Menu
Kissaeläimet
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva sivun yläreunassa Copyright © Tambako The Jaguar


ONSILLA (Leopardus tigrinus)

Onsillat, jotka aiemmin tunnettiin tiikerikissoina, ovat eteläisen Amerikan pikkuruisia mirrejä. Vanhentunut lajinimi on hieman harhaanjohtava, sillä lajin kaunis turkki ei ole tiikerin tapaan vain juovikas, vaan myös täplikäs.

Onsilla on kesykissaa pienempi ja painaa vain 2 - 3 kg. Pituutta sillä on 40 - 50 cm ja vartaloon liittyy 40 cm pitkä häntä.

Korvat onsillalla ovat pyöreämuotoiset ja suuret. Ne ovat takaa mustat ja keskellä mustaa on valkoinen laikku. Pienestä koostaan huolimatta onsilla voi olla aggressiivinen, erityisesti uros lajin naaraille.

Onsillaa vainotaan sen kauniin, täplikkään turkin vuoksi. Peräti 84 500 onsillan turkkia liikkui turkismarkkinoilla vuonna 1984. Noin viidesosa onsilloista on melanistisia, joten niillä turkki on musta, mustin täplin. Joissakin maissa onsilloja edelleen metsästetään, joissakin se on suojeltu. Metsästyksen sallivat Ecuador, Guyana, Nicaragua ja Peru.

Onsilla

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Tambako The Jaguar


Levinneisyys ja elinympäristöt

Onsilloja tavataan pääasiassa Kolumbiassa, Venezuelassa, Guayanassa, Brasiliassa, Paraguayssa ja Argentiinan pohjoisosissa. Laji viihtyy vuorten metsäisillä rinteillä ja siellä ylempänä, kuin margai taikka oselotti. Kolumbiassa elinympäristö sijoittuu 1500 metrin yläpuolelle - ja siitä ylemmäksi aina lumirajalle, 4500 metriin saakka.
Onsilla

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Márcio Motta




Eläintarhat

Onsilloja on maailman eläintarhoissa muutamia - mutta määrä on vähäinen verrattuna moniin muihin kissalajeihin. Yksi näistä paikoista on The Sao Paulo Zoo Brasiliassa ja toinen on ainakin ollut Prahan eläintarha Euroopassa.

Koska onsilla ei kykene hyvin lisääntymään eläintarhaoloissa, ei sitä tulevaisuudessakaan ilmeisesti tulla näkemään runsaammin eläintarhoissa.

Onsilla

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Tambako The Jaguar


Saalistus ja elintavat

Nämä kissat viihtyvät puissa, joissa ne kiipeilevät taitavasti väijyen sieltä saaliikseen lintuja, pieniä jyrsijöitä ja liskoja. Onsillat eivät laskeudu puusta margain tapaan. Margai suoriutuu alas tulosta hitaasti pää alaspäin, pitkin runkoa.

Myös hyönteiset ja kaikki muut liikkuvat, pienet oliot maistuvat, sillä on kyse kuitenkin petoeläimestä, ei kasvissyöjästä. Onsillojen saalistuksesta on olemassa tietoa hyvin niukasti, kuten koko lajista ylipäätänsä. Onsillat ovat ilmeisesti yöllä yksin liikkuvia ja ovat toistensa seurassa vain lisääntymisaikana.

Onsillat

All rights reserved
*Kuva Copyright © Luiz Mosca/Criadouro Bicho do Mato/Flickr - Luiz Mosca/Criadouro Bicho do Mato/Website - Used with permission.


Lisääntyminen

Onsillan kantoaika on 74 - 76 vuorokautta. Pentueen koko on 1 - 2. Pennut kehittyvät hitaasti ja avaavat silmänsä vasta 17 vuorokauden iässä. Kaikki hampaat puhkeavat yhtä aikaa.

Kiinteää ravintoa pennut alkavat syödä 40 - 55 vuorokauden iässä. Aikuisuuden ne saavuttanevat 1,5 - 2 vuoden iässä. Näitä havaintoja on tehty vankeudessa tapahtuneita onsillojen lisääntymisiä seuraten. Vankeudessa onsillat eivät lisäänny helposti - pentujen kuolleisuus on suuri.

Onsilla

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Tambako The Jaguar
Onsilla
ONSILLA (Leopardus tigrinus)
Onsilla
ONSILLA (Leopardus tigrinus)
Onsilla
ONSILLA (Leopardus tigrinus)
All rights reserved
*Kuva Copyright - © Joseph S. Filo III - Used with permission.
Jaguaari Kissaeläimet

Aasiankultakissa Tunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Tunturisuden sivut Afrikankultakissa Tunturisuden sivut Andienkissa Tunturisuden sivut Borneonkissa Tunturisuden sivut Borneonpuuleopardi Tunturisuden sivut Gepardi Tunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajit Tunturisuden sivut Hietakissa Tunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves) Tunturisuden sivut Ilves Tunturisuden sivut Iriomotenkissa Tunturisuden sivut Jaguaari Tunturisuden sivut Musta jaguaari Tunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut Kalastajakissa Tunturisuden sivut Kanadanilves Tunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves) Tunturisuden sivut Kiinanaavikkokissa Tunturisuden sivut Kodkod (yökissa) Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa) Tunturisuden sivut Kotikissa Tunturisuden sivut Leijona Tunturisuden sivut Leijonan alalajit Tunturisuden sivut Leijonan pentukuvia Tunturisuden sivut Valkoiset leijonat Tunturisuden sivut Aasianleijona Tunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajit Tunturisuden sivut Musta pantteri Tunturisuden sivut Litteäpääkissa Tunturisuden sivut Lumileopardi Tunturisuden sivut Manuli (arokissa) Tunturisuden sivut Manulikuvia Tunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa) Tunturisuden sivut Marmorikissa Tunturisuden sivut Mustajalkakissa Tunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa) Tunturisuden sivut Oselotti Tunturisuden sivut Pampasinkissa Tunturisuden sivut Pantanalinkissa Tunturisuden sivut Punailves Tunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa) Tunturisuden sivut Puuleopardi Tunturisuden sivut Puuma Tunturisuden sivut Ruostetäpläkissa Tunturisuden sivut Servaali Tunturisuden sivut Servaalikuvia Tunturisuden sivut Savannah Tunturisuden sivut Suokissa Tunturisuden sivut Tiikeri Tunturisuden sivut Tiikerin alalajit Tunturisuden sivut Valkoinen tiikeri Tunturisuden sivut Kultatiikeri Tunturisuden sivut Liikeri ja tiikoni Tunturisuden sivut Villikissa Tunturisuden sivut

Perustietoja: Kissaeläinten kehityshistoriaa Tunturisuden sivut Ominaisuuksia Tunturisuden sivut Luusto ja aistit Tunturisuden sivut
*** www.tunturisusi.com ***