|
Francis Drake
- (n.1540-1596)
Elisabet I:n (1558-1603) hallituskausi on erityisen tunnettu lukuisista brittiläisistä kaappareista. Heistä tunnetuin, Francis Drake oli englantilainen löytöretkeilijä, seikkailija ja merikapteeni, oman aikansa legenda, joka purjehti maailman ympäri ja palveli Englannin kruunua ryöstämällä espanjalaisia aarrelaivoja. Hän syntyi Devonissa, Englannissa. Merenkulkutaitonsa hän hankki rannikon kauppalaivoissa ja sai komentoonsa oman laivan orjakaupparetkellä Etelä-Amerikkaan vuosina 1567-1568. Koko urallaan hän sai ryöstöretkillään aarteita ja varallisuutta yhteensä kokoon enemmän kuin yksikään merirosvo ennen häntä. Hän kaappasi ja poltti yli 100 espanjalaista alusta Karibianmerellä ja tuhosi ja ryösti myös kaupunkeja. Nombre de Dios Koko 1570-luvun alkupuolen ajan Drake purjehti maineikkaana kaapparikapteenina Karibianmeren alueella, ryöstäen espanjalaisia laivoja ja satamia. Kuuluisin hänen urotöistään tuolta ajalta oli hyökkäys Nombre de Diosiin vuonna 1572. Kahakassa musketin harhaluoti osui Draken jalkaan. Hän palkkasi avukseen maroneja, neekeriorjia, jotka elivät Panaman vuorilla. Heidän tarkoituksenaan oli hyökätä espanjalaisen muulikaravaanin kimppuun. Väijytys epäonnistui. Seuraava väijytys kuitenkin onnistui ja hän sai saaliikseen runsaasti kultaa. Ensimmäinen englantilainen näkee Tyynenmeren Eräänä helmikuun päivänä vuonna 1573 nuori, tanakka merikapteeni seisoi kukkulan laella Panamassa, missä oli hikipäissä ja uhrauksiaan säästämättä ryöstänyt aarteita espanjalaisten varastoista. Joidenkin cimarron-alkuasukkaiden yllyttämänä mies kiipesi puuhun ja näki sinisen, laajan Tyynen valtameren välkkyvän horisontissa. Francis Drake oli siten ensimmäinen englantilainen, joka näki maailman suurimman valtameren. Tämä kokemus kuohutti Draken mieltä suuresti - ja tämän jälkeen hän usein rukoili, että kaikkivaltias Jumala antaisi hänelle joskus mahdollisuuden purjehtia englantilaisella laivalla tuolle merelle. Hänen tärkein ja polttavin halunsa, kaikkivaltiasta rukoillessaan, oli päästä ryöstämään noita Espanjan lihavia kauppakaljuunoita, jotka kulkivat edestakaisin Filippiinien ja espanjalaisen Amerikan väliä lastinaan silkkiä, mausteita, kultaa ja hopeaa. Drake vihasi espanjalaisia kuin ruttoa ja halusi päästä kostamaan näiden "petollisen toiminnan, joka oli vaivannut häntä jo pitkään". Maailmanympäripurjehdus Tämä Draken rukoilema tilaisuus tulikin hänelle jo muutaman vuoden kuluttua. Vuosina 1577-1580 Drake johti retkikuntaa, jonka mukana hän ei vain ylittänyt Tyyntämerta, vaan hän myös ensimmäisenä englantilaisena purjehti maailman ympäri. Drake menetti kaksi alustaan yrittäessään purjehtia vaarallisen Magalhaesinsalmen läpi, mutta onnistui kuitenkin ohjaamaan oman aluksensa, Pelicanin, turvallisesti salmen läpi, minkä jälkeen hän antoi alukselleen uuden nimen, Golden Hind. Menestyksekkäät rosvoukset alkavat On vaikeaa täysin arvioida, että mikä oli perimmältään tämän Draken maailmanympäripurjehduksen tarkoitus. Joka tapauksessa hän onnistui matkallaan rosvoamaan suuren määrän laivoja, saaden niistä itselleen käsittämättömän suuret