Menu
Kissaeläimet
Suokissa Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright © Cloudtail
Suokissa
Suokissa

Irvistyksestä ei kuvassa aina oikein tiedä, että onko siinä kyse äkäisyydestä - vaiko vain haukotuksesta?!
Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright Michelle Bender
Suokissa Suokissa
Suokissat

Suokissojen värikirjoa ruskeasta mustaan.
Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright Cloudtail
SUOKISSA (Felis chaus)

Suokissalla on aiemmin ollut tukku nimityksiä, se on ollut viidakkokissa, suoilves, ruovikkokissa tai kaislikkokissa. Vanha lajinimilitania on syytä unohtaa, sillä nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajin uudeksi nimeksi suokissa.

Suokissa on yksi Aasian luonnonvaraisista pienistä kissaeläimistä. Se on kooltaan kesykissaa suurempi ja yksilöiden väritys vaihtelee huomattavasti. Tavallisimmin suokissat ovat harmaita taikka ruskeita ja niiden naamoissa on erivärisiä raitoja. Suokissan korvien päissä on, ihan kuin ilveksillä, pienet tupsut. Painoa suokissalla on 4 - 16 kg. Pituus 50 - 94 cm. Hännän pituus 23 - 31 cm. Hartiakorkeus 35 - 38 cm.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Copyright Shyamal
Suokissa
Suokissa
Suokissa Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright L. Shyamal
Levinneisyys

Suokissan elinalue ulottuu Egyptistä ja Keski-Aasiasta Turkkiin, Venäjän eteläosiin, Intiaan, Sri Lankaan, Burmaan, Malesiaan, Thaimaahan ja Kiinan lounaisosiin. Suokissat viihtyvät trooppisilla aavikoilla, pensas- ja heinäaroilla, ruovikoissa ja metsissä - siis melkein kaikkialla muualla paitsi viidakoissa.

Ravinto

Ruokalistalle kuuluvat liskot, linnut, jänikset ja pienet hirvieläimet. Ruokavalio vaihtelee asuinseutujen ja vuodenaikojen myötä. Esimerkiksi Uzbekistanissa talvisin suurempi osa ravinnosta on lintuja, kesäisin taas liskoja ja hyönteisiäkin. Myös sammakot ja käärmeet syödään siellä, missä niitä tavataan. Jopa kasvikuntaa, kuten oliivit, kuuluu joskus ruokavalioon. Isompien petojen, kuten tiikereiden jättämät haaskat ovat myös suokissan ravintolähteenä.

Lisääntyminen

Kiima-aikana suokissaurokset pitävät ääntä, joka muistuttaa koiran haukuntaa. Kantoaika 63 - 76 vrk. Poikasia syntyy kerrallaan 3 - 4. Vastasyntyneet poikaset ovat sokeita. Poikasten syntymäpaino noin 130 grammaa. Emo imettää niitä noin 3 kuukautta ja alkaa sitten opettaa jälkikasvuille saalistustaitoja. Poikaset ovat valmiita pitämään huolta itsestään 2 - 3 kuukauden kuluttua, jolloin ne myös hakeutuvat omille elinpiireilleen. 18 kuukauden ikäisenä tämä laji on täysin kypsynyt aikuiseksi ja lisääntymiskykyiseksi. Paikoin naaras voi synnyttää kaksi poikuetta vuodessa.
Elinvoimainen kanta

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt uhanalaisuusluokituksessaan suokissan tilan elinvoimaiseksi (LC, Least Concern) - eli kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa.

Alalajit

Felis chaus chaus, Turkki, Kaukasus, Jordania, Libanon, Syyria, Israel, Irak, Iran, Pakistan, Afganistan, Venäjä, Keski-Aasia
Felis chaus affinis, Intia, Nepal, Bhutan, Kiina, Indokiina
Felis chaus fulvidina, Thaimaa, Myanmar, Laos, Kambodža, Vietnam
Felis chaus furax, Syyria, Irak
Felis chaus kelaarti, Sri Lanka
Felis chaus kutas, Intia, Bangladesh
Felis chaus nilotica, Egypti
Felis chaus oxiana, Venäjä
Felis chaus prateri, Intia
Suokissa
Musta suokissa Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Joachim S. Müller
Suokissa
Musta suokissa Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Joachim S. Müller
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut

Perustietoja

Kissaeläinten kehityshistoriaaTunturisuden sivut OminaisuuksiaTunturisuden sivut Luusto ja aistitTunturisuden sivut LuokitteluTunturisuden sivut
*** www.tunturisusi.com ***