|
|
|
KOIRASUSI
Koirasusi ei ole susi eikä koira, vaan se on näiden kahden
- suden (Canis lupus) ja koiran (Canis lupus familiaris) -
jälkeläinen
ja risteymä, eli hybridi. Ihan tavanomainen risteymä ei ole kyseessä, sillä
ei ole kyse kahdesta eri lajista. Koira luokitellaan suden alalajiksi, joten
on kyse lajin ja sen alalajin risteymästä.
Koiran ja suden kromosomistot ovat identtiset - ja koira ja susi lisääntyvät
keskenään saaden lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Geneettinen tutkimus
on osoittanut, että koira ja susi erkaantuivat toisistaan noin 100 000
vuotta sitten. Tämän jälkeen nämä kaksi ovat lisääntyneet keskenään
vain sattumanvaraisesti, mikä selittää suuret erot niiden olemuksessa
ja käyttäytymisessä.
Koirasudesta on kyse silloinkin, kun se vanhempina eivät ole susi ja koira,
vaan jotkut sen läheisistä esivanhemmista ovat olleet koira ja susi.
Rotuopillisesti koirasutta voidaan pitää sekarotuisena koiranakin.
Koirasusia voi syntyä
luonnossa niin, että susi ja koira kohtaavat, pariutuvat ja saavat jälkeläisiä.
Eniten koirasusia nykyisin syntyy niin, että ihminen jalostustyöllä pyrkii
aikaansaamaan koirasusia ja pariuttaa sutta ja koiraa. Koirarotuna
tässä on käytetty jopa villakoiraa. Tavallisempaa on se, että koirasusien vanhemmista
koira on kooltaan lähempänä suden kokoa.
Useimmiten susia risteytetään
saksanpaimenkoirien, alaskanmalamuuttien tai siperianhuskyjen kanssa, jotta saataisiin jälkeläisiä,
joissa olisi molempien hyvät ominaisuudet: suden kestävyys ja koiran
koulutettavuus. Eskimot ovat risteyttäneet vetokoiriaan
arktisten susien kanssa - näin on pyritty säilyttämään vetokoirakanta
mahdollisimman karaistuneena ja työkykyisena.
Arktiset pystykorvat, huskyt
muistuttavatkin ulkomuodoltaan ja usein väritykseltäänkin arktisia susia.
Koirasuden ja koiran eroja
Koirasusi vaatii kyllin
suuren elinpiirin ja paljon virikkeitä, jotta se ei stressaannu ja ala käyttäytyä
arvaamattomasti.
Koiria ihminen on kasvattanut ja jalostanut
vuosituhansien ajan ja niinpä eri koirarodut ovatkin sopeutuneet hyvin ihmisen seuraan
ja mitä erilaisimpiin käyttötarkoituksiin. Koirasta saa itselleen myös vain seuralaisen
ja lemmikin. Koirasudesta ei lemmikiksi ole. Koirasusissa on säilynyt
enemmän susimaisia piirteitä - niissä on jäljellä enemmän petoeläintä
ja sen mukaista aggressiivista käyttäytymistä, kuin koirissa.
Aggressiivisuuden määrä koirasudessa liittyy siihen, kuinka paljon siinä
on sutta ja kuinka paljon koiraa. Kaikkein aggressiivisimpia koirasusia
saadaan, risteyttämällä sutta vaikkapa pittbullien taikka rotweilereitten kanssa.
Koirasusi eroaa käytökseltään
koirasta myös siinä, ettei se juurikaan hauku. Ulvontaan se kuitenkin heti vastaa
ulvonnalla. Koirasusi eroaa koirasta myöskin niin, että se
liikkuu eri tavalla kuin koira - ja sen takimmaiset poskihampaat ovat korkeammat
ja terävämmät kuin koiralla. Koirasusien ulkoisessa olemuksessa on suuria eroja.
