|
|
KRISTOFFER KOLUMBUS
Kristoffer Kolumbus (1451 - 1506), italiaksi Cristoforo Colombo, espanjaksi Cristóbal
Colón, latinaksi Christophorus Columbus ja tästä johdettuna monilla kielillä,
kuten englanniksi Christopher Columbus - genovalaissyntyinen tutkimusmatkailija, joka vuonna 1492 saapui Amerikkaan ja
sai kunnian Amerikan löytämisestä, vaikka viikingit olivat käyneet siellä jo satoja vuosia
aiemmin.
Tiedot Kolumbuksen lapsuus- ja nuoruusvuosista ovat niukkoja. Hänen syntymäpaikastaankin
on kiistelty ja useat seudut olisivat halunneet itselleen tämän kunnian. Hänen genovalainen
syntyperänsä lienee kuitenkin varma. Hän itse sanoo kirjoituksissaan aina itseään
genovalaiseksi, vaikka ei nimenomaisesti milloinkaan mainitsekaan syntymäpaikkaansa.
Vuonna 1476 Kolumbus ilmeisesti joutui haaksirikkoon, mahdollisesti meritaistelun
seurauksena, Portugalin rannikon edustalla. Hän asettui sen jälkeen asumaan Portugaliin,
missä toimi merimiehenä sekä genovalaisten kauppahuoneiden edustajana tehden pitkiä
merimatkoja sekä pohjoiseen, Brittein saarille ja ehkä kauemmaksikin - että myös etelään
Afrikan rannikolle. Näin merenkulku kävi hänelle jo nuorena tutuksi ja hän koki
Atlantin tuuliolosuhteet - pasaatituulet etelässä ja länsituulet pohjoisessa.
Kolumbus lienee toiminut nuoruudessaan myös kartanpiirtäjänä Lissabonissa
yhdessä nuoremman veljensä Bartolomeon kanssa, joka oli hänen luotettavin ystävänsä
läpi elämän. Hyvä kartanpiirtämistaito ja kyky lukea karttoja oli hänen tulevien
tehtäviensä kannalta tärkeä avu.
|
|
Kolumbus ja Isabella I
Kolumbus kohtaa polvistuen kuningattaren.
|
|
Kolumbus löytää Amerikan
Kolumbus, joka uskoi että Maa on pyöreä ja että vain Atlantin valtameri
erottaa Euroopan Itä-Aasiasta, tarjoutui etsimään Portugalin Juhana II:lle meritien
itämaille purjehtimalla länteen. Kun tämä ei kiinnostunut asiasta, hän teki
ehdotuksensa Espanjan Ferdinandille ja Isabellalle vuonna 1484, ja he suostuivat, oltuaan
aluksi oppineiden neuvoston mukaisesti kielteisiä, lopulta tukemaan
häntä.
Usein luullaan, että vain Kolumbus, päinvastoin kuin useimmat muut, uskoi että Maa on pallon
muotoinen ja täten sen ympäri purjehtiminen on mahdollista. Näinhän asia ei
tietenkään ollut, vaan kaikki oppia saaneet ihmiset tiesivät Kolumbuksen aikana,
että Maa on pallo. Etenkin sen tiesivät kaikki merimiehet, joille merenpinnan
kaarevuus oli jokapäiväinen havainto. Se, mitä ei tiedetty, oli maapallon koko - eikä
sitä, että kuinka paljon siitä oli merta ja kuinka paljon maata. Kolumbuskin
arvioi maapallon koon liian pieneksi.
Elokuun 3. pnä vuonna 1492 Kolumbuksen alukset Santa Maria, Pinta ja
Niña lähtivät matkaansa Palosista ja saapuivat Bahamasaariin kuuluvalle Watlinginsaarelle
lokakuun 12. päivänä. Kolumbus jatkoi matkaansa edelleen Kuuban pohjoisrannikolle ja kuvitteli
saapuneensa Aasian mantereelle. Sen jälkeen hän nousi maihin saarella, jota hän luuli
Zipanguksi eli Japaniksi ja antoi sille nimeksi Hispaniola.
