KOIRIEN MUISTOSIVUJA Australianpaimenkoirauros Dancing Skies Mandingo, Dingo, muistosivu Belgianpaimenkoira malinois Roni Bouvier Rocco Brandon ja Lindan Muistosivu Enkelikoirani Nalle Hovawartnarttu Sateenkaaren Nereid "Neri" 18.6.1993 - 24.4.1999 Ida In Memoriam Kaanaankoira Jili Kuvasz Bellan muistosivu Kääpiöpinseri Bonzer's Funny-Funny, "Funny" Leonberginkoira Mökön muistosivu Mellin muistolle Of Skywayt Icedancer, Tango & Bopeep Saksanpaimenkoira Rexin muistosivu Sateenkaarisillalla... Skotlanninhirvikoira Galerita's Tjakkeli 1991 - 1997 muistosivu Tanskandoggi Topi Tassunjälkiä Sydämessä "Tassunjälkiä sydämessä kuin joku olisi kulkenut siitä vastikään. Joku käveli sydämeni yli. Sinäkö se olit koirani? Ohimatkallako vain? Et kai. Kyllä pysyvästi sinne muutit. Teit pesän lakanoihin. Merkkasit myös nurkat. Kipitit läpi sydämeni. Kurajaloin. Karvoin. Jätit tassunjälkiä sydämeeni." (Tassunjälkiä sydämessä-runo - Sini Lindroos). Leonberginkoira Tuliketun Mökö-Stina - "Mökö", narttu - 27.8.1994 - 2.7.2003 - kuva Tunturisusi. Mökö oli suuri (=valtava), lempeä ja hyväsydäminen koira, joka eli elämänsä kaksi viimeistä vuotta täysin sokeana. Johtaja kaikkialla, missä liikkuikin. Olet mielessämme ja meille aina hyvin rakas. Lillukalleni "Ei mikään virta ole niin nopea kuin elämä." Viimeisen kerran vastasit haukahtaen naapurin koiralle normaalin iltalenkkitiedotuksesi. Viimeisen kerran haistelit marjapensaat, josko alaoksilla olisi vielä suuhun poimittavaa, rakkaita punaherukoita. Viimeisen kerran odotit ovella tassujen pyyhkimistä päästäksesi tarkistamaan, onko jääkaappi vielä paikoillaan kutsuvine tuoksuineen. Viimeisen kerran runsaan jo yli 12 vuoden ajan tavan mukaan kävit kerälle jalkopäähän sänkyyni käytyäsi antamassa hyvänyönsuukon. Viimeisen kerran istahdit tuolillesi aamukahville ja lauloit kertoen hirmuisesta nälästäsi. Viimeisen kerran söimme yhdessä kielletyt herkkupalat lääkkeiden turvassa. Ei ollut enää niin väliä. Viimeisen kerran tepsuttelit vanhoilla käpylehmätassuillasi autoon, istahdit onnellisena syliini, painoit pääsi ikkunaruutua vasten ja otit vastaan hajujen sinfonian tuulettimesta. Viimeisen kerran silmäilit sameilla silmilläsi ohikiitäviä näkymiä valmiina varoittamaan vaaroista. Viimeisen kerran pujotin talutushihnan kaulaasi ja sanoin rohkaisevasti: "Mennään!" Viimeisen kerran istuimme eläinlääkärin penkillä, minä silmät kyynelissä tyyneyttä turhaan tavoitellen, sinä yrittäen ehdottaa, josko lähtisimme kuitenkin kotiin. Heilutit häntääsi, nuolaisit kättäni viimeisen kerran. Viimeisen kerran nostin sinut tutkimuspöydälle, silitin pehmeää turkkiasi. "Äidin pikku höppänä", kuiskasin korvaasi, kun vajosit uneen viimeisen kerran. Viimeisen kerran sormeni vaelsivat turkissasi, katsoin silmiisi. Ne eivät enää katsoneet minuun. Anna hyvä luoja niiden nähdä jo jotain ihmeellisen hyvää! "Sydän on pysähtynyt", sanoi lääkäri ja poistui hiljaa. Silitin pehmeitä, valkoisia kiharoitasi, pidin pieneksi kutistunutta tassuasi kädessäni viimeisen kerran yrittäen tehdä lähtöä ilman sinua. Odotin päivästä toiseen. Posti toi pienen uurnan. Ikävä loihti sinut silmiini: Kaarsit määrätietoisesti vanhoilla tassuillasi tieltä pihaan. Saparohäntäsi viuhui iloisesti, pontevasti pystyssä tuulessa harvoine karvoineen. Juoksit lempeästi hymyten kohti kotia, lauman päänä, ainoana, joka osaa pitää langat tassuissa, hyvänen aika sentään! Vihdoinkin kotona! Viimeisen kerran. (Kirjoittaja nimimerkki Dog addict). Welsh corgi pembroke Jaki, uros - 17.11.1991 - 7.5.2004 - kuva Tunturisusi. Jaki oli ulkoisilta mitoiltaan pieni, mutta sisältä suuri ja suurisydäminen koira. Rohkea, valpas ja reipas. Joskus hiljainen elämän tarkkailija ja joskus velikulta veijari, täysi vauhti päällä. Muistamme sinut aina, olit meille hyvin rakas. "Nyt olen vapaa ja mukana tuulen voin kulkea rajalla ajattomuuden. Olen kimallus tähden, olen pilven lento olen kasteisen aamun pisara hento. En ole poissa vaan luoksenne saavun mukana jokaisen nousevan aamun. Ja jokaisen tummuvan illan myötä toivotan teille hyvää yötä." (Eino Leino)