Karibian piraatit - merirosvot

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright Angel James de Ocampo

Eräitä faktoja Karibian piraattien elämästä

Kun merirosvo suunnitteli ryöstöretkeä, hän tiedotti siitä tovereilleen ja hankki miehistön, jollaista tarvittiin myös tavalliseen laivaan. Alusta lähtien noudatettiin tarkkoja muotoseikkoja ja kaikki mukaan tulevat noudattivat "artikloja" - eli alistuivat tiettyihin laivan sääntöihin.

Laivan kapteeni valittiin pääsääntöisesti vaaleilla ja miehistö valitsi samalla menettelyllä myös muun päällystön, lukuun ottamatta laivan perämiestä ja muita taitajia, kuten purjeentekijää, kokkia tai muusikoita.

Jokainen miehistöön otettu hankki itse oman aseistuksensa, ennen kuin saattoi tulla mukaan.

Kun ankkuri nostettiin, neuvoteltiin heti elintarvikkeiden hankinnasta.

Piraatit pitivät vain lihaa elintarvikkeena. Suosittuja olivat villisian, kilpikonnan ja kesyn sian liha. He saattoivat saada espanjalaisten aitauksesta yhdellä kertaa tuhatkunta sikaa, jotka suolasivat ja kuljettivat alustensa ruumiin painolastin päälle.

Aterioita oli kaksi päivässä - kapteenin ja miehistön välillä ei ruokapöydässä ollut eroa.

Kun laiva oli varustettu ja kaikki ruokatarpeet hankittu, miehistö äänesti purjehduksen kohteesta. Samalla määrättiin sopimuksella - sitä nimitettiin chasseosaksi - kuinka paljon kapteeni sai töistään ja laivan käyttämisestä. Sopimukseen kuuluivat määrittelyt siitä, mitä miehistön jäsenelle korvattiin erilaisista työtapaturmista. Eräitä esimerkkejä. Oikea käsi 600 pesetaa tai kuusi orjaa. Vasen käsi 500 pesetaa tai viisi orjaa. Menetetty oikea jalka 500 pesetaa taikka viisi orjaa. Vasen jalka 400 pesetaa tai neljä orjaa. Puhkaistu silmä ja menetetty sormi, sama hinta, sata pesetaa tai yksi orja. Jäykistynyt sormi arvostettiin yhtä arvokkaaksi kuin menetetty. Haavasta, josta mätä piti johtaa ulos putkella, 500 pesetaa tai viisi orjaa. Kaikki nämä erät vähennettiin saalissummasta ennen jakoa.

Mun arkku älä tuu!

Valloitetussa laivassa ei saanut koskea mihinkään, sillä kaikki raha, jalokivet, jalometallit ja kauppatavarat jaettiin miehistön kesken taasan.

Jotta vältyttiin petoksilta, ennen saaliin jakoa jokaisen piti vannoa vala Raamatun kanssa, että ei ollut ottanut vallatusta saaliista mitään itselleen.

Saaliin arvosta kapteeni sai laivansa korvauksena neljästä kuuteen osaan ja omasta työstään puolitoista taikka kaksi osaa (=puolitoista taikka kaksi kertaa sen, mitä miehistöön kuuluva sai). Laivapojat saivat puoli osaa. Oppilaat, jotka eivät olleet vielä osallistuneet muihin ryöstöihin, joutuivat luovuttamaan jonkin verran osastaan muille. Kaikki muut miehistön jäsenet jakoivat tasan kaiken saaliin - edellä mainituin erityisin poikkeuksin.
*Huom! Tässä palkkaus koskettaa merirosvoja, mutta kaappareilla saalis jaettiin ihan toisin - kaapparilaivan kapteeni saattoi saada 40 kertaa sen, mitä miehistön jäsen sai.

Piraateilla oli aina aseet ja ammukset mukanaan, missä he liikkuivatkin, jotta heitä ei yllätettäisi.

Maissa rosvousten lomassa levätessään ja laivojaan korjatessaan, he pitivät yllä ampumakuntoaan harjoituksin. Aseita huollettiin ja kaikkia tarpeellisia varusteita myös.