Kun Kolumbus palasi
matkaltaan, hänet otettiin vastaan ennennäkemättömin kunnianosoituksin. Vuonna 1493 hän
lähti uudelleen matkaan komennossaan 17 alusta, jotka veivät siirtolaisia
Hispaniolaan.Tällä matkalla hän löysi Dominican, Puerto Ricon ja Jamaikan.
Kolmannella matkalla vuonna 1498 hän löysi Trinidanin. Neljännellä matkallaan
vuosina 1502-1504 hän tutki Hondurasin ja Panaman välistä aluetta Keski-Amerikassa
kuvitellen olevansa koko ajan Aasiassa.
|
Tuntematon kuuluisuus
Maailmankuuluisuudestaan huolimatta Kolumbuksen kasvot ovat tuntemattomat. Kaikki hänen
muotokuvansa on maalattu hänen kuolemansa jälkeen ja useimmat niistä ovat puhtaan mielikuvituksen
tuotetta. Chicagossa vuonna 1893 järjestetyssä näyttelyssä oli esillä 71 Kolumbuksen
muotokuvaa. Kuvia tutkimaan perustettiin erityinen työryhmä, mutta se ei löytänyt
yhdestäkään perusteita yhdennäköisyydelle todellisen henkilöhahmon kanssa.
Kuvassa oikealla yllä Sebastiano del Piombon muotokuva ja näkemys Kolumbuksesta - maalattu 13 vuotta Kolumbuksen
kuoleman jälkeen.
Azorit on tunnettu kauan
Siihen aikaan, kun Kolumbus oli vielä lapsi, purjehdittiin Portugalista jo
säännöllisesti Azoreille. Siellä oltiin jo kaukana mantereesta ja keskellä valtamerta.
Kolumbus ei ole kaikkien suosikki
Kristoffer Kolumbus ei tänä päivänä nauti kaikkien amerikkalaisten suosiota.
Etenkin Latinalaisessa Amerikassa Kolumbukseen liittyvät juhlapäivät otetaan vastaan protestein.
Jyrkimmät eleet "Amerikan löytäjää" vastaan vaikkapa Hondurasissa sisältävät tapahtuman,
jossa intiaanit teloittavat symbolisesti Kolumbuksen. Paraguayssa alkuasukkaat vaativat
takaisin muinaisia maitaan.
Amerikan alkuperäiskansat korostavat, että vuonna 1492 Uuteen maailmaan saapunut Kolumbus
toi mukanaan kansanmurhan. Mielenosoituksissa vaaditaan, että Espanja esittää julkisen
anteeksipyynnön eteläiseen Amerikkaan tuomastaan tuhosta.
|
Kronologia
1451
Cristoforos Kolumbus syntyy Genovassa (tai isoisänsä talossa Quintossa). Isä on villakankuri
Domenico Colombo, äiti Susanna Fontanarossa.
1466
Näinä vuosina Kolumbus joutuu ensimmäisen kerran tekemisiin merenkulun kanssa.
Hän purjehtii lyhyitä matkoja rannikkoa myöten, todennäköisesti Savonasta, jonne hänen
isänsä on muuttanut.
1479
Kolumbus vihitään Porto Santon saaren kuvernöörin tyttären, Felipa Moniz Perestrellon
kanssa. Aviopari asuukin jonkin aikaa saarella.
1480
Kolumbuksen esikoinen Diego syntyy. Vaimo Felipa kuolee pian tämän jälkeen,
ehkä jo lapsivuoteeseen.
1483 tai 1484
Kolumbus esittelee Portugalin kuninkaalle suunnitelmansa etsiä meritie Intiaan
purjehtimalla länteen päin.
1485
Leskeksi jäänyt Kolumbus muuttaa poikansa Diegon kanssa Espanjan puolelle, Etelä-Kastiliaan.
Hän asuu mm. La Rabidan luostarissa Palosissa sekä Sevillassa ja Córdobassa.