saaliit. Maailmanympäripurjehduksen luontaisetuna hänellä oli mahdollisuus merirosvota niin paljon, kuin katsoi tarpeelliseksi. Ei hänelle siihen kirjallista lupaa ollut annettu - mutta hänen taustavoimansa, joihin kuningatarkin kuului, "kieltäytyivät ottamasta siitä mitään vastuuta". Drakelle, jonka syntyperä oli vaatimaton - oli rikastuminen ja sen mukanaan tuoma ylellinen elämä haavekuva, jonka eteen hän oli valmis tekemään mitä hyvänsä. Jo merimatkoillaan hän halusi nauttia mukavuudesta ja ylellisyydestä - hän aterioikin vain hopea-astioista. Afrikan rannikolla, Kap verden saaren edustalla, Drake valtasi portugalilaisen laivan ja takavarikoi sen omaisuuden itselleen; tämä tavaralasti oli vielä laadultaan varsin tavanomaista, viiniä, palttina- ja villakangasta ja muuta sen kaltaista käyttötäavaraa. Drakelle arvokkainta tästä laivasta oli sen hyvin kokenut kapteeni, jonka hän kaappasi neuvomaan itseään merimatkalla aina Magalhaeisnsalmelle asti. Arvokkaampaa oli silti tavarankin suhteen tulossa - sillä yritteliäille miehille kaikki saattoi olla mahdollista! Cacafuego - satujen aarre vaihtaa omistajaa Chilen rannikoita purjehtiessaan Drake putsasi kuin imuri kaikki eteensä tulevat laivat, enimmäkseen tämä oli hänen mittakaavassaan nappikauppaa. Onnistui Drake 13.2.1579 pistämään laivansa nopeasti täyttyvään ruumaan 1500 hopeaharkkoakin, mutta se ei laisinkaan hänen saalistuksen himoaan vielä tyydyttänyt. Kunnes ensimmäisenä maaliskuuta horisonttiin ilmestyi aarrekaljuuna Cacafuego! Täynnä kultaa ja hopeaa tämä kaljuuna kuin lihotettu kultaporsas purjehti hitaasti ja raskaasti purjeet puhkuen pohjoiseen, Panamaa kohti. Drake vaani alusta kuin kissa, pysyen siitä äärimmilleen malttiaan pinnistäen loitolla hämärään saakka ja hyökkäsi sitten lopulta sen kimppuun. Aarrelaiva tuli täysin yllätetyksi ja vastarinta oli lähinnä muodollista. Drake syleili jalosti kaappaamansa laivan kapteenia, sanoen: "Olkaa kärsivällinen, sillä tällainen on sodan käytäntö!" - Tämän jälkeen kapteeni lukittiin hyttiin - ja alkoi aikaa hukkaamatta Cacafuegon aarteiden siirto Draken haltuun. Tämä siirto kestikin peräti kuusi päivää: saalis sisälsi mm. 36 kg kiloa kultaa, 13 arkullista piastereita eli hopeakolikoita, 26 tonnia rahaksilyömätöntä hopeaa sekä loputtoman määrän pienempää "rihkamaa", kuten pöytähopeita, helmiä ja jalokiviä. Drake osoitti merimiehen urhoollisuutta ja merikapteenien solidaarisuutta toisilleen, sillä päästäessään Cacafuegon kapteenin miehineen vapaaksi, hän kertoi tälle eron hetkellä liikuttuneena "tehneensä tälle hyvän teon vapauttaessaan tämän kuljettamasta noita laivaan lastattuja tavaroita ja päästäessään tämän turhasta vastuusta". |
Draken laiva uppoamispisteessä aarteista