Uusia ja parempia laivoja piraatit ottivat itselleen aina silloin, kun niitä valtauksissa tarjolle tuli - tällöin he usein polttivat ja upottivat vanhan laivansa, jos se oli jo purjehduskelvoton.

Piraatit olivat hyvin uskollisia toisilleen ja auttoivat toisiaan aina silloin, kun joku oli avun tarpeessa. Jos joku oli velkaantunut, hänelle lainattiin siksi aikaa, kunnes hän pääsi taas jaloilleen ja kykeni maksamaan takaisin.

Kaikkiin sääntöihin ja määrityksiin oli olemassa myös poikkeuksia ja erilaisia menettelyjä, riippuen esimerkiksi merirosvopäällikön henkilökohtaisesta persoonasta ja muista yksittäisiin rosvoaluksiin liittyvistä seikoista. Mustaparta nautti varmasti omiensa keskellä toisenlaisesta asemasta, kuin joku säyseämpi kapteeni. Kaikista päätöksistä ei varmasti äänestetty.

Missä pirussa ne spaniardit luuraa?!

Järjestys ja rangaistukset

Saattaa vaikuttaa siltä, että merirosvot olisivat eläneet täysin holtittomasti ja kurittomasti, mutta näin ei ollut asian laita. Heillä saattoi tupakointirajoituksia, juomisrajoituksia erityisesti rosvouksilla oltaessa, uhkapelirajoituksia, sekä useita normaaleja sääntöjä, jotka loivat yhteiskuntajärjestystä, kuten väkivallan ja varkauksien kieltoja. Rangaistukset sääntöjä rikkoville olivat näissä merirosvojen yhteisöissä ankaria.

Jos joku ennen saaliin jakoa vannoi Raamatun kautta väärän valan, hänet suljettiin lopullisesti pois merirosvojen yhteisöstä.

Jos joku ampui riitakumppaninsa, toisen merirosvon, yllättäen takaapäin kuoliaaksi, hänet sidottiin mastoon ja hän sai itse valita sen henkilön, joka ampui hänet samalla tavalla hengiltä.

Jos surmasi vastustajansa, toisen merirosvon, rehellisessä taistelussa, jossa toisellakin oli aikaa ladata aseensa - välttyi kaikilta tuomioilta.

Ruoskintaa käytettiin yleisesti rangaistuskeinona - lankulle kävelyttämistä ei. Bukkanieereilla oli kyllä pyrkimystä myös siihen, että ruumiillista kuritusta ei käytetty.

Yksi rangaistuskeinoista oli asumattomalle saarelle hylkääminen (maroon) - merirosvosta "tehtiin oman saarensa valtias", kuten asia piraattikielellä ilmaistiin. Tällöin merirosvo sai saarelle seurakseen pistoolin, yhden luodin ja vesileilin - siinä kaikki.

Merirosvot käyttivät myös kölin alta vetoa rangaistuksena.

Merirosvojen ihanneyhteiskunnat ja demokratia

Aiemmin merirosvojen Karibialle perustamia merirosvoyhteisöjä pidettiin vain kaikenlaisen paheellisuuden ja irstauden keskittyminä, hulinan ja hummailun laittomuutta kuhisevina pesäkkeinä. Nyttemmin ihan viime vuosina tutkijat ovat havainneet, että nämä yhteiskunnat ovatkin olleet demokratian edelläkävijöitä ja voidaan perustellusti puhua jopa ihanneyhteiskunnista. Hispaniolassa bukkanieerien sinne luoma yhteisö edusti kaikkine sääntöineen, kansanvaltaisine päätäntäjärjestelmineen ja sosiaalivakuutusjärjestelmineen (korvaukset menetetystä työkyvystä) juuri tällaista pyrkimystä ihanneyhteiskuntaan.

Heyyy täältä tullaan!