Täällä Kolumbus tutustuu Beatriz Enriques de Haranaan.
1486
Kastilian kuningatar Isabella ja Ferdinand Aragonialainen ottavat vastaan
Kolumbuksen. Erityiselle oppineiden neuvostolle annetaan tehtäväksi antaa arvio genovalaisen
suunnitelmasta. Seuraavan vuoden elokuussa Espanjan hallitsijat ilmoittavat
Kolumbukselle neuvoston kielteisen päätöksen.
1488
Beatriz Enriques de Harana, jota Kolumbus ei ole ottanut eikä ota vaimokseen,
synnyttää Kolumbuksen toisen pojan, joka saa nimen Fernando
(esp. myös Hernando). Fernandosta tulee aikanaan oppinut mies ja isänsä elämäkerran kirjoittaja -
hän on mukana isänsä neljännellä matkalla.
1492
Löytöretken toteutumisen vuosi - Isabella ja Ferdinand hyväksyvät Kolumbuksen
esityksen meritien etsimisestä Intiaan. 22. päivänä toukokuuta Kolumbus saapuu
Palosiin valvomaan retkikunnan varustelutöitä. 3. päivänä elokuuta lähtee Palosin
satamasta kolme laivaa, Santa Maria, Pinta ja Niña, kohti Kanarian saaria. Syyskuun
8. päivänä retkikunta jättää Gomeran saaren taakseen ja lähtee ylittämään valtamerta.
12. päivänä lokakuuta Kolumbus nousee maihin pienelle saarelle, jota sen alkuasukkaat
kutsuvat nimellä Guanahani ja jonka hän nimeää San Salvadoriksi.
|
Joko Kolumbus erehtyi - taikka sen teki kirjuri
Intiaaneja Amerikan alkuperäisistä ihmisistä tuli hyvin tunnetun erehdyksen
kautta.
Kolumbus oli matkallaan etsimässä meritietä Intiaan.
12. päivänä lokakuuta vuonna 1492 Kolumbus nousi Karibialla maihin pienelle saarelle,
jota sen alkuasukkaat kutsuivat nimellä Guanahani ja jonka hän nimesi
San Salvadoriksi. Kolumbus luuli tulleensa Intiaan ja alkuasukkaat olivat
hänelle siten intialaisia, indios eli indians - intiaaneja.
Toisen tulkinnan mukaan Kolumbus ei erehtynytkään. Sen sijaan hän ylisti
intiaaneja kirjeissään "Jumalan lapsiksi" (Niños de Dios), josta sitten muotoutui
"in Dios". Joku kirjuri kuitenkin kirjoitti sanat yhteen, kuvitellen Kolumbuksen tarkoittaneen
intialaisia, ja niin syntyi termi "indios".
Lähteitä
Alexandre Olivier Exquemelin: Karibian merirosvot
Hamilton Cochran: Karibian kaapparit ja merirosvot
Peter Lamborn Wilson: Merirosvoutopiat
Kaunis maailma: Amerikka
Maailmanhistorian suuret löytöretket
Suuri maailmantieto
Lorenzo Camusso: Kolumbus - WSOY
Kristoffer Kolumbus - Päiväkirja ensimmäiseltä matkalta Uuteen maailmaan
Pirates of the Caribbean -- The Official Website
Kenneth Giggal: Great Classic Sailing Ships, 1988
Kuka teki mitä, WSOY 1986
Derek Wilson: Maailman aarteet
Wikipedia
Amazon.com
About.com - Latin American History
Age of Pirates
Robert Louis Stevenson: Aarresaari
Pirate Encyclopedia
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Logon kuva, Copyright
Joe Penniston
|
Kristityt Hispaniolassa
Kolumbuksen ja kristittyjen tulo Uuteen maailmaan tiesi yleensä paikallisille
asukkaille, intiaaneille, kärsimystä, tuhoa ja kuolemaa.
