|
SUOKISSA (Felis chaus)
Suokissalla on aiemmin ollut tukku nimityksiä, se on ollut viidakkokissa, suoilves, ruovikkokissa tai kaislikkokissa. Vanha lajinimilitania on syytä unohtaa, sillä nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajin uudeksi nimeksi suokissa. Suokissa on yksi Aasian luonnonvaraisista pienistä kissaeläimistä. Se on kooltaan kesykissaa suurempi ja yksilöiden väritys vaihtelee huomattavasti. Tavallisimmin suokissat ovat harmaita taikka ruskeita ja niiden naamoissa on erivärisiä raitoja. Suokissan korvien päissä on, ihan kuin ilveksillä, pienet tupsut. Painoa suokissalla on 4 - 16 kg. Pituus 50 - 94 cm. Hännän pituus 23 - 31 cm. Hartiakorkeus 35 - 38 cm. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuva oikealla Copyright Shyamal |
|
|
|
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright L. Shyamal |
|
Levinneisyys
Suokissan elinalue ulottuu Egyptistä ja Keski-Aasiasta Turkkiin, Venäjän eteläosiin, Intiaan, Sri Lankaan, Burmaan, Malesiaan, Thaimaahan ja Kiinan lounaisosiin. Suokissat viihtyvät trooppisilla aavikoilla, pensas- ja heinäaroilla, ruovikoissa ja metsissä - siis melkein kaikkialla muualla paitsi viidakoissa. Ravinto Ruokalistalle kuuluvat liskot, linnut, jänikset ja pienet hirvieläimet. Ruokavalio vaihtelee asuinseutujen ja vuodenaikojen myötä. Esimerkiksi Uzbekistanissa talvisin suurempi osa ravinnosta on lintuja, kesäisin taas liskoja ja hyönteisiäkin. Myös sammakot ja käärmeet syödään siellä, missä niitä tavataan. Jopa kasvikuntaa, kuten oliivit, kuuluu joskus ruokavalioon. Isompien petojen, kuten tiikereiden jättämät haaskat ovat myös suokissan ravintolähteenä. |
Lisääntyminen
Kiima-aikana suokissaurokset pitävät ääntä, joka muistuttaa koiran haukuntaa. Kantoaika 63 - 76 vrk. Poikasia syntyy kerrallaan 3 - 4. Vastasyntyneet poikaset ovat sokeita. Poikasten syntymäpaino noin 130 grammaa. Emo imettää niitä noin 3 kuukautta ja alkaa sitten opettaa jälkikasvuille saalistustaitoja. Poikaset ovat valmiita pitämään huolta itsestään 2 - 3 kuukauden kuluttua, jolloin ne myös hakeutuvat omille elinpiireilleen. 18 kuukauden ikäisenä tämä laji on täysin kypsynyt aikuiseksi ja lisääntymiskykyiseksi. Paikoin naaras voi synnyttää kaksi poikuetta vuodessa. Elinvoimainen kanta Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt uhanalaisuusluokituksessaan suokissan tilan elinvoimaiseksi (LC, Least Concern) - eli kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa. |
Alalajit
Felis chaus chaus, Turkki, Kaukasus, Jordania, Libanon, Syyria, Israel, Irak, Iran, Pakistan, Afganistan, Venäjä, Keski-Aasia Felis chaus affinis, Intia, Nepal, Bhutan, Kiina, Indokiina Felis chaus fulvidina, Thaimaa, Myanmar, Laos, Kambodža, Vietnam Felis chaus furax, Syyria, Irak Felis chaus kelaarti, Sri Lanka Felis chaus kutas, Intia, Bangladesh Felis chaus nilotica, Egypti Felis chaus oxiana, Venäjä Felis chaus prateri, Intia |
|
| Musta suokissa. |
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Joachim S. Müller |
|
| Musta suokissa. |
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Joachim S. Müller |
| KAIKKI KISSAELÄIMISTÄ |
KISSAELÄIMET tutuiksi |
KISSAELÄIMET tutuiksi |
| KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ |