Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat yllä - Copyright © David Mitchell

Varisten heimo

Varpuslintujen (Passeriformes) lahkossa on varisten eli varislintujen (Corvidae) heimo. Heimoon kuuluu 22 sukua ja 126 lajia, joista Suomessa pesii kahdeksan. Ne ovat harakka, korppi, kuukkeli, mustavaris, naakka, närhi, pähkinähakki ja varis.

Varikset ovat keskikokoisia tai suuria ja usein seurallisia lintuja. Niillä on voimakas, hieman alaskaartuva, pitkä nokka ja voimakkaat jalat. Sieraimet ovat tavallisesti sukasten peittämät.

Variksilla on harittavakärkiset siivet ja useimmiten suhteellisen pitkä, poikki- tai pyöreäpäinen pyrstö. Monet heimon linnuista ovat hyviä lentäjiä ja eteviä purjelentäjiä. Jotkut lajit lentävät tikkojen tapaan syvän aaltomaisesti. Sukupuolet ovat samannäköiset.

Nuoret linnut ovat lähes vanhojen kaltaisia. Suurin osa lajeista hakee ruokansa maasta, mutta ne voivat myös ryöstää pesiä. Haaskat ja jätteet kuuluvat varisten ravintoon. Ne pesivät puissa, koloissa ja joskus kalliopahdoilla. Yleisesti varikset ovat kovaäänisiä - äänet ovat käheitä, vaakkuvia tai kilahtavia. Varikset ovat älykkäitä ja kekseliäitä lintuja. Siitä kielii mm. kyky käyttää työkaluja. Yksi heimon lajeista on korppi.

Korppi KORPPI (Corvus corax) - (Linnaeus, 1758)

Korppi on aito erämaan lintu, joka synnyttää mielikuvissa voimakkaita tuntemuksia. Siten korppi on hieman kuin susi - jokaisella on korpista omat näkemyksensä, vaikka ei olisi ikinä tätä erämaihin kätkeytyvää lintua nähnyt. Erämaisesta elintavastaan huolimatta korppi on mitä suurimmassa määrin kulttuurilintu ja elää erillistä elämäänsä kirjallisuudessa, sananlaskuissa ja laajemminkin kulttuurihistoriassa. Melkeinpä päivittäin törmäämme näissä yhteyksissä korppiin, jollei muuten, niin kuullessamme, että eihän se korppi korpin silmää noki!

Korppi

Korppi

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Minette Layne

Korppi Ominaisuuksia

Korppi on varisten heimon suurin lintu. Sen pituus on 54 - 67 cm ja se painaa 950 g - 1415 g. Väriltään korppi on kokomusta ja vihreän ja sinivioletin metallinkiiltoinen. Pyrstö on pitkä ja kiilamainen. Siipien kärkiväli on 115 - 130 cm. Siivet ovat melko pitkät ja kapeat.

Korpin pää on tanakka. Nokka on voimakasrakenteinen, jykevä ja iso, jopa 10 cm pitkä. Sierainaukkoja peittävät sukastupsut. Silmän värikalvo on tummanruskea (vanha lintu) tai siniharmaa (nuori lintu).

Korppi

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Eugene Beckes


Korppi

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright Tom Blackwell

Lisääntyminen

Pääosan vuotta korppipariskunta pitää yhteyttä tavalliseen tapaan, mutta pesintää edeltää ilmassa tapahtuva huima soidinkisailu.

Pesänsä korpit rakentavat yhdessä kallionkielekkeille tai korkeiden puiden, kuten männyn latvaosiin. Pesä on tehty risuista ja vuorattu sammalilla, lehdillä, korsilla, karvoilla tai villoilla. Lämmöneristäjänä on naavaa. Sama pesä on käytössä useita vuosia peräkkäin, jos linnut saavat pesiä rauhassa, eikä pesämetsää hakata.

Muninta tapahtuu Etelä-Suomessa maaliskuun alkupuolella ja Pohjois-Suomessa huhtikuun puolivälistä lähtien. Naaras hautoo yksinään 3 - 6 vihreänsinistä, tummapilkkuista munaansa kolmen viikon ajan. Haudonta-aikana koiras ruokkii naarasta. Poikaset viipyvät pesässä 5 - 6 viikkoa, joista parin kolmen ensimmäisen viikon ajan emot lämmittävät niitä. Korppipoikue pysyy yhdessä kesän lopulle saakka ja vasta syksyllä muodostuu suurempia parvia.

Korpit tulevat sukukypsiksi vasta kolmivuotiaina, mutta luovat parisiteen jo ensimmäisenä keväänään. Tällöin niillä on jo laimea soidinkin ja ne rakentelevat pesääkin. Toisena keväänä soidinmeno vilkastuu, mutta pesintä todella toteutuu vasa kolmantena vuotena.

Korppi
Korppi

Creative Commons
*Kuva - Copyright © Carl Bergstrom

Muutto

Korppi on paikkalintu ja hyvin uskollinen pesimäalueilleen samoin kuin valitsemalleen puolisolle. Syksyisin nuoret linnut saattavat kierrellä jonkin verran; keskimäärin ne ulottavat retkensä vain noin sadan kilometrin päähän synnyinseuduiltaan. Vanhat linnut sensijaan pysyttelevät pesimäpiirinsä lähistöllä. Suurempien merialueiden, esimerkiksi Suomenlahden ja Pohjanlahden yli korppien ei ole todettu vaeltaneen.

