Kissaeläimet Felidae

ONSILLA (Leopardus tigrinus)

Onsillat, jotka aiemmin tunnettiin tiikerikissoina, ovat eteläisen Amerikan pikkuruisia mirrejä. Vanhentunut lajinimi on hieman harhaanjohtava, sillä lajin kaunis turkki ei ole tiikerin tapaan juovikas, vaan täplikäs. Onsilla on kesykissaa pienempi ja painaa vain 2 - 3 kg. Pituutta sillä on 40 - 50 cm ja vartaloon liittyy 40 cm pitkä häntä. Korvat onsillalla ovat pyöreämuotoiset ja suuret. Ne ovat takaa mustat ja keskellä mustaa on valkoinen laikku. Pienestä koostaan huolimatta onsilla voi olla aggressiivinen, erityisesti uros lajin naaraille.

Onsillaa vainotaan sen kauniin, täplikkään turkin vuoksi. Peräti 84 500 onsillan turkkia liikkui turkismarkkinoilla vuonna 1984. Noin viidesosa onsilloista on melanistisia, joten niillä turkki on musta, mustin täplin. Joissakin maissa onsilloja edelleen metsästetään, joissakin se on suojeltu. Metsästyksen sallivat Ecuador, Guyana, Nicaragua ja Peru.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Onsilloja tavataan pääasiassa Kolumbiassa, Venezuelassa, Guayanassa, Brasiliassa, Paraguayssa ja Argentiinan pohjoisosissa. Laji viihtyy vuorten metsäisillä rinteillä ja siellä ylempänä, kuin margai taikka oselotti. Kolumbiassa elinympäristö sijoittuu 1500 metrin yläpuolelle - ja siitä ylemmäksi aina lumirajalle, 4500 metriin saakka.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Copyright Márcio Motta

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright Márcio Motta

All rights reserved
*Kuva vasemmalla Copyright - All rights reserved: © Luiz Mosca/Criadouro Bicho do Mato/Flickr - Luiz Mosca/Criadouro Bicho do Mato/Website - Used with permission.

Saalistus ja elintavat

Nämä kissat viihtyvät puissa, joissa ne kiipeilevät taitavasti väijyen sieltä saaliikseen lintuja, pieniä jyrsijöitä ja liskoja. Onsillat eivät laskeudu puusta margain tapaan. Margai suoriutuu alas tulosta hitaasti pää alaspäin, pitkin runkoa. Myös hyönteiset ja kaikki muut liikkuvat, pienet oliot maistuvat, sillä on kyse kuitenkin petoeläimestä, ei kasvissyöjästä. Onsillojen saalistuksesta on olemassa tietoa hyvin niukasti, kuten koko lajista ylipäätänsä. Onsillat ovat ilmeisesti yöllä yksin liikkuvia ja ovat toistensa seurassa vain lisääntymisaikana.

Lisääntyminen

Onsillan kantoaika on 74 - 76 vuorokautta. Pentueen koko on 1 - 2. Pennut kehittyvät hitaasti ja avaavat silmänsä vasta 17 vuorokauden iässä. Kaikki hampaat puhkeavat yhtä aikaa. Kiinteää ravintoa pennut alkava syödä 40 - 55 vuorokauden iässä. Aikuisuuden ne saavuttanevat 1,5 - 2 vuoden iässä. Näitä havaintoja on tehty vankeudessa tapahtuneita onsillojen lisääntymisiä seuraten. Vankeudessa onsillat eivät lisäänny helposti - pentujen kuolleisuus on suuri.

Eläintarhat

Onsilloja on maailman eläintarhoissa muutamia - mutta määrä on vähäinen verrattuna moniin muihin kissalajeihin. Yksi näistä paikoista on The Sao Paulo Zoo Brasiliassa ja toinen on ainakin ollut Prahan eläintarha Euroopassa. Koska onsilla ei kykene hyvin lisääntymään eläintarhaoloissa, ei sitä tulevaisuudessakaan ilmeisesti tulla näkemään runsaammin eläintarhoissa.