Tässä vaiheessa huonoja uutisia meriltä kuulevien espanjalaisten viranomaisten keskuudessa alkoi viritä toivo, että Drake ei voisi ryöstää enää enempää aluksia, uppoamatta itse. Mutta ei niin täyttä, etteikö aina vähän lisää mahdu. Toinen aarrelaiva, Espirito Santo, tuli näkyviin neljäs huhtikuuta. Taas kerran Drake iski kuunvalossa ja taas kerran hän sai suuren saaliin. Ihmeellistä on, että kiinniotettu Espirito Santon kapteeni ei tuntunut kaikista menetyksistään olevan ollenkaan järkyttynyt - vaan enemmänkin ihaileva, sillä Drake teki häneen suuren vaikutuksen. Hän kuvasi Drakea yhdeksi suurimmista merenkulkijoista maailman merillä sekä purjehtijana että päällikkönä. Hän pani merkille Draken laivalla vallitsevan hyvän kurin ja suuren puhtauden. Myös Draken mahtava, kuin kuninkaallinen, elintapa teki häneen suuren vaikutuksen. Hän kertoi, että "Drakelle tarjoillaan kultareunaisista hopea-astioista ja hänen hihansa ovat täynnä kullattuja punoksia. Hänellä on kaikenlaisia herkkuja ja hyväntuoksuisia vesiä - ja hän syö ja juo viulumusiikin soidessa". Drakella oli laivoillaan mukana omat hovisoittajansakin. Drake jatkoi matkaansa, monenlaisin jännittävin tapahtumin, kiersi Hyväntoivonniemen kesäkuun 15. päivänä ja saapui Englantiin syyskuussa vuonna 1580. Kuningatar Elisabet aateloi hänet pian tämän jälkeen espanjalaisten vastalauseista huolimatta. Draken purjehdus ympäri maailman oli kestänyt tarkalleen 2 vuotta, 10 kuukautta ja 18 vuorokautta - yhteensä 1017 vuorokautta. Se oli tehnyt hänestä hyvin kuuluisan - ja hyvin rikkaan. 
El Drague - Lohikäärme Espanjalaiset antoivat Drakelle lempinimen El Drague eli Lohikäärme. Draken sanottiin siitä huolimatta olleen varsin armelias herrasmieskaappari - hän ei teloituttanut kaappamiensa alusten miehistöjä, eikä naisia näissä yhteyksissä raiskattu. Ehkä hän sitä saattoi ollakin, jos tuo katsotaan armeliaisuudeksi. Mutta jälkeensä hän jätti hirvittävää tuhoa siellä, missä kulloinkin liikkuikin. Drake ryösti kirkonkellotkin Drake teki vuosina 1585-1586 jälleen ryöstöretkiä Espanjan Karibianmeren alueella. Vuonna 1586 hän valloitti 700 miehen armeijallaan Santo Domingon, joka nykyisin on Dominikaanisen tasavallan pääkaupunki. Suurin osa kaupungin asukkaista pakeni jo ennakkoon, kuullessaan pahamaineisen Draken olevan lähestymässä. Drake miehineen jäi kaupunkiin kuukausien ajaksi - ja kun he lopulta lähtivät, jäljelle kaupungista jäivät vain savuavat rauniot ja Draken mukana kaupungista lähti kaikki vähänkin arvokas, jopa kirkonkellot. Santo Domingolla meni tästä vierailusta toipumiseen seuraavat sata vuotta. Vuonna 1587 Drake purjehti Cadiziin ja hyökkäsi Filip II:n armadan kimppuun. Tätä urotekoa on Englannissa nimitetty "hänen katolisen majesteettinsa parran kärventämiseksi". Vuonna 1588 Drake toimi vara-amiraalina laivastossa, joka tuhosi Espanjan Englantia murskaamaan lähettämän suuren armadan. Seuraavana vuonna hän johti hyökkäystä Lissaboniin. Tämä valtausyritys epäonnistui. Plymouthin pormestarin tittelinkin hän vielä ennätti lisätä ansiolutteloonsa, tämän nimityksen hän sai vuonna 1593. Kaiken kaikkiaan Drake teki Euroopasta purjehdusmatkoja Uuteen maailmaan yhdeensä seitsemän. Francis Drake kuoli Karibianmerellä punataudin aiheuttamaan kuumeeseen tammikuun 28. päivänä vuonna 1596, viimeisellä ryöstöretkellään Länsi-Intian saaristoon. Suuri kapteeni haudattiin asianmukaisin menoin, lyijyarkussa Karibianmeren sinisille vesille. Tätä merten lohkikäärmettä ja paholaista pidetään yhtenä Englannin suurimmista sankareista. 