Merirosvoilla oli jopa kirjoitettuja, perustuslain tapaisia sääntökokoelmia, jotka edelsivät Yhdysvaltain perustuslakia. Ainakin kolmesta tällaisesta kirjoitetusta merirosvoyhdyskuntien perustuslaista on löydetty todisteita. Yksi näistä teksteistä liittyy merirosvokapteeni Bartholomew Robertsiin eli "Mustaan Bartiin".

Kansanvaltaa käytettiin monissa tilanteissa päätöksiä tehtäessä.

Ryöstösaalis jaettiin tarkasti tiettyjen perusteiden mukaan, jotta jokainen sai sen, mikä kullekin kuului.

Demokratiaa edusti sekin, että miehistö valitsi usein aluksille kapteenin.

Erilaiset säännöt eivät olleet itsetarkoitus. Merirosvot ymmärsivät sääntöjen suuren arvon ja niiden noudattamisen merkityksen, koska sitä kautta he saattoivat toimia yhteisönä tehokkaammin ja saavuttaa enemmän taloudellista hyötyä, myös jokaiselle yksilölle.

Sosiaalivakuutusjärjestelmän ilmentymiä eivät olleet vain korvaukset menetetyistä ruumiin osista. Vanhemmat piraatit, sekä sellaiset loukkaantuneet, jotka eivät voineet osallistua ryöstöretkiin, saivat oman osuutensa voitoista. He saivat tämän osuutensa niin kauan aikaa, kuin kyseinen merirosvoyhteisö oli olemassa.

Yksittäisistä merirosvolaivoista jokainen oli oma, kelluva demokratiansa. Tässä ei tule kuitenkaan unohtaa sitä, että merellä kapteeni - vaikkakin olisi ollut vaaleilla valittu - oli ehdoton auktoriteetti ja monissa tilanteissa kapteenin sana oli laki.

Kartat ja merikortit

Laajemmat yleiskartat ja tarkemmat merikortit olivat merenkulkijan tärkeitä merenkulkuvälineitä. Myös piraateilta vaadittiin täydellistä purjehdustaitoa, sillä he liikkuivat kaikilla maailman merillä, valtameriä ylitellen. Olivathan he "seitsemän meren hyeenoja". Alla Martin Waldseemèullerin piirtämä kartta vuodelta 1513. Tällaisen kartan kanssa lähdettiin Euroopasta yli Atlantin kohti Amerikkaa. Amerikasta kartalla näkyy vain osa Etelä-Amerikan pohjoiskoillista rantaa, sekä Karibialta Isot Antillit. Näiden piraattisivujen Karibia-sivulla on kartta vuodelta 1660 ja siihen vertaamalla näkyy kartoituksen ja kartanpiirtämisen huikea kehitys ja karttojen tarkentuminen. Kartta Copyright Norman B. Leventhal Map Center at the BPL.

Merirosvojen tukikohdat maissa

Mitäpä merirosvot olisivat tehneet kaikilla haalimillaan rikkauksilla, jos heillä ei olisi ollut maissa paikkaa, jossa näitä rikkauksia käytellä. Myöskään ei tietenkään muutenkaan voitu olla kaiken aikaa vain merillä, vaan väliaikoina täytyi päästä maihin. Siksipä merirosvot pyrkivät heti, kun kokivat olevansa kyllin suurella joukolla kyllin vahvoja - perustamaan omia tukikohtiaan maihin. Näissä yhteyksissä heille ei aina riittänyt vain pieni tukikohta, vaan he pitivät hallussaan isoja alueita ja kokonaisia kaupunkeja ja saaria.

Ihanneolosuhteisiin tällaisessa tukokohdassa kuuluivat merireittien läheisyys, ystävälliset alkuasukkaat (erityisesti myös alkuasukasnaiset), eristyneisyys ja kaukaisuus Euroopan valtioiden käskyistä ja todellisuudesta, miellyttävä trooppinen ilmasto ja kauppa-asema taikka kapakka, jossa viettää iloista elämää ja tuhlata saaliinsa.

