Menu
Kissaeläimet
Onsilla Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright © miguel vanegas
Onsilla
ONSILLA (Leopardus tigrinus)

Onsillat, jotka aiemmin tunnettiin tiikerikissoina, ovat eteläisen Amerikan pikkuruisia mirrejä. Vanhentunut lajinimi on hieman harhaanjohtava, sillä lajin kaunis turkki ei ole tiikerin tapaan vain juovikas, vaan myös täplikäs.

Onsilla on kesykissaa pienempi ja painaa vain 2 - 3 kg. Pituutta sillä on 40 - 50 cm ja vartaloon liittyy 40 cm pitkä häntä.

Korvat onsillalla ovat pyöreämuotoiset ja suuret. Ne ovat takaa mustat ja keskellä mustaa on valkoinen laikku. Pienestä koostaan huolimatta onsilla voi olla aggressiivinen, erityisesti uros lajin naaraille.

Onsillaa vainotaan sen kauniin, täplikkään turkin vuoksi. Peräti 84 500 onsillan turkkia liikkui turkismarkkinoilla vuonna 1984. Noin viidesosa onsilloista on melanistisia, joten niillä turkki on musta, mustin täplin. Joissakin maissa onsilloja edelleen metsästetään, joissakin se on suojeltu. Metsästyksen sallivat Ecuador, Guyana, Nicaragua ja Peru.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Onsilloja tavataan pääasiassa Kolumbiassa, Venezuelassa, Guayanassa, Brasiliassa, Paraguayssa ja Argentiinan pohjoisosissa. Laji viihtyy vuorten metsäisillä rinteillä ja siellä ylempänä, kuin margai taikka oselotti. Kolumbiassa elinympäristö sijoittuu 1500 metrin yläpuolelle - ja siitä ylemmäksi aina lumirajalle, 4500 metriin saakka.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright Tambako The Jaguar
*Kuva oikealla Copyright Márcio Motta
Onsilla
Onsilla
Onsillat Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright Márcio Motta


All rights reserved
*Kuva vasemmalla Copyright - All rights reserved: © Luiz Mosca/Criadouro Bicho do Mato/Flickr - Luiz Mosca/Criadouro Bicho do Mato/Website - Used with permission.
Saalistus ja elintavat

Nämä kissat viihtyvät puissa, joissa ne kiipeilevät taitavasti väijyen sieltä saaliikseen lintuja, pieniä jyrsijöitä ja liskoja. Onsillat eivät laskeudu puusta margain tapaan. Margai suoriutuu alas tulosta hitaasti pää alaspäin, pitkin runkoa.

Myös hyönteiset ja kaikki muut liikkuvat, pienet oliot maistuvat, sillä on kyse kuitenkin petoeläimestä, ei kasvissyöjästä. Onsillojen saalistuksesta on olemassa tietoa hyvin niukasti, kuten koko lajista ylipäätänsä. Onsillat ovat ilmeisesti yöllä yksin liikkuvia ja ovat toistensa seurassa vain lisääntymisaikana.

Lisääntyminen

Onsillan kantoaika on 74 - 76 vuorokautta. Pentueen koko on 1 - 2. Pennut kehittyvät hitaasti ja avaavat silmänsä vasta 17 vuorokauden iässä. Kaikki hampaat puhkeavat yhtä aikaa.

Kiinteää ravintoa pennut alkavat syödä 40 - 55 vuorokauden iässä. Aikuisuuden ne saavuttanevat 1,5 - 2 vuoden iässä. Näitä havaintoja on tehty vankeudessa tapahtuneita onsillojen lisääntymisiä seuraten. Vankeudessa onsillat eivät lisäänny helposti - pentujen kuolleisuus on suuri.
Eläintarhat

Onsilloja on maailman eläintarhoissa muutamia - mutta määrä on vähäinen verrattuna moniin muihin kissalajeihin. Yksi näistä paikoista on The Sao Paulo Zoo Brasiliassa ja toinen on ainakin ollut Prahan eläintarha Euroopassa.

Koska onsilla ei kykene hyvin lisääntymään eläintarhaoloissa, ei sitä tulevaisuudessakaan ilmeisesti tulla näkemään runsaammin eläintarhoissa.
Onsilla
ONSILLA (Leopardus tigrinus) All rights reserved
*Kuva Copyright - All rights reserved: © Joseph S. Filo III - Used with permission.
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut

Perustietoja

Kissaeläinten kehityshistoriaaTunturisuden sivut OminaisuuksiaTunturisuden sivut Luusto ja aistitTunturisuden sivut LuokitteluTunturisuden sivut
*** www.tunturisusi.com ***