Servaali
Servaali

Servaali (Leptailurus serval) luetaan kuuluvaksi keskikokoisiin kissaeläimiin. Se on korkeajalkainen, hoikka kissaeläin, joka on helposti tunnistettavissa pienestä päästä, pitkästä kaulasta ja suurista, pystyistä korvista. Servaalilla hännässä on mustia rengaskuvioita. Servaalilla on pisimmät jalat kaikista kissaeläimistä, suhteutettuna sen oman vartalon kokoon. Servaalin täplikäs, vaalean kullanruskea tai kermanvalkoinen, kaunis turkki, jossa on suuria mustia täpliä ja juovia - on saanut aikoinaan kyseenalaisen kunnian koristaa monen afrikkalaisen heimon päällikköä tämän aseman tunnuksena. Servaaliurokset painavat 9 - 18 kg, naaraat 9 - 13 kg. Servaalin ruumiilla on pituutta 67 - 100 cm, hännällä 40 cm ja hartiakorkeutta 40 - 65 cm.

Servaalin levinneisyys

Levinneisyys. Servaalin levinneisyysalue käsittää koko Saharan etelänpuoleisen Afrikan lukuunottamatta mantereen eteläisintä osaa ja lisäksi se elää erillisinä populaatiosaarekkeina Marokossa ja Algeriassa. Saharan pohjoispuolella se on hyvin harvinainen. Erityisesti servaaleja on Afrikan itäisten osien ruohoisilla savanneilla ja pensasaavikoilla, alueilla, joista löytyy läheltä myös vettä.

Servaali
Servaali
Saalistusta. Päivän kuumimman ajan servaalit lepäilevät ja metsästävät enimmäkseen illalla tai aikaisin aamulla. Servaali saalistaa joskus pieniä antilooppeja ja jäniksiä, mutta enimmäkseen pieniä jyrsijöitä. Hyönteiset, liskot, sammakot, maassa liikuvat linnut poikasineen ja jopa kalatkin, joidenka nappaamisessa ne ovat taitavia, maistuvat. Eikä linnun tarvitse liikkua maassa, sillä servaali hypähtää salamana ilmaankin linnun perässä ja nappaa sen jopa kolmen metrin korkeudesta. Yli 90 prosenttia servaalin syömistä eläimistä on painoltaan alle 200 grammaa, joten varsin pienet lajit muodostavat sen ruokavalion pääosan. Pitkine jalkoineen, pitkää kaulaansa kohottava servaali näkee yli savannin ruohoston ja suurilla, herkkäkuuloisilla korvillaan se paikantaa jyrsijöiden liikkeet.

Pieniä saaliseläimiä ne saalistavat aika samalla tavalla kuin kettu tekee. Ensiksi ne seisovat tarkkaavaisina aloillaan ja saatuaan näkö- taikka kuulohavainnon lähelle eteensä, ruohikkoon kätkeytyneestä jyrsijästä, ne hypähtävät selkä köyryssä sen kimppuun. Jos ensimmäinen hyppy ei tuota tulosta ja saalis ei jääkään käpäliin, ne hetken tarkkailun jälkeen uudistavat hyppynsä. Servaali on tehokas saalistaja. Yli 50 prosenttia sen saalistusyrityksistä onnistuu, mikä on huomattavasti enemmän, kuin monilla muilla kissalajeilla.

Servaalit kiipeävät tarpeen vaatiessa myös puihin - sekä saaliin perässä että petoja pakoon. Ne ovat hyviä kiipeilijöitä. Servaalin vihollisia ja sen saalistajia ovat leopardit, hyeenat ja villikoirat.

Servaali servaalipari

Servaalit ovat yksikseen elelijöitä. Nämä kaksi kissatarhan servaalia ovat kuitenkin lyöttäytyneet yksiin - ja mitä ilmeisimmin nauttivat toistensa seurasta.

Servaali Leptailurus serval

Lisääntyminen ja servaali kotikissana. Servaalin kantoaika on 66 - 77 päivää. Servaali synnyttää 2 - 3 pentua johonkin piilossa olevaan pesäänsä, joka voi olla vaikkapa maasian tai piikkisian kaivelema luola. Vankeudessa servaali voi saavuttaa 20 vuoden iän.

Siellä, missä se lakien mukaan on mahdollista, kuten Yhdysvalloissa, servaaleja pidetään myös ihmisen seurassa eksoottisina kotikissoina. Afrikassa ja Egyptissä servaalit ovat olleet kesykissoina jo vuosituhansien ajan. Niitä käytettiin suojaamaan viljasäilöjä rotilta ja muilta tuholaisilta ja koteja ne suojasivat öisin pahoilta hengiltä. Ihmisten seuralaisiksi kasvatetaan myös hybridejä, jotka ovat servaalin ja kotikissan risteytyksiä. Servaalit ovat pentuina kotiin hankittaessa helppoja ja kilttejä hoidettavia, mutta aikuisina niistä tulee aina potentiaalisesti arvaamattomia ja vaarallisiakin.

Elinvoimainen kanta. Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt vuonna 2002 uhanalaisuusluokituksessaan servaalin tilan elinvoimaiseksi (LC, Least Concern) - eli kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa.
Servaali
Servaalin alalajit ja valkoiset servaalit - CLICK!
Lähteet:
The Animal Diversity Web
IUCN - The World Conservation Union
Big Cats Online
Bernard Stonehouse: Kissaeläimet
WSOY: Suuri kissakirja 3

IUCN Red list
Kuvat servaaliparista Copyright © BigCatRescue.
BigCatRescue


Creative Commons - Ylin kuva Bruno D Rodrigues - iso kuva servaali puussa Mark Kenny - levinneisyyskartta - toiseksi alin iso kuva pennusta Kabirdas - kuva levinneisyyskartan alapuolella sekä alin kuva Picture Taker 2 - Creative Commons: Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kissaeläimet aakkosjärjestyksessä

Aasiankultakissa | Aavikkoilves | Afrikankultakissa | Andienkissa | Arokissa eli manuli | Borneonkissa | Borneonpuuleopardi | Espanjanilves | Gepardi - lisääntyminen ja alalajit | Hietakissa | Ilves - alalajit ja esiintyminen | Jaguaari - musta jaguaari | Jaguarundi | Kalastajakissa | Kanadanilves | Kiinanaavikkokissa | Kotikissa | Leijona - alalajit - valkoiset leijonat - aasianleijona - luolaleijona ja amerikanleijona | Leopardi - alalajit - musta pantteri | Leopardikissa | Litteäpääkissa eli malesiankissa | Lumileopardi | Margai eli pitkähäntäkissa | Marmorikissa | Mustajalkakissa | Oselotti | Pampakissa | Punailves | Puuleopardi | Puuma - alalajit | Ruostetäpläkissa | Servaali - alalajit ja valkoiset servaalit - savannah | Tiikeri - elossa olevat alalajit - sukupuuttoon kuolleet alalajit - valkoiset tiikerit - liikeri ja tiikoni | Tiikerikissa eli onsilla | Viidakkokissa eli suoilves eli ruovikkokissa eli kaislikkokissa | Villikissa | Vuorikissa | Yökissa eli kodkod
Servaali
www.tunturisusi.com

Alku | Kissalajit | Perustiedot | Luokittelu | Kotikissa | Historiaa | Kuvat | Visat | Valinnat | Muuta | Viekku |