Menu
Kissaeläimet
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat yllä Copyright © Cloudtail


Suokissa

Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright Cloudtail the Snow Leopard


SUOKISSA (Felis chaus)

Suokissalla on aiemmin ollut tukku nimityksiä, se on ollut viidakkokissa, suoilves, ruovikkokissa tai kaislikkokissa. Vanha lajinimilitania on syytä unohtaa, sillä nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajin uudeksi nimeksi suokissa.

Suokissa on yksi Aasian luonnonvaraisista pienistä kissaeläimistä. Se on kooltaan kesykissaa suurempi ja yksilöiden väritys vaihtelee huomattavasti. Tavallisimmin suokissat ovat harmaita taikka ruskeita ja niiden naamoissa on erivärisiä raitoja. Suokissan korvien päissä on, ihan kuin ilveksillä, pienet tupsut. Painoa suokissalla on 4 - 16 kg. Pituus 50 - 94 cm. Hännän pituus 23 - 31 cm. Hartiakorkeus 35 - 38 cm.

Suokissa

Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright Michelle Bender
Suokissa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Shyamal


Elinvoimainen kanta

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt uhanalaisuusluokituksessaan suokissan tilan elinvoimaiseksi (LC, Least Concern) - eli kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa.

Suokissa

Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright Cloudtail the Snow Leopard


Alalajit

Felis chaus chaus, Turkki, Kaukasus, Jordania, Libanon, Syyria, Israel, Irak, Iran, Pakistan, Afganistan, Venäjä, Keski-Aasia
Felis chaus affinis, Intia, Nepal, Bhutan, Kiina, Indokiina
Felis chaus fulvidina, Thaimaa, Myanmar, Laos, Kambodza, Vietnam
Felis chaus furax, Syyria, Irak
Felis chaus kelaarti, Sri Lanka
Felis chaus kutas, Intia, Bangladesh
Felis chaus nilotica, Egypti
Felis chaus oxiana, Venäjä
Felis chaus prateri, Intia
Levinneisyys

Suokissan elinalue ulottuu Egyptistä ja Keski-Aasiasta Turkkiin, Venäjän eteläosiin, Intiaan, Sri Lankaan, Burmaan, Malesiaan, Thaimaahan ja Kiinan lounaisosiin. Suokissat viihtyvät trooppisilla aavikoilla, pensas- ja heinäaroilla, ruovikoissa ja metsissä - siis melkein kaikkialla muualla paitsi viidakoissa.

Ravinto

Ruokalistalle kuuluvat liskot, linnut, jänikset ja pienet hirvieläimet. Ruokavalio vaihtelee asuinseutujen ja vuodenaikojen myötä. Esimerkiksi Uzbekistanissa talvisin suurempi osa ravinnosta on lintuja, kesäisin taas liskoja ja hyönteisiäkin. Myös sammakot ja käärmeet syödään siellä, missä niitä tavataan. Jopa kasvikuntaa, kuten oliivit, kuuluu joskus ruokavalioon. Isompien petojen, kuten tiikereiden jättämät haaskat ovat myös suokissan ravintolähteenä.

Suokissa

Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright Cloudtail the Snow Leopard


Lisääntyminen

Kiima-aikana suokissaurokset pitävät ääntä, joka muistuttaa koiran haukuntaa. Kantoaika 63 - 76 vrk. Poikasia syntyy kerrallaan 3 - 4. Vastasyntyneet poikaset ovat sokeita. Poikasten syntymäpaino noin 130 grammaa. Emo imettää niitä noin 3 kuukautta ja alkaa sitten opettaa jälkikasvuille saalistustaitoja. Poikaset ovat valmiita pitämään huolta itsestään 2 - 3 kuukauden kuluttua, jolloin ne myös hakeutuvat omille elinpiireilleen. 18 kuukauden ikäisenä tämä laji on täysin kypsynyt aikuiseksi ja lisääntymiskykyiseksi. Paikoin naaras voi synnyttää kaksi poikuetta vuodessa.
Suokissa
Suokissa
Suokissa
Jaguaari Kissaeläimet

Aasiankultakissa Tunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Tunturisuden sivut Afrikankultakissa Tunturisuden sivut Andienkissa Tunturisuden sivut Borneonkissa Tunturisuden sivut Borneonpuuleopardi Tunturisuden sivut Gepardi Tunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajit Tunturisuden sivut Hietakissa Tunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves) Tunturisuden sivut Ilves Tunturisuden sivut Iriomotenkissa Tunturisuden sivut Jaguaari Tunturisuden sivut Musta jaguaari Tunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut Kalastajakissa Tunturisuden sivut Kanadanilves Tunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves) Tunturisuden sivut Kiinanaavikkokissa Tunturisuden sivut Kodkod (yökissa) Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa) Tunturisuden sivut Kotikissa Tunturisuden sivut Leijona Tunturisuden sivut Leijonan alalajit Tunturisuden sivut Leijonan pentukuvia Tunturisuden sivut Valkoiset leijonat Tunturisuden sivut Aasianleijona Tunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajit Tunturisuden sivut Musta pantteri Tunturisuden sivut Litteäpääkissa Tunturisuden sivut Lumileopardi Tunturisuden sivut Manuli (arokissa) Tunturisuden sivut Manulikuvia Tunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa) Tunturisuden sivut Marmorikissa Tunturisuden sivut Mustajalkakissa Tunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa) Tunturisuden sivut Oselotti Tunturisuden sivut Pampasinkissa Tunturisuden sivut Pantanalinkissa Tunturisuden sivut Punailves Tunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa) Tunturisuden sivut Puuleopardi Tunturisuden sivut Puuma Tunturisuden sivut Ruostetäpläkissa Tunturisuden sivut Servaali Tunturisuden sivut Servaalikuvia Tunturisuden sivut Savannah Tunturisuden sivut Suokissa Tunturisuden sivut Tiikeri Tunturisuden sivut Tiikerin alalajit Tunturisuden sivut Valkoinen tiikeri Tunturisuden sivut Kultatiikeri Tunturisuden sivut Liikeri ja tiikoni Tunturisuden sivut Villikissa Tunturisuden sivut

Perustietoja: Kissaeläinten kehityshistoriaa Tunturisuden sivut Ominaisuuksia Tunturisuden sivut Luusto ja aistit Tunturisuden sivut
*** www.tunturisusi.com ***