Kissaeläimet
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Joachim S. Müller

PUNANKISSA (Oncifelis geoffroyi)

Punankissa, joka aiemmin tunnettiin nimellä vuorikissa, on yksi Etelä-Amerikan kesykissan kokoisista villeistä kissalajeista. Samalla se on kodkodin ohella toinen täplikäs pikkukissa, josta tiedetään varsin vähän. Tämän lajin tieteellinen nimi juontuu ranskalaiseen luonnontieteilijään nimeltänsä Geoffroy St Hilaire, joka liikkui punankissan asuinseuduilla tutkimusmatkoillaan. Hän löysi punankissan Boliviasta vuonna 1840.

Punankissa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright © Joachim S. Müller


Punankissan turkki on väriltään kellertävä tai harmaa ja siinä on kauniita mustia täpliä taikka juovia. Punankissan pää on erityisen leveä, korvien taustat ovat mustat ja niissä on selkeä valkoinen laikku. Painoa punankissalla on 2 - 6 kg.

Punankissa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Tambako The Jaguar

Saalistusta ja punankissan elämää

Hiiret, rotat, liskot, hyönteiset ja linnut maistuvat punankissalle saalistusretkillä. Kuten myös "guinea pig", joka ei ole sika ollenkaan, vaan pikemminkin rotan taikka hamsterin kaltainen eläjä, jota myös ihmiset ovat Etelä-Amerikassa käyttäneet ravinnokseen. Ja jos sammakko onneton erehtyy hyppäämään punankissan näkösällä, ovat senkin päivät luetut! Punankissalla on isot ja pyöreät korvat ja hyvin tarkka kuulo, jota se käyttää apunaan, saalistaessaan paksussa ruohostossa.

Punankissa on yleensä territoriaalinen eläin ja pysyttelee reviirillään. Punankissat ovat taitavia kiipeilijöitä ja hyviä uimareita ja paikalliset ihmiset kutsuvatkin niitä kalastajakissoiksi. Chilessä todettiin erään punankissan ylittävän kymmeniä kertoja vuolaan, 30 metriä leveän virtapaikan, joka osui sen säännöllisesti käyttämälle reitille.

"Gato montes" on paikallisten ihmisten punankissasta käyttämä nimi ja se tarkoittaa juuri vuorten kissaa. Yön salamyhkäisenä kulkijana punankissa viettää päivänsä nukkuen joko puiden oksistoissa tai jonkin kallion kolossa tai luolassa. Punankissa elää ja liikkuu lisääntymisaikaa lukuun ottamatta yksin.
Punankissa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Tambako The Jaguar

Lisääntyminen

Punankissa kantaa 72 - 78 vuorokautta ja pentuja syntyy suojaiseen pesäkoloon kallioiden keskelle taikka luolan perälle 1 - 4. Ne varttuvat nopeasti ja pyrkivät jo neljän päivän ikäisinä nousemaan jaloilleen ja liikuskelemaan ympäriinsä. Pentujen syntymäpaino on 60 - 100 grammaa, niiden silmät avautuvat kahdeksan päivän jälkeen ja täysin kävelemään pennut oppivat 14 - 21 päivän iässä.

Uros ei osallistu pentujen hoitamiseen. Emo vieroittaa pennut 8 - 10 viikon ikäisinä. Silloin ne kiipeävät jo taitavasti. Naaraat ovat lisääntymiskykyisiä 18 kuukauden ikäisinä ja urokset 24 kuukauden iässä. Verrattuna vaikkapa kotikissaan, punankissa kehittyy hitaasti. Elinikää voi tulla 18 vuotta.

Punankissa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Nordelch

Levinneisyys ja elinympäristö

Punankissa elää metsäalueilla, korkealla Andeilla Boliviassa, eteläisessä Brasiliassa ja Pohjois-Argentiinassa, mutta sen elinalue ulottuu myös idässä Uruguayhin ja etelässä Patagoniaan asti. Myös pampa eli ruohikkotasanko on punankissalle luontaista elinympäristöä. Lukumääräisesti punankissoja on aika runsaasti, vaikka tarkempia tietoja määristä ei olekaan käytettävissä.

Punankissa
Punankissa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright © Joachim S. Müller


Punankissa on kuitenkin Etelä-Amerikan yleisin pieni kissalaji. Pampalla punankissan kanssa yhteisillä alueilla elää myös kolokolo (Oncifelis colocolo). Kodkodkin (Oncifelis guigna) jakaa pienemmän elinalueensa punankissan kanssa ja näitä kahta ei ole aina helppoa toisistaan erottaakaan.

Punankissa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Cloudtail

Nykyhetki ja tulevaisuus

Suhtautumisessa punankissoihin on eroja. Punankissa kesyyntyy helposti ja niinpä niitä otetaan aika paljon kotikissoiksikin, pitämään loitolla rottia ja muita tuholaisia. Joissakin tapauksissa punankissaa itseään pidetään tuhoeläimenä ja se ammutaan aina, kun nähdään. Punankissa on myös turkiseläin, ja sen laiton tappaminen turkkien vuoksi on yleistä sekä Paraguayssa että Uruguayssa.

Punankissa on rauhoitettu ja suojeltu laji, mutta se ei estä ollenkaan sitä, etteikö sitä erilaisin perustein kaiken aikaa ammuttaisi. Tarkkaan ei voida arvioida sitä, että miten paljon punankissojen määrä on alentunut, mutta kehitys on huolestuttavaa. Miten käy punankissalle, sen näyttävät lähivuodet.

Punankissa

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Paul Jones
*Photo used with permission.