AARRE - AARREARKKU - AARREKÄTKÖ - AARRELUOLA "Kultaa ja hopeaa harkkoina, esineinä ja kolikkoina, jalokiviä, smaragdeja, helmiä, dukaatteja, piastereita, väkkyviä kultadubloneja, jalokivin koristettuja ristejä, jalokivin koristettuja rommipikareita - kankaita, vaatteita, tarve-esineitä, kaakaota, tupakkaa, sokeria, rommia, indigoa..." Koskaan ennen ihmiskunnan historiassa ei merillä ollut kuljeteltu sellaisia tavaran- ja aarrepaljouksia, joita alkoi virrata 1500-luvun taitteessa kaljuunoissa Amerikan ja Espanjan välillä. Piraatit ja aarteet kuuluivat yhteen - ei olisi ollut olemassa piraatteja ilman aarteita, sillä koko piraattien elämä meni aarteita jahdatessa. Piraatit saivat saaliikseen kerralla kaiken sen, mitä yksi laiva sisälsi. Kun ryöstökohteena oleva alus oli useinkin tupaten täynnä kultaa, hopeaa, jalokiviä, rahaa, kalliita kankaita ja muita aarteita, siirtyi piraattien haltuun tavattoman suuria omaisuuksia. Piraateille kelpasivat myös arvokkaat kaakao-, tupakka-, sokeri-, rommi- ja indigolastit. Ylipäänsä kaikki, mitä laivoista löytyi. Kapteeninkin he riisuttivat vaatteistaan ja pukivat ne ylle itselleen. Silloin, kun tavaraa oli reilusti tarjolla, ei kannattanut nirsoilla! 
Merimiesarkku ja -säkki Merimiehet, piraatitkin, kuljettivat henkilökohtaista omaisuuttaan joko merimiesarkussa tai -säkissä. Kaikki heidän yksityiset tarpeensa olivat näissä tallessa. Merimiesarkkujen tyylit, tekotavat, puulaadut ja se, kuinka taitavasti ne puuseppä oli tehnyt, vaihtelivat vuosisatojen myötä. Yhteinen piirre merimiesarkuissa oli se, että ne tehtiin kestämään kovia olosuhteita, siksi monet niistä ovat säilyneet tähänkin päivään ja ovat antiikin arvostettuja keräilyesineitä. Oli luonnollista, että kun piraatit saivat osansa ryöstösaaliista, se sijoitettiin merimiesarkkuun. Kun saalista kertyi yhä enemmän, kävi lopulta matkan aikana niin, että arkussa ei ollut enää mitään alkuperäisiä tarpeita, kuten vaatteita, vaan se oli tupaten täynnä arvoesineitä ja rahaa, kulta- ja hopeakolikoita - timanttejakin. Näin syntyi piraatin pullea aarrearkku, tuo niin monen nykyisinkin haaveissaan unelmoima arkku, jonka avulla kaikki oli mahdollista. Piraatin tulot saattoivat olla valtavat, mutta samaa suuruusluokkaa olivat menotkin sitten, kun päästiin maihin juhlimaan. Piraatit juhlivat, joivat, pelasivat ja huorasivat sydämensä kyllyydestä niin pitkään, kuin rahaa riitti. Tavallinen käytäntö oli, että arkuista aarteet siirtyivät pikavauhdilla omistajille, jotka osasivat pitää niistä huolta piraatteja paremmin. Mitäpä sillä sinänsä piraateille oli merkitystä, koska pianhan he saisivat taas tavoiteltavakseen uudet omaisuudet. 
Aarrearkku Kun piraatit alkoivat saada pysyvästi ryöstösaalista, alkoivat he rakentaa aarteita varten erityisiä aarrearkkuja. Tällainen takoraudasta tehty arkku saattoi painaa tyhjänä 100 kg, ja kun se oli täynnä kultaa, sitä siirtelemään tarvittiin neljä miestä. Näitä arkkuja usein haudattiin tilapäisesti säilöön maan alle. Raskas paino ehkäisi sitä, että joku yksinään päättäisi käydä hakemassa arkun. Takorauta-arkun nopea avaaminen oli melko mahdotonta ja siirtely vaikeaa. |
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuva Copyright Thomas Guignard *Kuva pikkuarkusta vasemmalla Copyright Cindy Mc 
Kätköihin jääneet aarteet
Kaikkia aarteita ei tuhlattu tai ei ehditty tuhlata. Joskus piraatti ehti piilottaa aarteensa, lähti uudelle purjehdukselle, kuoli matkalla - ja näin aarre hänen jäljiltään jäi piiloihinsa siksi, kunnes joku onnellinen sen löytäisi. Todella valtaisia aarteita kokosivat menestyksekkäimmät piraattikapteenit, jotka saattoivat saada saaliista osakseen yhdestä aluksesta 40 kertaa enemmän, kuin tavallinen piraatti. Kun ryöstettävien laivojen luku kasvoi, kapteenin aarteiden varastointiin ei riittänyt enää pieni arkku, eikä siihen riittänyt edes yksi suuri laiva. Kell' aarre on se aarteen kätkeköön - sanoo Eino Leinokin runossaan. Karibialla aarteita todellakin riitti ja niitä varmasti kätkettiinkin. Kätkemiseen oli olemassa luonnollisia syitä. Ei ollut olemassa pankkiholveja, jonne aarre olisi voitu tallettaa turvaan. Eikä toki piraatti ryöstämäänsä aarretta olisi voinut muutenkaan viedä mihinkään tämäntapaiseen säilytystilaan. Aarteen kätkemisen tärkeä peruste oli se, että niin pitkään, kuin aarre oli jotenkin esillä taikka löydettävissä - se saatettiin ryöstää uusiin, kullan himosta väriseviin käsiin. Turvallisinta oli piilottaa aarre jollekin saarelle, jossa sen piilopaikan tiesi vain aarteen kätkijä. Varmasti on voinut käydä niinkin, että aarteen kätkijä ei ole voinut koskaan palata kaivamaan esille aarrettaan - tultuaan myöhemmillä ryöstöretkillään itse surmatuksi taikka jouduttuaan peräti hirttotuomiolle. Nämäkin kätketyt aarteet odottavat etsijöitä ja löytäjäänsä! 
