|
|
|
Kuvassa yllä siperiantiikeri, ei tiikerikissa.
Tiikerikissa eli onsilla (Leopardus tigrinus)
Tiikerikissat ovat eteläisen Amerikan pikkuruisia mirrejä. Nimi on hieman harhaanjohtava,
sillä lajin kaunis turkki ei ole tiikerin tapaan juovikas, vaan täplikäs.
Tiikerikissa on kesykissaa pienempi ja painaa vain 2 - 3 kg.
Pituutta sillä on 40 - 50 cm ja vartaloon liittyy 40 cm
pitkä häntä.
Korvat tiikerikissalla ovat pyöreämuotoiset ja suuret. Ne ovat takaa
mustat ja keskellä mustaa on valkoinen laikku.
Pienestä koostaan huolimatta kissa voi olla aggressiivinen, erityisesti uros
lajin naaraille.
Tiikerikissaa vainotaan sen kauniin,
täplikkään turkin vuoksi. Peräti 84 500 tiikerikissan turkkia liikkui
turkismarkkinoilla vuonna 1984. Noin viidesosa tiikerikissoista on melanistisia,
joten niillä turkki on musta, mustin täplin. Joissakin maissa tiikerikissoja
edelleen metsästetään, joissakin se on suojeltu.
Metsästyksen sallivat Ecuador, Guyana, Nicaragua ja Peru.
|
|
|
|
|
Levinneisyys ja elinympäristöt.
Tiikerikissoja tavataan pääasiassa Kolumbiassa, Venezuelassa, Guayanassa,
Brasiliassa, Paraguayssa ja Argentiinan pohjoisosissa.
Laji viihtyy vuorten metsäisillä rinteillä ja siellä ylempänä,
kuin margai taikka oselotti. Kolumbiassa elinympäristö sijoittuu 1500
metrin yläpuolelle - ja siitä ylemmäksi aina lumirajalle,
4500 metriin saakka.
Saalistus ja elintavat.
Nämä kissat viihtyvät puissa,
joissa ne kiipeilevät taitavasti väijyen sieltä saaliikseen lintuja,
pieniä jyrsijöitä ja liskoja.
Tiikerikissat eivät laskeudu puusta margain tapaan. Margai suoriutuu
alas tulosta hitaasti
pää alaspäin, pitkin runkoa.
Myös hyönteiset ja kaikki muut liikkuvat, pienet oliot
maistuvat, sillä on kyse kuitenkin petoeläimestä, ei kasvissyöjästä.
Tiikerikissojen saalistuksesta on olemassa tietoa hyvin niukasti, kuten
koko lajista ylipäätänsä. Tiikerikissat ovat ilmeisesti yöllä yksin
liikkuvia ja ovat toistensa seurassa vain lisääntymisaikana.
|
|
|
|
|
|
Lisääntyminen. Tiikerikissan lisääntymisestäkin on olemassa varsin vähän tietoa.
Sen kantoaika on 74 - 76 vuorokautta. Pentueen koko on 1 - 2.
Pennut kehittyvät hitaasti ja avaavat silmänsä vasta 17 vuorokauden
iässä.
Kaikki hampaat puhkeavat yhtä aikaa.
Kiinteää ravintoa pennut alkava syödä
40 - 55 vuorokauden iässä. Aikuisuuden ne saavuttanevat 1,5 - 2 vuoden iässä.
Näitä havaintoja on tehty vankeudessa tapahtuneita tiikerikissojen lisääntymisiä
seuraten. Vankeudessa tiikerikissat eivät lisäänny helposti -
pentujen kuolleisuus on suuri. Tiikerikissoja
on maailman eläintarhoissa muutamia - mutta määrä on vähäinen
verrattuna moniin muihin kissalajeihin. Yksi näistä paikoista on
The Sao Paulo Zoo Brasiliassa ja toinen on ainakin ollut Prahan eläintarha
Euroopassa. Koska tiikerikissa ei kykene hyvin
lisääntymään eläintarhaoloissa, ei sitä tulevaisuudessakaan ilmeisesti
tulla näkemään runsaammin eläintarhoissa.
Alalajit
Leopardus tigrinus tigrinus, Venezuela, Guyana, Brasilia
Leopardus tigrinus guttulus, Brasilia, Uruguay, Paraguay, Argentiina
Leopardus tigrinus oncilla
Leopardus tigrinus pardinoides, Venezuela, Kolumbia, Ecuador
Silmälläpidettävä laji. Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN
(The World Conservation Union) on määrittänyt vuonna 2006 uhanalaisuusluokituksessaan,
että tiikerikissa on silmälläpidettävä laji (NT, Near Threatened). Eli se on taantunut tai
harvinainen laji, joka lähes täyttää uhanalaisuuden kriteerit. Ryhmään lasketaan myös huonosti
tunnetut lajit, joiden elinympäristöt ovat taantuneet tai uhanalaisia.
|
|
|
|
