Menu
Kissaeläimet
Servaali - Vasemmalla aikuinen, oikealla pennut. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla - Copyright - © David Ellis Flickr/Holmes Palacios
*Kuva oikealla - Copyright - © David Ellis Flickr/Tambako The Jaguar
Servaali
Servaali Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright bathyporeia
SERVAALI (Leptailurus serval)

Servaali luetaan kuuluvaksi keskikokoisiin kissaeläimiin. Se on korkeajalkainen, hoikka kissaeläin, joka on helposti tunnistettavissa pienestä päästä, pitkästä kaulasta ja suurista, pystyistä korvista. Servaalilla hännässä on mustia rengaskuvioita. Servaalilla on pisimmät jalat kaikista kissaeläimistä, suhteutettuna sen oman vartalon kokoon. Servaalin täplikäs, vaalean kullanruskea tai kermanvalkoinen, kaunis turkki, jossa on suuria mustia täpliä ja juovia - on saanut aikoinaan kyseenalaisen kunnian koristaa monen afrikkalaisen heimon päällikköä tämän aseman tunnuksena. Servaaliurokset painavat 9 - 18 kg, naaraat 9 - 13 kg. Servaalin ruumiilla on pituutta 67 - 100 cm, hännällä 40 cm ja hartiakorkeutta 40 - 65 cm.

Mustat servaalit

TV1:n Avarassa luonnossa esiteltiin 15.6.2013 Itä-Afrikan hautavajoamaa. Upeassa luontodokumentissa vilahti myös musta servaali. Ohjelman mukaan mustia servaaleja elää Afrikassa erityisesti kylmemmillä vuoriseuduilla. Servaalin turkin umpimusta väri johtuu eräiden tutkijoiden mukaan siitä, että musta turkki sitoo ja pitää paremmin lämpöä.

Elinvoimainen kanta

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt vuonna 2002 uhanalaisuusluokituksessaan servaalin tilan elinvoimaiseksi (LC, Least Concern) - eli kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa.

Servaali

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat yllä ja oikealla Copyright Nathan Rupert
Servaali
Servaali
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Vearl Brown
Levinneisyys

Servaalin levinneisyys

Servaalin levinneisyysalue käsittää koko Saharan etelänpuoleisen Afrikan lukuunottamatta mantereen eteläisintä osaa ja lisäksi se elää erillisinä populaatiosaarekkeina Marokossa ja Algeriassa. Saharan pohjoispuolella se on hyvin harvinainen. Erityisesti servaaleja on Afrikan itäisten osien ruohoisilla savanneilla ja pensasaavikoilla, alueilla, joista löytyy läheltä myös vettä.

Saalistusta

Päivän kuumimman ajan servaalit lepäilevät ja metsästävät enimmäkseen illalla tai aikaisin aamulla. Servaali saalistaa joskus pieniä antilooppeja ja jäniksiä, mutta enimmäkseen pieniä jyrsijöitä. Hyönteiset, liskot, sammakot, maassa liikuvat linnut poikasineen ja jopa kalatkin, joidenka nappaamisessa ne ovat taitavia, maistuvat. Eikä linnun tarvitse liikkua maassa, sillä servaali hypähtää salamana ilmaankin linnun perässä ja nappaa sen jopa kolmen metrin korkeudesta. Yli 90 prosenttia servaalin syömistä eläimistä on painoltaan alle 200 grammaa, joten varsin pienet lajit muodostavat sen ruokavalion pääosan. Pitkine jalkoineen, pitkää kaulaansa kohottava servaali näkee yli savannin ruohoston ja suurilla, herkkäkuuloisilla korvillaan se paikantaa jyrsijöiden liikkeet.

Pieniä saaliseläimiä ne saalistavat aika samalla tavalla kuin kettu tekee. Ensiksi ne seisovat tarkkaavaisina aloillaan ja saatuaan näkö- taikka kuulohavainnon lähelle eteensä, ruohikkoon kätkeytyneestä jyrsijästä, ne hypähtävät selkä köyryssä sen kimppuun. Jos ensimmäinen hyppy ei tuota tulosta ja saalis ei jääkään käpäliin, ne hetken tarkkailun jälkeen uudistavat hyppynsä. Servaali on tehokas saalistaja. Yli 50 prosenttia sen saalistusyrityksistä onnistuu, mikä on huomattavasti enemmän, kuin monilla muilla kissalajeilla.
Servaalit kiipeävät tarpeen vaatiessa myös puihin - sekä saaliin perässä että petoja pakoon. Ne ovat hyviä kiipeilijöitä. Servaalin vihollisia ja sen saalistajia ovat leopardit, hyeenat ja villikoirat.

Lisääntyminen

Lisääntyminen ja servaali kotikissana. Servaalin kantoaika on 66 - 77 päivää. Servaali synnyttää 2 - 3 pentua johonkin piilossa olevaan pesäänsä, joka voi olla vaikkapa maasian tai piikkisian kaivelema luola. Vankeudessa servaali voi saavuttaa 20 vuoden iän.

Servaali lemmikkinä

Siellä, missä se lakien mukaan on mahdollista, kuten Yhdysvalloissa, servaaleja pidetään myös ihmisen seurassa eksoottisina kotikissoina. Afrikassa ja Egyptissä servaalit ovat olleet kesykissoina jo vuosituhansien ajan. Niitä käytettiin suojaamaan viljasäilöjä rotilta ja muilta tuholaisilta ja koteja ne suojasivat öisin pahoilta hengiltä. Ihmisten seuralaisiksi kasvatetaan myös hybridejä, jotka ovat servaalin ja kotikissan risteytyksiä. Servaalit ovat pentuina kotiin hankittaessa helppoja ja kilttejä hoidettavia, mutta aikuisina niistä tulee aina potentiaalisesti arvaamattomia ja vaarallisiakin.
Servaali
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Vearl Brown
Servaali
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Tambako the Jaguar
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut

Perustietoja

Kissaeläinten kehityshistoriaaTunturisuden sivut OminaisuuksiaTunturisuden sivut Luusto ja aistitTunturisuden sivut LuokitteluTunturisuden sivut
*** www.tunturisusi.com ***