Lisääntyminen
Uros ja naaras kohtaavat vain lisääntymisaikana, joka on joulukuulta huhtikuulle.
Punailveksen kantoaika on 60 - 70 vuorokautta. Pentuja syntyy 1 - 6, mutta tavallisimmin 2 - 4.
Pentujen silmät aukeavat, kun niillä on ikää noin 10 vuorokautta.
Maitoa pennut imevät noin 2 - 3 kuukautta. Tämän jälkeen ne alkavat seurailla
emoaan metsästysretkille pesän lähitienoilla ja opetella saalistuksen alkeita siinä samalla.
Noin 8 kuukauden ikäisinä
pennut lähtevät emonsa suojista omille teilleen. Ne matkaavatkin kerralla kauas,
jopa 160 kilometrin päähän, löytääkseen itselleen ikioman reviirin.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
Bill Bouton
Levinneisyys ja elinympäristöt
Punailveksen levinneisyysalue ulottuu Meksikosta Kanadan eteläosiin, missä
sillä on yhteinen kapea esiintymisalue yhdessä kanadanilveksen kanssa. Näillä asuinalueillaan
punailvekset ovat suhteellisen yleisiä koko Yhdysvalloissa, vaikkakin ne
ovat vähentyneet maan läntisissä osissa. Kanadassa niitä on maan
eteläisissä ja lounaisissa osissa ja Meksikossa paikoittain maan
pohjoisosissa - mutta Yhdysvaltojen etelävaltioiden tiheään
asutuilla seuduilla niiden elinalueet rajoittuvat lähinnä erämaihin.
Pohjoisimpana
elävät punailvekset ovat suurempia, kuin etelämpänä asuvat lajitoverinsa - tämä
ero koossa noudattaa ns. Bergmanin sääntöä.
Punailves on sopeutunut elämään hyvin erilaisissa ympäristöissä. Kalliovuorilla se
saattaa nousta jopa 4 000 metrin korkeuteen ja eteläisissä osissa levinneisyysaluettaan
se voi elää yhtä hyvin aavikoilla kuin trooppisissa metsissä. Runsaslukuisin
punailves on kuitenkin havu-, seka- ja lehtimetsissä.
Määrät
Yhdysvalloissa elää liki miljoona punailvestä. Joillakin seuduilla niitten
kanta on vakaa ja jopa runsaskin. Kaiken kaikkiaan punailves
on kaikkein menestynein kissaeläinlaji Pohjois-Amerikassa. Menestys
perustuu siihen, että sen saaliseläinvalikoima on hyvin monipuolinen ja se on hyvin sopeutunut
elämään erilaisiin oloihin. Silti etenkin Yhdysvaltain
keski- ja eteläosissa,
paikoin punailves on harvinainen.
Joissakin osavaltioissa punailvestä metsästetään,
joissakin se on rauhoitettu. Punailveksiä on runsaasti myös eläintarhoissa,
joissa niiden lisääntymisessä on ongelmia. Eläintarhojen hälyssä punailvekset
eivät ole samalla tavalla kotonaan, kuin suurissa erämaissa, joissa
ne luontaisimmin elävät lymyilevää ja salaperäistä elämäänsä.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
marlin harms