Korppi

Korppi lennossa

Korppi on taitava lentäjä, jonka matkalento on vakaata ja määrätietoista. Se lentää silloin mutkittelematta ja lyö aika-ajoin liitolentojensa lomassa hyvin voimakkaasti ja säännöllisin iskuin siivillään. Välillä korppi kaartelee ja liitelee usein aloillaankin samaan tapaan kuin hiirihaukka, tarkkaillen alapuolellaan levittäytyvää maastoa.

Lentäviä korppeja ahdistelevat monet linnut: lokit, kuovit, kirviset ja västäräkit, mutta korpit selviävät ahdistelijoistaan lentotaitonsa avulla. Kiusaantuessaan liiaksi korppi huitaisee turhan lähelle ilmaantuneet kiusanhenget pois taitavalla siiven liikkeellä ja jatkaa matkaansa.

Yleensä lentävän korpin tunnistaa äänten perusteella. Ne ovat vaihtelevia, mutta helposti tunnistettavia krroa-, korrp- ja klonghuutoja, jotka tyynessä säässä kuuluvat kauas. Korpilla on runsaasti erilaisia, vaihtelevia ääniä, joista kaikkia ei edes miellä linnun ääniksi.

Korpin levinneisyys

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Levinneisyyskartta Copyright Engineer111

Levinneisyys

Korppi pesii pohjoisella pallonpuoliskolla 20. leveyspiirin pohjoispuolella, lukuun ottamatta Grönlannin sisäosia ja Siperian pohjoisimpia seutuja. Se ei viihdy tiheimmin asutuilla seuduilla, joten se ei myöskään esiinny pesivänä suurimmassa osassa Keski-Eurooppaa eikä Yhdysvaltojen itäosissa.

Suomessa korppi asustaa harvalukuisena koko maassa, mutta runsaimpana kuitenkin Lapin poronhoitoalueella. Missään se ei ole yleinen. Linnun harvalukuisuus johtuu sen vaatimasta suuresta elinpiiristä, sillä pesimisaikana pari tarvitsee kymmenien neliökilometrien laajuisen alueen, jota se puolustaa muiden korppien tunkeutumiselta.

Suomen pesimäkannan suuruus on 8 000 paria. Koko maailmassa elää noin 16 miljoonaa korppia.

Korpin kovat ajat

Korppia pidettiin Suomessakin pitkään "vahinkolintuna" ja niinpä se sai osakseen suorastaan vainon. Korppi tapettiin yleensä aina tavattaessa. Aallonpohja koettiin 1950-luvulla, jolloin korppeja meillä oli enää 1 200. Asenteiden korppia kohtaan muuttuessa, lähti korppikanta 1960-luvulla nousuun ja 1970-luvun puolivälissä kannan suuruudeksi arvioitiin jo 5 400 paria. 1980-luvulla korppikansan vahvistuminen jatkui ja pesiviä pareja oli vuosikymmenen lopulla jo 6 600 paria.

Ravinto

Korppi on kaikkiruokainen, mutta suosii selvästi eläinravintoa ja on linnustostamme selväpiirteisin haaskansyöjä. Se käyttää koko laajan elinpiirinsä tarjoamia saalistusmahdollisuuksia.

Linnut partioivat jatkuvasti alueensa yläpuolella tarkkaillen maastoa terävillä silmillään. Havaittuaan kuolleen tai sairaan eläimen ne lähestyvät sitä, ja jos paikka osoittautuu rauhalliseksi, laskeutuvat ruokailemaan.

Haaskojen lisäksi korpit saalistavat myös jänistä pienempiä eläviä eläimiä, kuten pikkunisäkkäitä, sammakoita, sisiliskoja ja suuria selkärangattomia sekä lintujen poikasia ja munia. Yleensä korppi pyydystää ainoastaan sairaita tai vahingoittuneita yksilöitä - terveitä eläimiä se ahdistaa vain poikkeustapauksissa.

Saaristossa pesivien korppien ravintoon kuuluvat myös rannoilta löytyvät kuolleet kalat sekä nilviäiset ja muut rannalle ajautuneet, syötäväksi kelpaavat pikkueläimet. Erikoisesti poikueittain liikkuessaan korpit ovat paha uhka vesilintujen poikueille ja munille.

Talvisin korppi käyttää hyväkseen kaatopaikkoja sekä haaskoja. Saapuessaan uudelle ruokapaikalle se asettuu ensin tarkkailemaan tilannetta, ja ryhtyy ruokailemaan vasta todettuaan ympäristön ja ruokailupaikan vaarattomaksi.

Kotka on vieläkin epäluuloisempi kuin korppi ja hyväksyykin haaskan vasta sitten, kun korpit ovat ilmaantuneet sille ruokailemaan.

Eläinravinnon puuttuessa korppi tyytyy myös kasviravintoon. Sen on todettu syöneen mm. jyviä, siemeniä, marjoja ja juureksia.

Korppi kuuluu tienvarsien puhtaanapitolaitokseen kera varisten ja nappaa mieluusti ateriakseen tien poskissa lojuvia, autojen alle jääneiden eläinten raatoja.

Korppi

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright bzd1
Korppi

Creative Commons
*Kuva - Copyright © Carl Bergstrom

Korpit

Lähteet
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat