Tunturisuden sivut
PIRAATTIEN PUKEUTUMINEN

Piraatin vaatetuksen vaatimaton perusta

Vuonna 1628 Britannian merivoimat julkisti merimiehen työasun, jolla oli nimenä "slop". Se oli tehty mahdollisimman halvalla, mutta toki pyrkien kestävyyteen ja käytännöllisyyteen. Sen muodostivat tiukka purjekangastakki, joka oli tietynlainen merimiehen röijyjakku - ja polvimallin housut, joissa lahkeet varsin väljät. Päässä oli kudottu pipo taikka myssy, jolla oli nimenä monmouth cap. Meidän silmissämme tämä myssy näyttää melko tavalliselta pipolta, ilman tupsua - se on siis merimiehen pipo. Asuun kuului myös puuvillainen liivi ja puuvillaiset alusvaatteet, pitkät sukat, pellavapaita sekä kengät.

Tätä asua voi kuvata hyvin arkiseksi, tavalliseksi ja värittömäksi. Se varmaankin ajoi hyvin asiansa käytännön merimiehen työssä, vaikka näyttikin varsin vaatimattomalta. Tämä asukokonaisuus oli merillä noihin aikoihin laajasti käytössä - ja suunnilleen näin pukeutuivat monet piraatitkin varhaisvaiheessa. Pian he kuitenkin havaitsivat oman uransa mukana tulevat toisenlaiset, vapaammat ja tasokkaammat pukeutumismahdollisuudet.

Täältä tullaan!

Kuvassa oikealla piraatti on helteisenä päivänä pukeutunut keveästi, ja ilmeisen uppoutunut haaveksimaan seuraavasta, raskaasti lastatusta aarrelaivasta.

All Rights Reserved
*Kuva oikealla - Copyright © deviantART.com/conzpiracy
Art used with permission.
Piraatti
Piraatti
Pirate Dreaming Öljyvärimaalaus Norman Rockwell 1924 Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Peter Eimon
Tyylittelyä ja myös rähjäisyyttä

Eräät piraattikapteenit veivät pukeutumisessa tyylittelyn ja hienostelun äärimmäisyyksiin. On kuitenkin selvää, että useinkaan tavallinen, miehistöön kuuluva piraatti ei paljonkaan piitannut siitä, miten hän pukeutui ja miltä hän näytti, kunhan vaatteet jotenkin hoitivat tehtävänsä. Piraatit olivat kovia miehiä, ryöstäjiä - jotka tekivät kovaa työtä usein hyvin vaikeissa oloissa. Heidän olemuksensa ja asunsa myötäili heidän rajua työtään ja elämäänsä. Se saattoi olla hyvin rähjäinen ja hoitamaton, vaatteissa riekaletta ja repeämää, tahraa ja likaa. Usein heillä oli myös eri puolilla kehoaan ja kasvojaan arpia, eikä ollut epätavallista, että puuttui joku sormi, varvas, taikka korva - vaarallisen työn luontaisetuina.

Asema laivalla vaikutti pukeutumiseen

Kunkin asema laivan hierarkiassa näkyi laivalla jo pukeutumisessa. Kapteenit ja päällystö pukeutuivat aina huomattavasti prameammin, kuin tavalliset miehistön jäsenet, kansimiehet. Miehistö edusti laivalla matalinta kastia ja oli verrattavissa maissa elävään palvelusväkeen. Esimerkiksi välskäri eli haavuri, kantoi päässään silkkistä hattua ja se erotti hänet kauas tavallisen miehistön yläpuolelle. Maihin mentäessä, erityisesti naisia hurmatakseen - saattoivat miehistönkin jäsenet pukeutua hienosti, jopa liiankin hienosti. Usein lopputulos saattoi olla myös koominen, sillä monet pukeutuivat mitä sekalaisimmin ja ihmeellisimmin varustein - ja saattoivat jopa puuteroida itsensä varpaista hiuksiin asti.

Punaviittainen piraatti
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Karibian vesillä - Copyright Allison Moore


Pukeutumisen loisto ja värien hehku

Britanniassa 1500- ja 1600-luvuilla kuningashuone päätti siitä, millaisia vaatteita ja minkä värisiä kuhunkin sosiaaliseen luokkaan kuuluva sai käyttää. On helposti arvattavissa, että alemmille kansankerroksille oli varattu vaatteiksi väritöntä ja vaatimatonta, ylemmät kansankerrokset saivat pukeutua loistokkaammin.

Piraatit viskasivat tällaiset määräykset hiiteen, ja pukeutuivat vapaasti juuri sen mukaisesti kuin halusivat. Erityisesti menestyneet ja varakkaat piraattikapteenit veivät loistokkuuden ja värikkyyden pukeutumisessaan äärimmäisyyksiin. Materiaaleina heillä olivat asuissaan purjekankaan taikka palttinan sijaan hohtavimmat sametit, loistokkaimmat silkit, satiinikirjaillut sarsenetit, kamlotit ja taftit, joita naiset nykyisin käyttävät hääpuvuissaan - kaiken kruunasivat kimaltavat jalokivet, helmiryöpyt ja kultakorut - huipentumana hienossa hatussa eksoottiset, värikkäät sulat.

Asumateriaalien joukkoon kuuluivat myös nahka - myös eksoottiset nahat kuten krokotiilin nahka, villa ja lammasturkki. Asujen väreissä suosittiin Elisabetin jyrkästi alemmilta luokilta kieltämiä, kuten karmosiininpunaista, violettia, purppuraa ja hehkuvaa syvän sinistä - koko muun värikirjon ohessa. Ehkä onkin syytä tässä vaiheessa muistaa se, että menestyneet piraatit eivät suinkaan enää edustaneetkaan alempia luokkia, jos sosiaalista luokkaa määritellään omaisuuden mukaan. Olivathan heistä useat upporikkaita.

Ylellisesti ja prameasti pukeutuneista piraateista hyvä esimerkki on Bartholomew Roberts eli Musta Bart. Hänen asuunsa kuuluivat röyhelöpaita, erilaiset kultakirjailut ja -ornamentit samettiliiveissä, -housuissa ja takeissa, nahka- ja silkkinauhakoristelut asujen rintamuksissa, uumille sidottu vyö, kultakorut - kaiken huippuna hatun eksoottinen, punainen sulka. Hän muistuttikin jo keikaroivaa kreiviä. Hänen pukuloistoaan näemme - tai ainakin viitteitä siitä - Jack Sparrowin yllä POTC-leffoissa.



Opetusvideo - piraattiasu

YouTubesta halukas löytää lukuisia opetusvideoita piraattiasujen tekemisestä. Tässä esimerkkinä yksi.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla - Copyright Elena Bobrovitzkaya
PIRAATTIEN PUKEUTUMINEN

Asusteet, korut, varusteet, tatuoinnit, lisukkeet

  • Bandana - huivi, merirosvohuivi, suojasi päätä auringolta, sitoi hiukset ja esti hiusten ja hien haitat silmiin.
  • Kolmikolkkahattu - kolmiomaiseksi taivuteltu hattu, joka tuli käyttöön 1600-luvun lopulla ja oli usein musta.
  • Lierihattu - tavallinen lierihattu, jossa lieret vapaasti muskettihatun taikka yleisvilttihatun tapaan.
  • Piraattihousut - polvimallin housut, myöhemmin yleisesti pitkät housut, jotka olivat varsin väljät ja ulottuivat nilkkaan.
  • Piraattitakki - joskus pitkä takki, joka saattoi yltää polviin ja saattoi olla runsaasti koristekirjailtu ja näyttävästi koristenapitettu - usein puolipitkä takki.
  • Piraattikengät - kirjo erilaisia, aina nahkaisia, joko matalia taikka saapasmallin kenkiä, joissa usein oli terän päällä solki, joka saattoi olla jopa hopeaa. Soljen muoto vaihteli, se saattoi olla vaikkapa ankkuri.
  • Kultaiset korvarenkaat - merkkinä vauraudesta, mutta niiden katsottiin myös ehkäisevän merisairautta - olivat usein varsin paksut.
  • Rannerenkaat, ketjut, kaulakorut, hattu- ja hiusneulat - kultaisina ja hopeisina, koristeltuna helmin ja jalokivin.
  • Vyöt ja olkavyöt, nahkavahvistuksin - olivat usein koristeina, mutta näitä tarvittiin aseistuksen mukana kuljettamiseenkin. Vyöt olivat joko lanteiden ympärillä, taikka vinoittain olan kautta ja yli toisen puolen kupeelle, kuten nykyiset komentovyöt. Näissä oli usein koristeelliset soljet. Oli erilaisia vyöviritelmiä kantajansa mukaan, riippuen siitäkin, millaista määrää piraatti halusi pistooleita ja muita aseita kantaa.
  • Koristenauhat ja -punokset - käytettiin piraattiasun eri osissa, mutta myös parran taikka hiusten sitomiseen.
  • Koristenapit - näitä siroteltiin eri vaatekappaleisiin tarpeen mukaan.
  • Nauhat, liinat ja huivit - erilaisia sijoituspaikkoja asussa, koreiluun, pöyhkeilyyn, komeiluun ja prameiluun - kuten monet muutkin lisäasusteet - silkkikaulaliina kauluksen sisäpuolella.
  • Peruukki - joko ryöstetty taikka teetetty, näitä suosivat erityisesti kapteenit.
  • Tatuoinnit yleistyivät Euroopassa jo 1600-luvulla ja niitä suosivat merimiehet ja piraatit. Aiheena saattoi olla papukaija, jokin meren eläin tai muu, kuten pääkallo tatuoitavan mukaan.
  • Henkilökohtainen aseistus - mitäpä olisi piraatti ilman miekkojaan, pistooleitaan ja tikareitaan.
  • Liitupiippu ja kolo hampaissa - ehkä tätä herkästi rikkoontuvaa piippua käyttivät harvemmat piraatit, mutta on kyse savesta valmistetusta piipusta, joka oli yleinen piraattien aikana ja jonka puremisesta saattoi syntyä pyöreä kolo hampaisiin. Piipun vuoksi piraatin mukana kulki myös tupakka.
  • Pikkuveitsi - taskussa, ruokailuun ja pikkuaskareisiin.
  • Papukaija, puujalka, silmälappu - eivät välttämättömiä, ja etenkin kahta viimeksi mainittua käytettiin vain tarvittaessa, eikä haluttu. Ainakin silmälappua tarvittiin varmaan yllättävänkin usein, sillä lähikamppailu miekoilla aikaansai usein silmävammoja.

    Bukkanieeri

    Kuvassa liverooli-harrastajalla on yllään historiallisten, aitojen mallien mukaan toteutettu bukanieeriasu. Asu on arkinen, siihen ei kuulu mitään erityistä koristeellisuutta taikka loistokkuutta. Väritkin ovat hillityt, punaista on vain vyössä. Saappaissa muotoilu on merkille pantavaa varren taittolaskoksineen, samoin se, että pistooli on kangasvyön varassa, kun taas miekan paino on rinnan yli kulkevan nahkavyön varassa. Tällä bukanieerilla on pitkä ja raskastekoiselta vaikuttava takki. Hattu ei ole kolmikolkkahattu, vaan muskettihattu. On syytä huomioida, että tänä historiallisena ajanjaksona ei koskaan liikuttu avopäin, vaan päässä oli aina jokin päähine.

    Kolmikolkkahattuinen piraattityttö
  • Hiukset ja parta

    Hiustyyli piraateilla noudatteli 1600-luvun eurooppalaista tyyliä ja miehillä oli yleisesti pitkät hiukset. Hiukset liehuivat vapaina, tai niitä palmikoitiin taikka sidottiin erilaisilla nauhoilla ja nyöreillä. Euroopassa isojen peruukkien käyttö yleistyi 1600-luvulla - ja osa peruukeista löysi uusia käyttäjiä piraattikapteeneista, jotka saivat niitä rosvoamistaan laivoista. Eivät peruukit varmaan silti kovin yleisiä olleet piraateilla, sillä niistä korkeimmat liki metrin korkuisina olisivat olleet varsin epäkäytännöllisiä ainakin ahtaissa laivaoloissa.

    Eurooppalaisen tyylin mukaisesti myös parta ja viikset olivat yleisiä. Parta saattoi olla reuhottava taikka terävästi muotoiltu, viikset usein hyvinkin isot. Piraattien elintavoilla säännöllinen hiusten ja parran hoito usein oli vaikeaa. Siksi parrattomillakin oli usein monen päivän sänki leukapielissään ja hiukset eivät aina olleet huolekkaasti kammattuja taikka palmikoituja - vaan päinvastoin yleisilme saattoi olla hyvin reuhottava.

    Piraattiasu varusteineen

    Täydellinen piraattivarustus piraattiharrastajan valmistamana.

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva Copyright thinkgeekmonkeys


    Miten piraatti lopultakin pukeutui?

    Vaikka ei olekaan olemassa ihan selkeää, yhtenäistä piraattityyliä, niin piraattien pukeutumisessa oli silti useita yhdistäviä tekijöitä. On siten perusteltua todeta, että olisipa piraatti pukeutunut miten hyvänsä, hänet kohdatessa vaatteistaan melko varmasti tunnistaisi.

    Korostuneimmin silmäämme osuisi piraateista heidän asujensa värikkyys ja ylellisyys - ainakin silloin, kun olisi kyse juuri näin pukeutuvasta piraatista. Vaatimattomammin ja epämääräisemmin pukeutuneilla piraateillakin oli pukeutumisessaan usein erilaisia asusteita, joista heidät saattoi erottaa muista ajan ihmisistä. Eri maista tulevilla merirosvoilla oli pukeutumisessaan varmasti erilaisia mieltymyksiä ja tapoja.

    Loppujen lopuksi, piraatin pukeutumisen muotoutumiseen vaikuttivat hyvin monet seikat, sattumakin - mitä hänen tarjolleen sattui purjehtimaan. Ihan viime kädessä pukeutumisen ratkaisi kunkin yksilön oma henkilökohtainen maku. Jollekulle ei loistossa ja prameudessa riittänyt mikään, joku toinen viihtyi vaatimattomammassa tyylissään.

    Piraatti oli muutakin kuin vaatteet

    Piraatin identiteetti ja status oli paljon muutakin kuin vaatteet. Piraatin vaatteita saattoi kantaa ihan oikein ja aidosti vain oikea piraatti, joka ei kuvia kumarrellut ja oli oman elämänsä herra.

    Jollemme kykenisikään tunnistamaan piraattia täydellä varmuudella hänen vaatteistaan, niin viimeistään silloin tietäisimme olevamme piraatin kanssa tekemissä, kun kuulisimme hänen huudahtavan hyvin vaativasti ja käskevästi niin, kuin sen vain aito piraatti saattoi tehdä:

    "Ahoy - avast - you lubber and bilge rat!!!"

    Ahoy!

    Lähteitä
    Cindy Vallar: Pirates and Their Clothes
    Alexandre Olivier Exquemelin: Karibian merirosvot
    Hamilton Cochran: Karibian kaapparit ja merirosvot
    Peter Lamborn Wilson: Merirosvoutopiat
    Kaunis maailma: Amerikka
    Maailmanhistorian suuret löytöretket
    Suuri maailmantieto
    Lorenzo Camusso: Kolumbus - WSOY
    Kristoffer Kolumbus - Päiväkirja ensimmäiseltä matkalta Uuteen maailmaan
    Pirates of the Caribbean -- The Official Website
    Kenneth Giggal: Great Classic Sailing Ships, 1988
    Kuka teki mitä, WSOY 1986
    Derek Wilson: Maailman aarteet
    Wikipedia
    Amazon.com
    About.com - Latin American History
    Age of Pirates
    Robert Louis Stevenson: Aarresaari
    Pirate Encyclopedia

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Jack Sparrow nukke, Copyright didier.bier
    *Bukaineerin kuva, Copyright Kordite
    *Kuva vasemmalla, ihana piraattityttö, Copyright Angel James de Ocampo

    *ClipArt Copyright Kids' Turn Central
    Kolmikolkkahattuinen piraattityttö
    Kolmikolkkahattuinen piraattityttö

    1600-luvulla Espanjassa sotilaat kehittivät kolmikolkkahatun. Sen muoto on kolmikulmainen ja lieret on käännetty niin, että sadevesi valuu pois, eikä kasvoille. Piraatitkin omivat tämän sotilaiden kehittämän päähineen, koska erityisesti taistelutilanteissa sateella kasvoille ja silmille lorotteleva vesi oli vaarallista. 25.5.2013 Arizona, USA.
    Kirjavuutta hankinnassa ja näyttävyydessä

    Piraateilla oli kaksi mahdollisuutta saada itselleen vaatetus: joko he saattoivat ostaa taikka teettää sen, taikka mieluumminkin he saivat sen laivan rosvotessaan. Tyypillisessä laivan rosvouksessa piraatit ensitöikseen ottivat kaikilta laivan matkustajilta ja miehistön jäseniltä kaikki näiden rahat ja vaatteet. Jos joku ei totellut, hänet ammuttiin (Samuel Cary: Boston Newsletter 1713).

    Hyvin yleistä oli se, että laivojen rosvousten jälkeen ainakin osa piraateista kulki mitä hienoimmissa ja värikkäimmissä asuissa. Näin yhdelläkin piraattialuksella pukeutumistyylien kirjo oli suuri. Myös asujen värien kirjo oli suuri, laidasta laitaan - ja tällaisesta yhteenkin sopimattomien, räikeiden värien kirjomasta miehistöstä käytettiin nimitystä The Motley Crew.

    Värien sekalaisuuden lisäksi piraattimiehistö näytti usein varsin sekalaiselta siksikin, että anastetut vaatteet eivät muutenkaan aina olleet uusille kantajilleen täysin mittojen mukaan sopivia. Jollakulla asu saattoi olla liian pieni, toisella suuri.

    Naispiraatti

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva - Copyright Florian Fromentin


    Naispiraattien pukeutuminen

    Naisia piraatteina oli varsin vähän, joten ei voida puhua mistään selkeästä naispiraattien pukeutumistyylistä. Eräät naisista salasivat sukupuolensakin ja pukeutuivat laivalla ihan samoin kuin miehet. On oletettavaa, että naisten pukeutuminen muutenkin laivaoloissa noudatteli miesten pukeutumista, sillä pukeutumista määritti työ, johon ainakaan pitkät ja leveähelmaiset hameet eivät soveltuneet.

    Maissa, niin halutessaan, naisillakin oli mahdollisuus viehkeään ja naiselliseen, ylelliseenkin pukeutumiseen. Se varmaankin noudatteli ajan naisten pukeutumismuotia Euroopassa, sekä kunkin omia mieltymyksiä.
    Erityisvaatimuksia piraatin työasulle

    Peruspiraatti ei voinut hyökkäykseen lähtiessään pukeutua ihan miten huvitti. Laivaan kavuttaessa ja taistelussa asun oli oltava varsin tiukka, sillä liian väljät hihat ja takit, sekä pitkät takinliepeet, olisivat voineet muodostaa suuren vaaran kiipeillessä ja miekkaillessa - takertuessaan juuri ratkaisevalla hetkellä jonnekin, taikka rajoittaessaan muuten liikkeitä. Kapteenilla oli tässä suhteessa suurempia vapauksia - ja kaikilla miehistönkin jäsenillä maissa oltaessa.

    Työtehtävissä piraatti siis pukeutui toisin, kuin maissa. Laivalla käytetyt villasukat vaihtuivat maissa silkkisukiksi. Laivalla käytetyt käytännölliset ja tiukemmat takit ja puserot vaihtuivat maissa pöyhisteleviksi, pullottavahihaisiksi röyhelöpaidoiksi. Laivallaan piraatit oleilivat usein avojaloin, kun taas maihin mentäessä jalkaan vedettiin ylelliset ja koristeelliset piraattisaappaat.

    Naispiraatti tänään

    Työoloissa naispiraatillakin näin vähäinen pukeutuminen olisi ollut mahdotonta.

    All rights reserved
    *Kuva Copyright - All rights reserved: © Oscar Alonso Algote - Used with permission.


    Karibian sään yleispiirteitä

    Vasemmalla astelee Karibianmeren helmen, Jamaikan valkohohtoisilla hiekkarannoilla tämän päivän naispiraatti, auringon poltetta palvoen. Piraattienkin vaatetusta, hikeä keräävine bandanoineen arvioidessamme, meidän tulee muistaa Karibian sääolot.

    Karibia kuuluu tropiikkiin, siellä keskilämpötila on korkea ja ilma usein tukahduttava, vaikkakin pasaatituulet puhaltavat raikkautta. Vettä sataa usein, yleensä iltapäivisin. Hurjat ukkosmyrskyt ja hurrikaanit rikkovat aika-ajoin tämän kuuman idyllin. Yö ja päivä ovat Karibialla suunnilleen yhtä pitkät. Yö saapuu nopeasti, sillä aurinko laskee jyrkässä kulmassa - mutta nopeasti koittaa myös uusi aamu.
    Pirategirls
    Piraattitytöt

    Orem Summer Fest Parade - Utah, USA 13.6.2009.
    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva yllä - Copyright arbyreed
    *** tunturisusi.com linkit ***