Kristittyjen tuloa Hispaniolaan kuvaa aikalainen, piispa Bartolomé de las Casas seuraavasti:
"Hispaniolan saari oli ensimmäinen johon kristityt tulivat ja jossa he heti alkoivat
hävittää ja tuhota näitä ihmisiä ja kyliä. Kristityt alkoivat ottaa itselleen
intiaaninaisia ja -lapsia palvelijoikseen käyttääkseen heitä hyväkseen. Espanjalaiset
söivät intiaanien ruuat, jotka nämä työllään ja hiellään hankkivat eivätkä
suinkaan tyytyneet siihen minkä intiaanit heille vapaaehtoisesti antoivat, jokainen
parhaan kykynsä mukaan, mikä aina on melko vähän, sillä intiaaneilla on yleensä vain
kaikkein välttämättömin. Espanjalainen syö ja hävittää yhdessä päivässä yhtä paljon
kuin kolme kymmenhenkistä taloa alkuasukkaita kuukaudessa.
Kristittyjen monien kataluuksien, väkivaltaisuuksien ja kiusanteon jälkeen intiaanit
alkoivat ymmärtää. etteivät nuo miehet olleetkaan tulleet taivaasta. Jotkut piilottivat
ruokansa, toiset taas naisensa ja lapsensa, toiset taas pakenivat vuorille pysytelläkseen
erossa kovaluontoisista espanjalaisista. Kristityt löivät ja hakkasivat heitä kepeillä.
Liiallisuudet menivät jopa niin pitkälle, että eräs krsititty kapteeni raiskasi
väkisin saaren suurimman päällikön vaimon...
...espanjalaiset tunkeutuivat kyliin eivätkä jättäneet rauhaan lapsia, vanhuksia
eikä raskaina olevia tai jo synnyttäneitä naisia, joilta he viilsivät vatsat auki
ja sitten leikkelivät kappaleiksi, ikään kuin olisivat tunkeutuneet lauhkeiden
karitsojen tarhaan. He löivät vetoa siitä kuka pystyisi viiltämään intiaanin
auki yhdellä ainoalla veitsen viillolla tai kuka leikkaisi jonkun pään poikki
tai kuka viiltäisi sisälmykset ulos.
He kiskoivat lapset äitiensä rinnoilta ja heittivät ne kallioille. Jotkut he taas heittivät
äiteineen jokiin, toiset lapset taas tapettiin yhdessä äitien kanssa, ja kaikki tämä
toisten katsellessa."
|
Intiaaneja poltettiin ritilällä
He tekivät korkeita rovioita ja polttivat tulella intiaanit aina kolmetoista kerrallaan
meidän Vapahtajamme ja kahdentoista apostolin kunniaksi. Toisten vartaloihin taas
sidottiin olkia ja sitten heidät tuikattiin tuleen...korkeat heimopäälliköt tapettiin
yleensä näin: rovion päälle rakennettiin ritilä, johon intiaanit sidottiin ja sitten
sytytettiin alle "mieto" tuli kunnes heidän henkensä vähitellen lähti tuskanhuutojen
ja kärsimysten myötä.
Minä näin kerran ritilällä poltettavan neljä tai viisi heimopäällikköä ja koska
he huusivat kauheasti, espanjalainen kapteeni alkoi sääliä heitä - tai sitten he vain
häiritsivät kapteenin unta, ja siksi kapteeni käski kuristuttaa heidät. Mutta pyöveliäkin
pahempi vartija ei halunnutkaan kuristaa heitä, vaan pani intiaanien suuhun puukappaleet
niin, että he eivät voineet kirkua ja poltti sitten heidät juuri niin hitaasti kuin halusi.
Ja kun intiaanit tämän kauheuden nähdessään yrittivät paeta vuorille, kasvattivat
espanjalaiset vinttikoiria, jotka juoksivat kiinni pakenijat ja repivät nämä
kappaleiksi yhdessä hetkessä, hyökkäsivät päälle ja söivät suihinsa kuin porsaan..."
(El Camino Real - Kuninkaallisella tiellä).
|
|
|