|
|
KORPPI (Corvus corax) - (Linnaeus, 1758)
Korppi on aito erämaan lintu, joka synnyttää mielikuvissa
voimakkaita tuntemuksia. Siten korppi on hieman kuin susi -
jokaisella on korpista omat näkemyksensä, vaikka ei olisi ikinä
tätä erämaihin kätkeytyvää lintua nähnyt. Erämaisesta
elintavastaan huolimatta korppi on mitä suurimmassa määrin
kulttuurilintu ja elää erillistä elämäänsä kirjallisuudessa,
sananlaskuissa ja laajemminkin kulttuurihistoriassa. Melkeinpä
päivittäin törmäämme näissä yhteyksissä korppiin, jollei muuten,
niin kuullessamme, että eihän se korppi korpin silmää noki!
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright
Bryant Olsen
*Kuva oikealla Copyright
Minette Layne
|
|
|
Ominaisuuksia
Korppi on varisten heimon suurin lintu. Sen pituus on 54 - 67 cm ja se painaa
950 g - 1 415 g. Väriltään korppi on kokomusta ja vihreän ja sinivioletin metallinkiiltoinen.
Nokka on suuri ja jykevä, pyrstö pitkä sekä kiilamainen.
Siipien kärkiväli on 115 – 130 cm.
Siivet ovat melko pitkät ja kapeat. Nokka on voimakasrakenteinen.
Silmän värikalvo on tummanruskea (vanha lintu) tai siniharmaa (nuori lintu).
Korppi on taitava lentäjä, jonka matkalento on vakaata ja määrätietoista.
Lintu etenee säännöllisin siiveniskuin, mutta kaartelee ja liitelee usein
samaan tapaan kuin hiirihaukka.
Lentäviä korppeja ahdistelevat monet linnut: lokit, kuovit, kirviset ja
västäräkit, mutta korpit selviävät ahdistelijoistaan lentotaitonsa avulla.
Kiusaantuessaan liiaksi korppi huitaisee turhan lähelle ilmaantuneet kiusanhenget
pois taitavalla siiven liikkeellä ja jatkaa matkaansa.
Yleensä lentävän korpin tunnistaa äänten perusteella. Ne ovat vaihtelevia,
mutta helposti tunnistettavia krroa-, korrp- ja klonghuutoja, jotka tyynessä
säässä kuuluvat kauas. Korpilla on runsaasti erilaisia, vaihtelevia ääniä,
joista kaikkia ei edes miellä linnun ääniksi.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright
Tom Blackwell
|
Levinneisyys
Korppi pesii pohjoisella pallonpuoliskolla 20. leveyspiirin pohjoispuolella,
lukuun ottamatta Grönlannin sisäosia ja Siperian pohjoisimpia seutuja. Se ei viihdy
tiheimmin asutuilla seuduilla, joten se ei myöskään esiinny pesivänä suurimmassa
osassa Keski-Eurooppaa eikä Yhdysvaltojen itäosissa.
Suomessa korppi asustaa harvalukuisena koko maassa, mutta runsaimpana kuitenkin
Lapin poronhoitoalueella. Missään se ei ole yleinen. Linnun harvalukuisuus johtuu
sen vaatimasta suuresta elinpiiristä, sillä pesimisaikana pari tarvitsee kymmenien
neliökilometrien laajuisen alueen, jota se puolustaa muiden korppien
tunkeutumiselta.
Suomen pesimäkannan suuruus on 8 000 paria. Koko maailmassa elää noin
16 miljoonaa korppia.
Korpin kovat ajat
Korppia pidettiin Suomessakin pitkään "vahinkolintuna" ja niinpä se sai osakseen
suorastaan vainon. Korppi tapettiin yleensä aina tavattaessa. Aallonpohja
koettiin 1950-luvulla, jolloin korppeja meillä oli enää 1 200.
Asenteiden korppia kohtaan muuttuessa, lähti korppikanta 1960-luvulla nousuun
ja 1970-luvun puolivälissä kannan suuruudeksi arvioitiin jo 5 400 paria.
1980-luvulla korppikansan vahvistuminen jatkui ja pesiviä pareja
oli vuosikymmenen lopulla jo 6 600 paria.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Levinneisyyskartta Copyright
Engineer111
|
Ravinto
Korppi on kaikkiruokainen, mutta suosii selvästi eläinravintoa ja on linnustostamme
selväpiirteisin haaskansyöjä. Se käyttää koko laajan elinpiirinsä tarjoamia
saalistusmahdollisuuksia.