Hyvin usein koirasusi aikuisena voi olla kooltaan suurempi, kuin kumpikaan
sen vanhemmista. Koirasusi voi näyttää samalta, kuin jokin sekarotuinen
koira, mutta se voi muistuttaa myös sutta niin erehdyttävästi, että sen erottaminen
sudesta on vaikeaa.
Koirasusi lauman jäsenenä
Sudet ovat hyvin hierarkisia eläimiä ja niillä
on laumassaan hyvin tarkka arvojärjestys. Tämä sama piirre on havaittavissa
myös koirasudessa. Nuoret susiyksilöt pyrkivät aika-ajoin tarkistamaan
sijoittumistaan laumassa ja haastavat johtavassa asemassa olevia susia.
Myös koirasudet voivat aika-ajoin pyrkiä oman laumansa, johon ihminen sen omistajana
kuuluu, johtavaan asemaan. Tällainen käyttäytyminen on koirilta suurelta osaltaan
kadonnut ja koirat eivät yhtä päättäväisesti ja niin usein pyri samaan.
Koirasuden kasvattajalta vaaditaankin erityisiä taitoja ja intensiivistä
otetta kasvatustyössään.
Saalistusvietti
Koirasudella on voimakkaampi saalistusvietti, kuin koiralla.
Saalistusyrityksen voi laukaista naapurin pieni koira, taikka "saaliin lailla"
ryntäilevä ja kiljuva lapsi, joten tämä tuo koirasuden pitämiseen oman
riskitekijänsä.
Koirasusi voi käyttäytyä arvaamattomasti,
jos vaikkapa lapsi taikka lapsilauma syöksähtää yllättäen sen kimppuun.
Asiantuntijat suosittavatkin, että alle 14-vuotiasta lasta ei koskaan saa päästää
koirasuden läheisyyteen.
Koirasusi on
hyvin seuranhaluinen - ja sen yksinjättäminen voi tuoda mukanaan harmeja.
Samoin
uroskoirasusi voi tietyn ikävaiheen saavutettuaan olla vaarallinen naapuruston
muille koirille. Koirasusi ei käsitä, että naapurin villakoira ei ole sille
sopivaa riistaa.
Suhtautuminen koirasuteen meillä ja muualla
Ihan kuten on suhtautuminen susiin
hyvin kaksijakoista ja ristiriitaista - niin sitä samaa se on myös koirasusien
kohdalla. Jotkut ihmiset mielisivät suuresti saada omakseen koirasuden. Useat
asiantuntijatahot vastustavat koirasusia ja ovat sitä mieltä, että niiden
pito pitäisi meillä kokonaan kieltää. Koirasusien määrää maassamme ei tiedä kukaan,
mutta niitä arvioidaan olevan täällä ainakin yli 200.
Euroopassa koirasusien pito on useissa maissa lailla kielletty
taikka sen omistamiselle on asetettu rajoituksia.
Kaarina Kauhala ja Erkki Pulliainen vastustavat
Koiraeläimiä tutkivan Kaarina Kauhalan mukaan ne, jotka haluavat susia tai koirasusia lemmikeiksi,
haluavat palata noin 14 000 vuotta ajassa taaksepäin. He unohtavat, että
tuhansien vuosien kuluessa sudesta jalostettiin kesy eläin, joka vain äärimmäisen
harvoin on ihmiselle vaarallinen. Ei ole mitään syytä palata taas alkuun
ja ottaa villieläimiä lemmikeiksi. Suomessa se on sitä paitsi kiellettyä.
Kansainvälinen Luonnonsuojeluliitto (IUCN) suosittaa, että koirasusien
kasvatus ja pito lemmikkeinä kiellettäisiin. Paitsi, että ne ovat vaarallisia,
ne vaikuttavat myös asenteisiin sutta kohtaan. Kun koirasudet hyökkäävät ihmisten kimppuun,
asenteet susia kohtaan kääntyvät vielä aiempaakin kielteisemmiksi ja suden
suojelu vaikeutuu. Lisäksi luontoon palanneet koirasudet risteytyvät
susien kanssa ja uhkaavat näin ollen suden perimän säilymistä puhtaana.