Merimieslaulu "Viistoista vainaan arkulla viru hei hiio hoi, ja rommia pullo, Muut oli tappanut viina ja piru hei hiio hoi, ja rommia pullo." |
|
|
Golden Hind - Kultainen Hirvi
Draken kuuluisaa alusta Golden Hindia kuvailtiin täydelliseksi purjelaivaksi. Eräs espanjalainen sotavanki käytti kaljuunasta ilmausta "täydellinen purjehtija", ikäänkuin laiva olisi ollut itsenäinen eläjä ja purjehtinut luontaisesti omilla kyvyillään. Tällä kaljuunallaan Drake kiersi maailman ympäri ja ryösti omaisuuksia espanjalaisilta. Laivalla oli 80 hengen miehistö, joka oli kohtalaisen suuri, ottaen huomioon aluksen koon. Golden Hindin hytit olivat tarkoitettuja vain upseereille, merimiehet nukkuivat alakansilla. Alakannet ja ruuma olivat ahdetut täyteen tarvikkeita ja ryöstettyä espanjalaista kultaa ja hopeaa. Itse kuningatar Elisabet I kunnioitti Drakea, tämän palattua maailmanympäripurjehdukseltaan, syömällä päivällistä Golden Hindissä. Oikealla kuvassa Golden Hindistä tehty tarkka jäljitelmä eli rekonstruktio. Kaljuunan perän yläosaa koristaa kuva kultaisesta hirvestä, saksanhirvinaaraasta. Laivan keulassakin oli kultainen hirven pää, kuva alla. Hirvi oli Draken rahallisen tukijan ja ystävän, Sir Christopher Hattonin kunniaksi, sillä tämän vaakunassa oli kultaisen hirven kuva. Maalauksen alapuolella on koristeellinen parveke, jonne pääsivät vain upseerit yksityisille herrasmiesten kävelyilleen, joiden aikana voitiin pohtia meneillään olevalla merimatkalla kohdattavia haasteita, ja tehdä suunnitelmia niiden varalle. Tai sitten vain nauttia kauniista merimaisemasta. |
|
|
|
Golden Hind - kevyt ja nopea
Golden Hind oli tyypiltään kaljuuna. Siinä oli kolme mastoa ja viisi kantta. Kaljuuna oli kookas, monikantinen, puusta tehty purjelaiva, jota lähinnä Euroopan maat käyttivät 1500–1700-luvuilla. Kaljuunoita käytettiin kauppa- ja sotalaivoina ja ne oli yleensä aseistettu kanuunoin. Kaljuuna oli karakista ja karavelista kehittynyt, pitkiin valtameripurjehduksiin soveltunut laivatyyppi. Se oli aiempia laivatyyppejä yleisesti ottaen pitempi, matalampi ja kapeampi. Kapeus ja mataluus vähensivät tuulenvastusta edessä ja johtivat nopeampaan ja ketterämpään laivaan. Kaljuuna kulki yksinomaan purjein, siinä oli 3-5 purjemastoa. Golden Hind oli tyypiltään kaljuuna, mutta ei tyypillinen, vaan huomattavasti kevyempi ja liukasliikkeisempi. Tyypillinen espanjalaisten kaljuuna painoi 300 - 500 tonnia ja oli hidasliikkeinen. Golden Hindin pituus oli 27 metriä ja leveys 5,8 metriä. Se painoi vain sata tonnia. Täysin aseistettuna laivassa oli 18 tykkiä, seitsemän molemmilla laidoilla ja neljä keulassa. |
Golden Hindin tarun loppu