Merirosvot olivat valmiita alistumaan toisten johdettaviksi taistelutilanteissa, mutta maalla he pitivät ehdotonta vapautta parempana jopa väkivallan hinnalla. Heidän maallinen paratiisinsa saavutti täydelliset puitteensa Portobellon kapakoissa taikka Tortugan rommijuhlissa, missä mulattinaisten pitsireunaiset hameet kahisivat kilpaa korttien läiskeen ja sapeleiden kalinan kanssa.

Kyttäystä ja odotusta - kuvernöörin vala

Merirosvojen elämä oli paljolti kyttäämistä, väijymistä ja odottamista - etenkin, jos varat ja ruokatarpeet olivat vähissä, yritettiin löytää ryöstökohteeksi sopiva espanjalainen alus. Usein jouduttiin tekemään epätoivoisia ja uhkarohkeita hyökkäyksiä, joissa kuitenkin voitettiin - mikä perustunee siihen, että hyökkääjillä on usein näissäkin taisteluissa etu.

Eräänkin kerran englantilainen rosvokapteeni Rock Brasiliano, pohjattomasta väkivaltaisuudestaan kuulu mies, joka näytti hieman vähämieliseltä - oli hyvin vähissä varoissa. Campechen lahdella hän uskaltautui kymmenen miehensä kanssa souturetkelle, espanjalaisten alusten lomiin, urkkimaan ja valikoimaan seuraavaa kohdetta. Hänet havaittiin ja hänet miehineen vangittiin. Kierouden avulla hän vapautui. Ennen Rockin vapauttamista ja lähettämistä Espanjaan kuvernööri vannotti tällä valan, että tämä ei enää ikinä saisi, hirttotuomion uhalla, jatkaa ryöstelyä.

Menomatkalla Rock voitti espanjalaisilta merimiehiltä 500 pesoa, osti niillä Espanjassa uudet vaatteet ja palasi saman tien Jamaikalle. Siellä hän teki suurempia ja julmempia ryöstöretkiä kuin koskaan aikaisemmin, aiheuttaen espanjalaisille suurta vahinkoa.

Howard Pyle - (5. maaliskuuta 1853 – 9. marraskuuta 1911)

Yllä kuvassa piraatit kamppailevat hiekasta löytämästään aarteesta. Kuva on yhdysvaltalaisen kirjailijan ja kuvittajan teoksesta Howard Pyle's Book of Pirates.

Astrolabi

Kuvassa yllä on astrolabi, joka oli oman aikakautensa hienostunut astronominen väline. Sitä käytettiin merellä tähtien korkeuden mittaamiseen, mutta se oli huomattavasti epäkäytännöllisempi kuin erittäin yleinen kvadrantti. Kvadranttia käytettiin vuosisatoja, mutta sen syrjäytti vuonna 1731 kehitetty, paljon tarkempi oktantti. Kronometri eli tarkka kello helpotti suuresti merenkulkua, se valmistui vuonna 1759.

Ahoy!

Lähteitä
Alexandre Olivier Exquemelin: Karibian merirosvot
Hamilton Cochran: Karibian kaapparit ja merirosvot
Peter Lamborn Wilson: Merirosvoutopiat
Kaunis maailma: Amerikka
Maailmanhistorian suuret löytöretket
Suuri maailmantieto
Lorenzo Camusso: Kolumbus - WSOY
Kristoffer Kolumbus - Päiväkirja ensimmäiseltä matkalta Uuteen maailmaan
Pirates of the Caribbean -- The Official Website
Kenneth Giggal: Great Classic Sailing Ships, 1988
Kuka teki mitä, WSOY 1986
Derek Wilson: Maailman aarteet
Wikipedia
Amazon.com
About.com - Latin American History
Age of Pirates
Robert Louis Stevenson: Aarresaari
Pirate Encyclopedia

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Logon kuva, Copyright Joe Penniston
*Kartta vuodelta 1513, Copyright Norman B. Leventhal Map Center at the BPL
*Astrolabin kuva, Copyright wokudu
*Vanha purjelaiva, Copyright Kevitivity
*Alin kuva piraattialus, Copyright striped-socks
*Howard Pylen taide Public domain, Wikipedia

Pirate girl - Piraattityttö

*** www.tunturisusi.com ***