Menu
Kissaeläimet
Punailves Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright © Petrified Forest
*Kuva oikealla Copyright © James Abbott
Punailves
Punailvespentu pyörein silmin Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuvat Copyright © Flickr/Valerie
PUNAILVES (Lynx rufus)

Pohjois-Amerikan metsissä ja tasangoilla elävät punailvekset, bobcatit, ovat kanadanilvestä pienempiä ja hoikempia. Ne muistuttavatkin lähinnä kookasta kesykissaa. Punailves on saanut lajinimensä kauniista, punaruskeasta turkistaan, joka on harvojen tummien täplien ja juovien kirjavoima. Punailveksellä on painoa 4 - 15 kg ja sen ruumiin pituus on 65 - 105 cm. Hännällä on pituutta 11 - 19 cm ja tästä lyhyestä töpöhännästään ovat punailvekset saaneet amerikkalaisen nimensä bobcat. Säkäkorkeus on 45 - 58 cm.

Elinvoimainen kanta

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt uhanalaisuusluokituksessaan punailveksen tilan elinvoimaiseksi (LC, Least Concern) - eli kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Copyright Wayne Dumbleton
Punailves
Punailves
Punailves illan purppurassa. Montana de Oro State Park, San Luis Obispo Co., Kalifornia. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright marlin harms
Levinneisyys ja elinympäristöt

Punailveksen levinneisyysalue ulottuu Meksikosta Kanadan eteläosiin, missä sillä on yhteinen kapea esiintymisalue yhdessä kanadanilveksen kanssa. Näillä asuinalueillaan punailvekset ovat suhteellisen yleisiä koko Yhdysvalloissa, vaikkakin ne ovat vähentyneet maan läntisissä osissa. Kanadassa niitä on maan eteläisissä ja lounaisissa osissa ja Meksikossa paikoittain maan pohjoisosissa - mutta Yhdysvaltojen etelävaltioiden tiheään asutuilla seuduilla niiden elinalueet rajoittuvat lähinnä erämaihin.

Pohjoisimpana elävät punailvekset ovat suurempia, kuin etelämpänä asuvat lajitoverinsa - tämä ero koossa noudattaa ns. Bergmanin sääntöä. Punailves on sopeutunut elämään hyvin erilaisissa ympäristöissä. Kalliovuorilla se saattaa nousta jopa 4 000 metrin korkeuteen ja eteläisissä osissa levinneisyysaluettaan se voi elää yhtä hyvin aavikoilla kuin trooppisissa metsissä. Runsaslukuisin punailves on kuitenkin havu-, seka- ja lehtimetsissä.

Saalistus

Punailveksen saalisvalikoima on laaja. Aikuiset peurat punailves useimmiten jättää rauhaan, mutta vasojen ja nuorten yksilöitten koko on saaliiksi sopiva. Muita saaliseläimiä ovat liskot, hiiret, myyrät, oravat, kaniinit, jänikset ja jopa hyönteiset, kilpikonnat ja lepakot. Kanadanilvestä ketterämpinä punailvekset seuraavat saalistaan usein myös puuhun tai louhikkoon.

Lisääntyminen

Uros ja naaras kohtaavat vain lisääntymisaikana, joka on joulukuulta huhtikuulle. Punailveksen kantoaika on 60 - 70 vuorokautta. Pentuja syntyy 1 - 6, mutta tavallisimmin 2 - 4. Pentujen silmät aukeavat, kun niillä on ikää noin 10 vuorokautta. Maitoa pennut imevät noin 2 - 3 kuukautta. Tämän jälkeen ne alkavat seurailla emoaan metsästysretkille pesän lähitienoilla ja opetella saalistuksen alkeita siinä samalla. Noin 8 kuukauden ikäisinä pennut lähtevät emonsa suojista omille teilleen. Ne matkaavatkin kerralla kauas, jopa 160 kilometrin päähän, löytääkseen itselleen ikioman reviirin.

Määrät

Yhdysvalloissa elää liki miljoona punailvestä. Joillakin seuduilla niitten kanta on vakaa ja jopa runsaskin. Kaiken kaikkiaan punailves on kaikkein menestynein kissaeläinlaji Pohjois-Amerikassa. Menestys perustuu siihen, että sen saaliseläinvalikoima on hyvin monipuolinen ja se on hyvin sopeutunut elämään erilaisiin oloihin. Silti etenkin Yhdysvaltain keski- ja eteläosissa, paikoin punailves on harvinainen. Joissakin osavaltioissa punailvestä metsästetään, joissakin se on rauhoitettu. Punailveksiä on runsaasti myös eläintarhoissa, joissa niiden lisääntymisessä on ongelmia. Eläintarhojen hälyssä punailvekset eivät ole samalla tavalla kotonaan, kuin suurissa erämaissa, joissa ne luontaisimmin elävät lymyilevää ja salaperäistä elämäänsä.
Punailves Punailves

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat yllä Copyright Bill Bouton


Ääntely

Varsin pienikokoiseksi ja söpön ulkomuodon omaavaksi kissaksi punailveksen äänivalikoimaan kuuluvat myös tosi hurjat kähinän sekaiset, uhkaavat urinat, jotka varmasti hätkäyttävät kuulijaansa!
Punailvesperhe
Punailvesemo ja pennut Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Teddy Llovet
Punailves
Punailves
Punailves Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuvat Copyright © Flickr/Matt Knoth
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut

Perustietoja

Kissaeläinten kehityshistoriaaTunturisuden sivut OminaisuuksiaTunturisuden sivut Luusto ja aistitTunturisuden sivut LuokitteluTunturisuden sivut
*** www.tunturisusi.com ***