Susitutkija Erkki Pulliaisen mielestä koirasusien suosiossa on kysymys sairaasta ilmiöstä.
- Tulemme hyvin toimeen ilman koirasutta, joka ei ole eläinlaji, eikä yhtään mitään muutakaan.
Koiran ja suden käyttäytymistä voi ennakoida, mutta koirasusien ei, sillä ne ovat täysin
arvaamattomia. Temperamentti samassa pentueessa voi vaihdella rajattomasti ylivilkkaasta
apaattiseen, hän sanoo.
Kennelliitto myös vastustaa koirasusia
Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry.
on esittänyt syksyllä vuonna 2006 maa- ja metsätalousministeriölle koirasusien kieltämistä.
Kennelliitto esittää, että koiran ja suden risteyttäminen ja näiden jälkeläisten risteyttäminen,
risteymien maahantuonti, risteytymien kasvattaminen, risteytymien pitäminen lemmikkeinä ja
risteytymien vapauttaminen luontoon kiellettäisiin lailla.
Kennelliitto perustelee lausuntoaan mm. sillä, että puhdasrotuisten koirien jalostukseen
ei ole tarvetta käyttää sutta. Lisäksi koiran ja suden risteymä edellyttää ohjaajaltaan
huomattavasti vaativampia kouluttajantaitoja kuin koiran kouluttaminen. On erittäin suuri
riski, ettei risteymästä tule ohjaajansa hallinnassa oleva eläin, jolloin se on
turvallisuusriski ympäristölleen.
Kennelliiton tavoitteena on edistää mm. sekä koirarotujen luonteiden kehittymistä
edelleen yhteiskuntakelpoisemmiksi, että yleisen koiramyönteisyyden lisäämistä
yhteiskunnassa - ja näitä tavoitteita koirasusi-risteymät eivät edistä.
Yhdysvallat - koirasusien luvattu maa
Erityisesti USA on ollut
ainakin viime aikoihin asti koirasusien luvattu maa.
Siellä arvellaan elävän noin 300 000 rekisteröityä ja 700 000 rekisteröimätöntä koirasutta.
Koirasusien aikaansaamat ongelmat ovat johtaneet siihen, että useissa
osavaltioissa niiden pito on kielletty.
Vuosien 1979 ja 1998 välisenä aikana koirasusi hyökkäsi kohtalokkain seurauksin
ihmisen kimppuun Yhdysvalloissa 14 kertaa.
Yhdysvalloissa on perustettu
koirasusien hoitolaitoksia, joissa niitä on kaikessa hiljaisuudessa
pyritty myös lopettamaan.
Hyvin tavallista Yhdysvalloissa on se, että ongelmien vuoksi
koirasudesta yritetään päästä eroon ja sille haetaan uutta sijoituspaikkaa
ja kotia. Usein uuden sijoituspaikan löytäminen voi olla vaikeaa.
SUSIMAISIA KOIRAROTUJA
Siperianhusky ja alaskanmalamuutti
Olemukseltaan susimaisia koiria
on siperianhusky, ja etenkin sen Old line-linja. Kuitenkin myös siperianhusky on, kuten se on ollut vuosisatoja, puhdasrotuinen koira,
ei villi, risteytetty puolisusi, vaikka se kuuluukin alkukantaisimpiin rotuihin.
Susimaisia koirarotuja on myös alaskanmalamuutti.
Jos sutta ja alaskanmalamuuttia tarkastelee kauempaa, on niiden erottaminen
toisistaan sangen hankalaa - jos ne tässä teoreettisessa tarkastelutilanteessa
olisi asetettu vierekkäin.
Saarloos wolfhond - italiansusikoira - ceskoslovensky vlcak
Koiran ja suden risteymistä on jalostettu kolme koirarotua: Hollannissa saarloos wolfhond,
Italiassa italiansusikoira eli lupo italiano ja Tšekkoslovakiassa ceskoslovensky vlcak, kuva yllä. Kaikissa roduissa
taustalla on saksanpaimenkoira ja susi.
Koiraeläimet aakkosjärjestyksessä
Amazoniankoira *
Andienkettu *
Atamarankettu *
Bengalinkettu *
Brasiliankettu *
Darwininkettu *
Dingo *
Eteläafrikankettu *
Etiopiansusi *
Falklandinkoira *
Fennekki *
Harjasusi *
Harmaakettu *
Hiekkakettu *
Isoandienkettu *
Juovasakaali *
Kaliforniankettu *
Kettu *
Kit fox *
Kojootti *
Korsakki *
Korvakoira *
Kultasakaali *
Laulava uudenguineankoira *
Mustatäpläkettu *
Naali *
Pampakettu *
Preeriakettu *
Punasusi *
Ravustajakoira *
Sahelinkettu *
Savannikoira *
Suokoira *
Supikoira *
Tiibetinkettu *
Vaippasakaali *
Viidakkosusi *
Lähteet
Turun Sanomat
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset - WSOY 2000
Joan Palmer: Koirat
Giorgio Andreoli: Me koirat - Tammi
Xiaoming Wang, Richard H. Tedford, and Mauricio Anton: Dogs - Their Fossil Relatives & Evolutionary History
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat tällä sivulla Copyright
Tambako the Jaguar
*Tunturimaisema Copyright
Juha Perälä
*Ceskoslovensky vlcak kuva Copyright ©
World of Czechoslovakian Wolfdogs
*Kolme ylintä kuvaa Copyright
Andrew Ashton
|
|
|
Tunturisuden susisivujen lähteitä
Suomen susikannan hoitosuunnitelma - Maa- ja metsätalousministeriö 2005.
Erkki Pulliainen: Suomen suurpedot - Tammi 1974.
Erkki Pulliainen: Petoja ja ihmisiä - Tammi 1984.
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset - WSOY 2000.
Leena Vilkka: Eläinten tietoisuus ja oikeudet : kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa - Yliopistopaino 1996.
Leena Vilkka: Susi luonnossa ja kulttuurissa - Biofilos 2008.
Jim Brandenburg: Veljemme Susi - Unohdettu lupaus - Gummerus 1993.
Veli Lyytikäinen, Hannu Luotonen, Ilari Uotila, Juho Kotanen ja Timo J. Hokkanen: Pohjois-Karjalan suurpedot - Erämaisen luonnon ja ihmisen rinnakkaiseloa itäisimmässä Suomessa - Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2004.
|
Tunturisuden susisivujen lähteitä
Jukka Bisi: Suomalaisen susikonfliktin anatomia - Oulu 2010.
Erkki Pulliainen, Lassi Rautiainen: Suurpetomme karhu, susi, ahma, ilves - Arcticmedia 1999.
Lassi Rautiainen: Villi itä - Wild east. Wild ost. Articmedia 2007.
Jouko Teperi: Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla - Suomen historiallisen seuran julkaisu "Historiallisia tutkimuksia 101", 1977.
Pentti Mäensyrjä: Hukka huutaa - Arvi A. Karisto Osakeyhtiö 1974.
Dogs: Their Fossil Relatives & Evolutionary History, a book on the biology, fossil history, and evolutionary relationship of Canidae with rich illustrations by Xiaoming Wang, Richard H. Tedford, and Mauricio Anton.
Sekä lukuisat muut kirjat, lehdet ja nettilähteet, joista mainintoja sivuilla tekstien yhteydessä.
|
|
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
|
|
Saarloos Wolfhond
|
All rights reserved
*Kuva Saarlooswolfhond Copyright - All rights reserved:
© Erik Korsten
- Used with permission.
|
|
|
|
