Kissaeläimet Felidae

Tiikerikissa eli onsilla (Leopardus tigrinus)

Tiikerikissat ovat eteläisen Amerikan pikkuruisia mirrejä. Nimi on hieman harhaanjohtava, sillä lajin kaunis turkki ei ole tiikerin tapaan juovikas, vaan täplikäs. Tiikerikissa on kesykissaa pienempi ja painaa vain 2 - 3 kg. Pituutta sillä on 40 - 50 cm ja vartaloon liittyy 40 cm pitkä häntä. Korvat tiikerikissalla ovat pyöreämuotoiset ja suuret. Ne ovat takaa mustat ja keskellä mustaa on valkoinen laikku. Pienestä koostaan huolimatta kissa voi olla aggressiivinen, erityisesti uros lajin naaraille.

Tiikerikissaa vainotaan sen kauniin, täplikkään turkin vuoksi. Peräti 84 500 tiikerikissan turkkia liikkui turkismarkkinoilla vuonna 1984. Noin viidesosa tiikerikissoista on melanistisia, joten niillä turkki on musta, mustin täplin. Joissakin maissa tiikerikissoja edelleen metsästetään, joissakin se on suojeltu. Metsästyksen sallivat Ecuador, Guyana, Nicaragua ja Peru.

Levinneisyys ja elinympäristöt. Tiikerikissoja tavataan pääasiassa Kolumbiassa, Venezuelassa, Guayanassa, Brasiliassa, Paraguayssa ja Argentiinan pohjoisosissa. Laji viihtyy vuorten metsäisillä rinteillä ja siellä ylempänä, kuin margai taikka oselotti. Kolumbiassa elinympäristö sijoittuu 1500 metrin yläpuolelle - ja siitä ylemmäksi aina lumirajalle, 4500 metriin saakka.

Levinneisyys

Saalistus ja elintavat. Nämä kissat viihtyvät puissa, joissa ne kiipeilevät taitavasti väijyen sieltä saaliikseen lintuja, pieniä jyrsijöitä ja liskoja. Tiikerikissat eivät laskeudu puusta margain tapaan. Margai suoriutuu alas tulosta hitaasti pää alaspäin, pitkin runkoa. Myös hyönteiset ja kaikki muut liikkuvat, pienet oliot maistuvat, sillä on kyse kuitenkin petoeläimestä, ei kasvissyöjästä. Tiikerikissojen saalistuksesta on olemassa tietoa hyvin niukasti, kuten koko lajista ylipäätänsä. Tiikerikissat ovat ilmeisesti yöllä yksin liikkuvia ja ovat toistensa seurassa vain lisääntymisaikana.

Lisääntyminen. Tiikerikissan lisääntymisestäkin on olemassa varsin vähän tietoa. Sen kantoaika on 74 - 76 vuorokautta. Pentueen koko on 1 - 2. Pennut kehittyvät hitaasti ja avaavat silmänsä vasta 17 vuorokauden iässä. Kaikki hampaat puhkeavat yhtä aikaa. Kiinteää ravintoa pennut alkava syödä 40 - 55 vuorokauden iässä. Aikuisuuden ne saavuttanevat 1,5 - 2 vuoden iässä. Näitä havaintoja on tehty vankeudessa tapahtuneita tiikerikissojen lisääntymisiä seuraten. Vankeudessa tiikerikissat eivät lisäänny helposti - pentujen kuolleisuus on suuri. Tiikerikissoja on maailman eläintarhoissa muutamia - mutta määrä on vähäinen verrattuna moniin muihin kissalajeihin. Yksi näistä paikoista on The Sao Paulo Zoo Brasiliassa ja toinen on ainakin ollut Prahan eläintarha Euroopassa. Koska tiikerikissa ei kykene hyvin lisääntymään eläintarhaoloissa, ei sitä tulevaisuudessakaan ilmeisesti tulla näkemään runsaammin eläintarhoissa.

Alalajit

Leopardus tigrinus tigrinus, Venezuela, Guyana, Brasilia
Leopardus tigrinus guttulus, Brasilia, Uruguay, Paraguay, Argentiina
Leopardus tigrinus oncilla
Leopardus tigrinus pardinoides, Venezuela, Kolumbia, Ecuador

Silmälläpidettävä laji. Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt vuonna 2006 uhanalaisuusluokituksessaan, että tiikerikissa on silmälläpidettävä laji (NT, Near Threatened). Eli se on taantunut tai harvinainen laji, joka lähes täyttää uhanalaisuuden kriteerit. Ryhmään lasketaan myös huonosti tunnetut lajit, joiden elinympäristöt ovat taantuneet tai uhanalaisia.

Leopardikissat

Creative Commons
Lumileopardi sivun logossa Copyright Tambako the Jaguar
Tiikerikissa sivun ylä- ja alareunassa, sekä alimmassa pikkukuvassa Copyright mottazoo
Creative Commons: Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.

www.tunturisusi.com