistaan usein myös
puuhun tai louhikkoon.
|
|
|
|
|
Lisääntyminen.
Uros ja naaras kohtaavat vain lisääntymisaikana, joka on joulukuulta huhtikuulle.
Punailveksen kantoaika on 60 - 70 vuorokautta. Pentuja syntyy 1 - 6, mutta tavallisimmin 2 - 4.
Pentujen silmät aukeavat, kun niillä on ikää noin 10 vuorokautta.
Maitoa pennut imevät noin 2 - 3 kuukautta. Tämän jälkeen ne alkavat seurailla
emoaan metsästysretkille pesän lähitienoilla ja opetella saalistuksen alkeita siinä samalla.
Noin 8 kuukauden ikäisinä
pennut lähtevät emonsa suojista omille teilleen. Ne matkaavatkin kerralla kauas,
jopa 160 kilometrin päähän, löytääkseen itselleen ikioman reviirin.
Ääntely.Varsin pienikokoiseksi ja söpön ulkomuodon
omaavaksi kissaksi punailveksen äänivalikoimaan kuuluvat myös tosi hurjat
kähinän sekaiset, uhkaavat urinat, jotka varmasti hätkäyttävät kuulijaansa - kuten varmasti
tämänkin sivun taustaäänestä huomaat!
Määrät.
Yhdysvalloissa elää liki miljoona punailvestä. Joillakin seuduilla niitten
kanta on vakaa ja jopa runsaskin. Kaiken kaikkiaan punailves
on kaikkein menestynein kissaeläinlaji Pohjois-Amerikassa. Menestys
perustuu siihen, että sen saaliseläinvalikoima on hyvin monipuolinen ja se on hyvin sopeutunut
elämään erilaisiin oloihin. Silti etenkin Yhdysvaltain
keski- ja eteläosissa,
paikoin punailves on harvinainen. Joissakin osavaltioissa punailvestä metsästetään,
joissakin se on rauhoitettu. Punailveksiä on runsaasti myös eläintarhoissa,
joissa niiden lisääntymisessä on ongelmia. Eläintarhojen hälyssä punailvekset
eivät ole samalla tavalla kotonaan, kuin suurissa erämaissa, joissa
ne luontaisimmin elävät lymyilevää ja salaperäistä elämäänsä.
|
|
|
|
|
ALALAJIT
(Lynx rufus baileyi). Lounainen USA ja luoteinen Meksiko.
(Lynx rufus californicus ). USA:n Tyynenmeren rannikko Kaliforniassa.
(Lynx rufus escuinapae). Meksiko.
(Lynx rufus fasciatus). USA:n Tyynenmeren luoteisrannikko ja Kanada.
(Lynx rufus floridanus). Kaakkoinen USA.
(Lynx rufus gigas). Koillinen USA ja Kanada, mukaanlukien New Brunswick ja Scotia.
(Lynx rufus oaxacensis). Eteläinen Meksiko.
(Lynx rufus pallescens). Luoteinen USA ja Kanada.
(Lynx rufus peninsularis). Baja niemimaa.
(Lynx rufus rufus). USA:n keskilännessä ja koillisessa.
(Lynx rufus superiorensis). Pohjoiset Isot Järvet.
(Lynx rufus texensis). Teksas ja luoteinen Meksiko.
Elinvoimainen kanta. Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN
(The World Conservation Union) on määrittänyt vuonna 2006 uhanalaisuusluokituksessaan punailveksen
tilan elinvoimaiseksi (LC, Least Concern) - eli
kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa.
|
|
|
|