Golden Hind oli ainut Draken maailmanympäripurjehdukselta takaisin kotisatamaan selviytynyt alus - kun lähtiessä aluksia oli ollut viisi. Nämä neljä matkan syystä taikka toisesta keskeyttänyttä alusta olivat Elizabeth, Marigold, Swan ja Christopher. Kun Drake saapui matkaltaan syyskuussa vuonna 1580 Englantiin, hänen kunniakseen järjestettiin näyttäviä juhlallisuuksia, ja Golden Hind koristeltiin juhlalipuin. Tämän jälkeen Golden Hind nostettiin maihin, yleisön ihailtavaksi. Tässä kuivilla ollessaan kaljuuna kesti yli 100 vuotta, mutta lopulta puuosat lahosivat ja tuhoutuivat erilaisten sääolojen vuoksi paljaan taivaan alla. Näin päättyi Golden Hindin tarina. |
|
Märssykorit Yllä kahdessa kuvassa näkyvät piraattialusten mastoissa märssykorit. Näistä tähystyskoreista merimiehet tähyilivät pitkin ulappaa, yrittäen saada havaintoa horisontissa siintävästä, espanjalaisesta aarrelaivasta. Koreista ammuttiin myös pakenevia kaljuunoita musketeilla ja varsijousilla. |
Viisi kertaa maapallon ympäri
Tällä sivulla kuvissa on Golden Hindin piirustusten mukaan siitä vuonna 1973 valmistunut rekonstruktio. Tämä jäljitelmäaluskin on kiertänyt maailman merillä noin 225 000 kilometriä, eli viisi kertaa maapallon ympäri. Se rakennettiin Englannissa ja teki sieltä ensi purjehduksensa yli Atlantin valtameren, San Franciscoon vuonna 1973 - juhlistamaan mennyttä tapahtumaa, jossa Francis Drake oli julistanut Kalifornian kuuluvan kuningatar Elisabet I:lle. Alus on ollut mukana kolmessa elokuvassakin. Vuodesta 1996 se on levännyt ankkuripaikallaan Lontoossa, historiallisena nähtävyytenä ottamassa vastaan vierailijoita ja tutustujia. Golden Hindistä on tehty toinenkin jäljitelmä - sen sijainti Brixham, Devon, Englanti. 
Lähteitä Alexandre Olivier Exquemelin: Karibian merirosvot Hamilton Cochran: Karibian kaapparit ja merirosvot Peter Lamborn Wilson: Merirosvoutopiat Kaunis maailma: Amerikka Maailmanhistorian suuret löytöretket Suuri maailmantieto Lorenzo Camusso: Kolumbus - WSOY Kristoffer Kolumbus - Päiväkirja ensimmäiseltä matkalta Uuteen maailmaan Pirates of the Caribbean -- The Official Website Kenneth Giggal: Great Classic Sailing Ships, 1988 Kuka teki mitä, WSOY 1986 Derek Wilson: Maailman aarteet Wikipedia Amazon.com About.com - Latin American History Age of Pirates Robert Louis Stevenson: Aarresaari Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Logon kuva ja alin kuva, Copyright Joe Penniston *Golden Hind peräpää, pieni kuva tähystyskorit, Copyright clevelandsurfkid *Golden Hind ylin kuva runko, Copyright ciaranj75 *Golden Hind keula hirvineen, Copyright DavidDMuir *Iso kuva mastoista ja tähystyskoreista, Copyright Axel Bührmann *Alla piraattialus purjehduksella, Copyright Theron Trowbridge *Piraatti veitsi suussaan, ClipArt, Copyright Lee Hansen Piraattikaljuuna. Alla kuvassa aidon piraattilaivan erittäin kaunis ja korkeatasoinen jäljitelmä, jollaisen voi toteuttaa vain Disneyland. |
|
| *** www.tunturisusi.com *** |