Kapteeni Kiddin salakätköistä löydetty, yli 300 vuotta vanha aarrekartta. Kartta Copyright http://www.captainkiddscharts.co.uk/ Kapteeni Kiddin aarre - ratkaise aarrekartan arvoitus! Tunnetuimpia, tiedettyjä piraattien aarteita on Kapteeni Kiddin aarre. Hänen sanotaan kätkeneen jonnekin kaukaisille saarille huomattavan arvokkaan aarteen, jota ovat vuosisatojen aikana tuhannet etsineet, löytämättä. Kapteeni Kiddiltä on jäänyt useampiakin aarrekarttoja, joista yllä kuvassa yksi. Karttaa ovat lukemattomat ihmiset yrittäneet tulkita, mutta kukaan ei ole onnistunut sen avulla määrittämään, mistä aarretta pitäisi etsiä. Edes oikeaa saarta ei ole kyetty määrittämään, vaikka samanmuotoisia onkin löydetty - koska samanmuotoisia saaria on tuhansittain. Jos todella haluat rikastua, sinulla on siihen nyt tilaisuus: ratkaise aarrekartan arvoitus! Vihje: Rocks viittaisi siihen, että aarteet ovat joko kivien alla tai kallioiden läheisyydessä. Loppuselvitysten pitäisi onnistua, jos vain paneutuu kunnolla. Tai sitten ei, mutta yrittänyttä ei laiteta. |
|
|
Aarretalo?!
Kätkettyjä aarteita on eri puolilla maailmaa suuri määrä odottamassa löytäjäänsä. Ammattimaiset aarteenetsijät jäljittävät näitä mittaamattomia aarteita, jotka voivat sijaita useimmiten haaksirikkoutuneiden laivojen uumenissa meren pohjassa, ehkä jonkin kaukaisen saaren luolassa tai metsän kätköihin katoavan autiotalon ullakolla. Ihan minkä hyvänsä autiotalon kätköistä on turha etsiä aarretta, mutta jos talon entinen, kuollut omistaja on ollut nuorudessaan vaikkapa etsimässä kultaa Kanadasta, niin kukapa voi varmuudella tietää... Hopeakolikoita talon seinässä 1680-luvulla Granadan kaupungissa, Nicaraguassa, oli erään virkatalon seinään piilotettuna puolitoista miljoonaa hopearahaa. Niillä oli tarkoitus maksaa kaupunki vapaaksi, jos merirosvot sen joskus valtaisivat. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuva yllä aarretalosta - Copyright Patrick Henson *Kuva oikealla aarrearkku rantahiekassa - Copyright Evil Cheese Scientist (not really evil) |
|
|
3 400 tonnia kultaa ja hopeaa Aarrelaivastojen aarteiden suuruudesta antaa kuvaa kaikkien aikojen rikkain Havannasta lähtenyt aarrelaivasto. Tähän vuonna 1702 purjehtineeseen laivastoon kuului kaksikymmentäkaksi kaljuunaa, joilla oli turvanaan Atlantin ylityksellä seitsemäntoista ranskalaista sotalaivaa. Lastina kaljuunoissa oli kolmen vuoden aikana kerätty kulta- ja hopeavarasto, yhteensä 3 400 tonnia. Kaljuunat pääsivät matkalleen, sillä piraateillekin tämän suuruusluokan, aarrekaljuunoita suojelevan sotalaivaston lyöminen oli vaikeaa. Piraatit eivät onnistuneet ryöstämään tätä jättiaarretta, mutta eipä laivaston kohtalo silti ollut lopulta sen parempi. Ylitettyään Atlantin turvaisasti, joutui aarrelaivasto Vigonlahdella, Espanjan luoteisrannikolla, englantilaisten hyökkäyksen kohteeksi. Lukuun ottamatta viittä tai kuutta ryöstettyä kaljuunaa, kaikki espanjalaiset laivat upotettiin. Ne painuivat jalometalleineen lahden pohjaan. |
|
|
|
Aarre
Aarre on löytynyt ja nyt se odottaa lajittelua. Rahahuolet ovat ohitse koko loppuelämän ajaksi. |
All rights reserved
*Kuva - Copyright - All rights reserved: © deviantART.com/Lizard-of-Odd - Used with permission. |
|
|
Piraatti aarrearkullaan
Piraatti on valmiina puolustamaan aarrearkkuaan kaikilta hyökkääjiltä. |
All rights reserved
*Kuva - Copyright - All rights reserved: © deviantART.com/Windfreak © Webpage/Windfreak - Used with permission. |
| *** www.tunturisusi.com *** |