Linnut partioivat jatkuvasti alueensa yläpuolella tarkkaillen maastoa
terävillä silmillään. Havaittuaan kuolleen tai sairaan eläimen ne lähestyvät
sitä, ja jos paikka osoittautuu rauhalliseksi, laskeutuvat ruokailemaan.
Haaskojen lisäksi korpit saalistavat myös jänistä pienempiä eläviä eläimiä,
kuten pikkunisäkkäitä, sammakoita, sisiliskoja ja suuria selkärangattomia
sekä lintujen poikasia ja munia. Yleensä korppi pyydystää ainoastaan sairaita
tai vahingoittuneita yksilöitä - terveitä eläimiä se ahdistaa vain
poikkeustapauksissa.
Saaristossa pesivien korppien ravintoon kuuluvat myös rannoilta löytyvät kuolleet
kalat sekä nilviäiset ja muut rannalle ajautuneet, syötäväksi kelpaavat
pikkueläimet. Erikoisesti poikueittain liikkuessaan korpit ovat paha
uhka vesilintujen poikueille ja munille.
Talvisin korppi käyttää hyväkseen kaatopaikkoja sekä haaskoja. Saapuessaan uudelle
ruokapaikalle se asettuu ensin tarkkailemaan tilannetta, ja ryhtyy ruokailemaan
vasta todettuaan ympäristön ja ruokailupaikan vaarattomaksi.
Kotka on vieläkin epäluuloisempi kuin korppi ja hyväksyykin haaskan vasta sitten,
kun korpit ovat ilmaantuneet sille ruokailemaan.
Eläinravinnon puuttuessa korppi tyytyy myös kasviravintoon. Sen on todettu syöneen
mm. jyviä, siemeniä, marjoja ja juureksia.
Korppi kuuluu tienvarsien puhtaanapitolaitokseen kera varisten ja nappaa mieluusti
ateriakseen tien poskissa lojuvia, autojen alle jääneiden eläinten raatoja.
|
Lisääntyminen
Pääosan vuotta korppipariskunta pitää yhteyttä tavalliseen tapaan,
mutta pesintää edeltää ilmassa tapahtuva huima soidinkisailu.
Pesänsä korpit rakentavat yhdessä kallionkielekkeille tai korkeiden puiden, kuten
männyn latvaosiin. Pesä on tehty risuista ja vuorattu sammalilla, lehdillä, korsilla,
karvoilla tai villoilla. Lämmöneristäjänä on naavaa. Sama pesä on käytössä useita
vuosia peräkkäin, jos linnut saavat pesiä rauhassa, eikä pesämetsää hakata.
Muninta tapahtuu Etelä-Suomessa maaliskuun alkupuolella ja Pohjois-Suomessa
huhtikuun puolivälistä lähtien. Naaras hautoo yksinään 3 - 6 vihreänsinistä, tummapilkkuista
munaansa kolmen viikon ajan. Haudonta-aikana koiras ruokkii naarasta.
Poikaset viipyvät pesässä 5 - 6 viikkoa, joista parin kolmen ensimmäisen viikon
ajan emot lämmittävät niitä. Korppipoikue pysyy yhdessä kesän lopulle saakka
ja vasta syksyllä muodostuu suurempia parvia.
Korpit tulevat sukukypsiksi vasta kolmivuotiaina, mutta luovat parisiteen jo
ensimmäisenä keväänään. Tällöin niillä on jo laimea soidinkin ja ne rakentelevat
pesääkin. Toisena keväänä soidinmeno vilkastuu, mutta pesintä todella toteutuu
vasa kolmantena vuotena.
Muutto
Korppi on paikkalintu ja hyvin uskollinen pesimäalueilleen samoin kuin valitsemalleen
puolisolle. Syksyisin nuoret linnut saattavat kierrellä jonkin verran; keskimäärin
ne ulottavat retkensä vain noin sadan kilometrin päähän synnyinseuduiltaan.
Vanhat linnut sensijaan pysyttelevät pesimäpiirinsä lähistöllä. Suurempien
merialueiden, esimerkiksi Suomenlahden ja Pohjanlahden yli korppien ei ole todettu
vaeltaneen.
|
Lähteet
www.ouka.fi
Kodin suuri eläinkirja 4 - Weilin&Göös
Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
Juhani Lokki: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
LuontoPortti/Linnut/Korppi
Raven Symbolism - www.whats-your-sign.com
*ClipArt Copyright
ClipartHeaven.com
Thuleiam Tupa - www.thuleia.com
Coloria.net - www.coloria.net
http://oppi.sipooinstituutti.net/
|
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
J Brew
|
|
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
|
|
|