Susisivut
Suden pentu
Pikku susi: "Niin äiti?!" Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright Tambako the Jaguar
Susi Canis lupus

PERUSTIETOJA SUDESTA

Suuri petoeläin

Nisäkkäiden luokkaan kuuluvassa koiraläinten heimossa Canidae on yhteensä 14 sukua ja 35 lajia. Tämän heimon suurikokoisin jäsen on susi (Canis lupus). Susi on samalla yksi neljästä suurpedostamme - karhun, ilveksen ja ahman kera. Suden paino ja koko maailman laajuisesti vaihtelee suurestikin sen maantieteellisen esiintymisalueen mukaisesti, pyrkien kasvamaan suuremmaksi sen mukaan, mitä pohjoisempana susi elää. Uros on susissa naarasta kookkaampi.

Koira on läheisin sukulainen

Susi on koiraeläinten heimossa yksi koirien sukuun (Canis) kuuluvista lajeista. Tämän suvun lajeja ovat suden lisäksi sakaalit ja kojootit, punasusi ja etiopiansusi - sekä vielä alalajeista dingo ja laulava uudenguineankoira. Suden lähin sukulainen on kuitenkin ihmisen seuralaisekseen sudesta kesyttämä koira (Canis l. familiaris). Kaukaisempaa sukua ovat sen sijaan myös koiraeläinten heimoon kuuluvat, Suomessa tavattavat kettu, naali ja supikoira.

Susi Suomessa
Muut suden alalajit
Paino Suurimmat Suomessa kaadetut sudet ovat olleet yli 60-kiloisia, mutta painot vaihtelevat paljon. Urossudet painavat Suomessa keskimäärin 45-50 kg (vaihtelu 30-65 kg) ja naarassudet 30-40 kg (vaihtelu 20-45 kg). Alalajeista kevein arabiansusi-naaras voi painaa vain 10 kg. Pohjois-Amerikassa elävät sudet saattavat painaa jopa 80 kiloa. Amerikan painavin yksilö, kaadettu arktinen susi painoi 175 paunaa eli 79,3 kg Alaskassa vuonna 1939.
Ruumiin pituus 90 - 140 cm
Pituus kuonon päästä hännän päähän 130 - 200 cm
Hartiakorkeus 70 - 90 cm
Hännän pituus 30 - 50 cm
Kärkikarvoineen pisimmillään 65 cm.
Korvien pituus 10,5 – 12 cm


Euraasiansusi

Susi (Canis lupus) Linnaeus, 1758. Meidän sutemme on suden kantamuoto, tarkemmin (Canis lupus lupus) euraasiansusi, jonka levinneisyysalue ulottuu läpi koko Euraasian. Sen levinneisyysalue on laajempi, kuin minkään muun suden alalajin.

Susi Canis lupus Euraasian susia

Sudet

Turkki ja häntä

Turkin väri voi vaihdella huomattavasti: harmaasta harmaanruskeaan, punertavan kellanruskeasta likaisenkellertävään ja valkoisesta mustaan. Turkissa voi olla runsas värien kirjo taikka se voi olla yksivärinen, valkoinen taikka musta. Suomessa suden yleisväri on kellertävänharmaa - mustaa peitinkarvaa esiintyy etuselässä, hartioissa ja hännän kärjessä. Vatsapuoli on vaaleampi. Jalkojen pohjaväri on harmaa, etujalkojen etupuolella voi olla musta juova. Väritys vaihtelee jonkin verran vuodenaikojenkin mukaan ja erityisesti kesäturkki on punertavampi tai ruosteenruskeaan vivahtava. Vatsapuolella väri on yleensä vaaleampaa, usein valkoista.

Turkki on kaksiosainen: pinnassa ovat peitinkarvat, ihoa vasten on aluskarva eli pohjavilla. Peitinkarva suojaa sateilta ja lialta, pohjavilla eristää ja lämmittää. Pohjois-Amerikan susilla on pääsääntöisesti pidempi ja kutrikkaampi peitinkarva, kuin Euraasian susilla.

Susilla on talvi- ja kesäturkki. Talviturkissa on päällä peitinkarvaa, jolla pituutta hieman alle 13 cm eli viitisen tuumaa. Pohjavillan paksuus 6-7 cm eli lähes kaksi ja puoli tuumaa. Mitä pohjoisemmassa susi elää, sitä tuuhakampi talviturkki sillä on. Kesäturkkiin siirtyessään susi hankaa itseään puuta tms. vasten, jolloinka pohjavilla tukkoina irtoaa. Naaraat pyrkivät pitämään talviturkkinsa uroksia pidempään. Vanhenevilla susilla turkin väri saa enemmän harmaata sävyä. Häntä roikkuu usein suorana alas. Häntä on tärkeä väline susien keskinäisessä viestinnässä.
Erottaminen koirasta

Suden erottaminen koirasta voi olla tietyissä olosuhteissa vaikeaa. Koirasta poiketen suden häntä riippuu yleensä suorana ja silmät ovat vinot.

Suden uloste

Suden uloste poikkeaa koiran ulosteesta: suden uloste on tumma ja haisee voimakkaasti. Suden ulosteet ovat pötkömäisiä (paksuus 2,5-3 cm) ja erittäin voimakkaan hajuisia. Hajun voi erottaa esim. metsäautotiellä kymmenien metrien päähän. Ulosteessa on yleensä karvoja ja luunpaloja. Ulosteen tumma väri selittyy liharavinnon sisältämällä verellä.

Varvasastujan tassut ja jäljet

Susi on varvasastuja. Varvasastunta tekee siitä ketterän, mikä on tärkeää silloin, kun käydään suurikokoisen saaliseläimen kimppuun. Suden jäljet muistuttavat suuren koiran jälkiä. Ison koiran ja suden jälkiä on erittäin vaikea erottaa toisistaan. Suden etutassut ovat takatassuja kookkaampia. Niinpä koiraeläimille tyypillisesti suden etukäpälän jäljet (10-11 cm) ovat suuremmat kuin takatassun (9-10 cm). Suden jälkiä mitatessa kynsiä ei oteta mittaukseen mukaan.

Susi Canis lupus Tassunjäljet

Varpaat

Sudella on takajalassaan neljä varvasta ja etujalassa viisi. Suden etujaloissa viides varvas (vastaa peukaloa) on surkastunut kannukseksi - ja siinä on kannuskynsi. Raajan sisäpuolella, maanpinnan yläpuolella sijaitsevaa surkastunutta varvasta kutsutaan kannukseksi. Siinä voi olla yksi taikka kaksi kynttä. Sudella kannuskynsiä etujalassa on yksi. Kannukset voivat olla sudelle tärkeitä hankalassa maastossa liikuttaessa ja vaikkapa kiivetessä.

Kirsu ja korvat

Sudella on musta, taikka tumma kirsu ja pienet ulokkeet, esim. korvat, ettei lämmönhukka olisi liian suuri.

Susi Canis lupus Aistit

Ikä

Sudet voivat saavuttaa luonnossa 13 vuoden iän - tarhassa 15. Meillä on tavattu luonnosta vanhimpana 11 vuotta vanha yksilö Lieksassa vuonna 1997. Tavallisin saavutettu ikä on 5 - 6 vuotta.

Susi Canis lupus Lisääntyminen

Kojootti ja susi

Susi ja kojootti. Museossa esillä olevien täytettyjen suden ja kojootin kokoerot näkyvät tässä kuvassa hyvin.

Lähteet

Norberg, H., Kojola, I. & Härkönen, S. 2010: Petovahinkojen tunnistamisopas. – Metsästäjäin Keskusjärjestö, Keski-Suomen Painotuote Oy, Äänekoski.


Erämaan symboli

"Susi on erämaan symboli. Erämaa ilman sutta ei ole todellinen erämaa".

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva sudesta ja kojootista Copyright Travis S.
*Kuva hyppäävästä sudesta Copyright ucumari
*Ylin susikuva Copyright Kamia the Wolf


Suden vaarallisuudesta ja vahingoista

Susi Canis lupus Suden vaarallisuudesta
Susi Canis lupus Suden aiheuttamista vahingoista
Susi
Susipari Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Tambako the Jaguar
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
Eläimiä N - V

Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

Erikoissivuja

Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
Lintuja

Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

Esihistoria

Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - E

Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
F - K

Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
L - P

Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
R - V

Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
K - L

Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
- Leijonan pentukuvia
- Valkoiset leijonat
- Aasianleijona
Leopardi - Leopardin alalajit
- Musta pantteri
Litteäpääkissa Lumileopardi
M - P

Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
R - V

Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
- Savannah
Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
- Valkoinen tiikeri
- Kultatiikeri
- Liikeri ja tiikoni
Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***