Susisivut
KORVAKOIRA (Otocyon megalotis)

Korvakoiralla on fennekin tapaan suuret korvat, joilla voi olla mittaa 13,5 cm. Korvat eivät ole vain koristeina, vaan niillä korvakoira kuulee äärimmäisen tarkasti pienimpien saaliseläintensä, hyönteisten, heikoimmatkin rapistelut savannin ruohikoissa.

Kellanruskeassa olemuksessa kiinnittyy huomio korvien ohessa korvakoiran "pesukarhunaamaan". Kuono on pieni ja terävähkö. Korvakoiran väri vaihtelee kellanruskean ja harmaan eri sävyissä. Korvien ulkosivu, raajat, kuono ja hännänpää ovat mustat.

Koko ruumiin pituus, pää mukaan lukien on 46 - 66 cm - keskimäärin 55 cm. Hännän pituus 23 - 34 cm ja säkäkorkeutta on 30 - 40 cm.

Korvakoiralla on painoa vain 3 - 4,5 kiloa ja se saakin piskuisena olla alituiseen valppaana suurempien petojen varalta. Korvakoiralla riittää vihollisia ja vaaranpaikkoja. Sitä ei jahtaa vain sen turkkia himoitseva ihminen - vaan useat suuremmat pedot: gepardit, sakaalit, täplähyeenat, savannikoirat, leopardit ja käämeetkin, kuten pythonit. Taivaaltakin uhkaa hiljainen vaara, siellä väijyvät kotkat.

Takaa-ajettuna korvakoira usein pelastuu ketteryytensä ja salaman nopeiden käännöstensä avulla. Sitä auttavat nopeassa liikkumisessa pitkät, kuin sakaalin jalat. Tuuheaa häntäänsä se käyttelee peräsimen tapaan, paetessaan siksak-tyylillä. Varmimmin se pelastuu, katoamalla maan alle kaivamiinsa laajoihin pesäkäytävistöihin.
Korvakoira Otocyon megalotis
Korvakoira
Korvakoira Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Peter Steward
Korvakoiran levinneisyys

Korvakoira elää Afrikassa

Ruohikot ja savannit Afrikassa ovat korvakoiran asuinaluetta. Levinneisyysalue ulottuu Etiopiasta Etelä-Sudaniin ja Tansaniaan asti. Lisäksi lajia tavataan laajalla alueella, joka yltää Etelä-Angolasta ja Zimbabwesta Etelä-Afrikkaan.

Näissä maissa elää korvakoira: Angola, Botswana, Zimbabwe, Mosambik, Kenia, Tansania, Somalia, Etelä-Afrikka, Namibia, Sudan ja Sambia.

Kartalla punainen väri, alalaji Otocyon megalotis megalotis - sininen väri alalaji Otocyon megalotis canescens.

Lisääntyminen

Korvakoira on yksiavioinen ja elää yleensä pienessä perhelaumassa. Pennut syntyvät itsekaivettuun taikka jonkun muun eläimen jäljiltä jääneeseen pesäluolaan ja ovat täysikasvuisia jo 5 - 6 kuukauden ikäisinä.

Eläintarhoissa on seurattu korvakoirien parittelukäyttäytymistä ja havaittu, että ne parittelevat 10 kertaa päivässä noin viikon ajan.
Ravinto

Korvakoiralla on erityisen pienet hampaat. Hampaiden suuri lukumäärä on myös lajin eritysipiirteitä - hampaita on 46 - 50. Tämä on seurausta sen sopeutumisesta syömään pieniä saaliseläimiä.

Koiraeläimet ovat petoeläimiä, joilla on raateluhampaat. Niistä tulee mieleen saaliseläimen takaa-ajo ja saaliin syöminen petojen tapaan. Korvakoira ei ihan täytä näitä mielikuviamme saalistavasta pedosta. Korvakoira on ainoa koiraeläin, joka suuresti on hylännyt nisäkkäät saaliseläiminä ja suosiikin sen sijaan hyönteisiä. Sen ravinnosta 80 % koostuu erilaisista hyönteisistä, kuten termiiteistä. Korvakoirat myös seurailevat heinäsirkkaparvia tai pysyttelevät seepra- ja antilooppilaumojen lähellä pyydystääkseen niiden ulosteilla eläviä hyönteisiä.

Myös pienet jyrsijät, munat ja linnunpoikaset maistuvat.

Kasvullisuuttakin on hyvä ja terveellistä napostella pieninä annoksina termiittien ja pikkujyrsijöiden lomaan.

Termiittien tuhoautomaatti

Korvakoira on koiramaailman nopein syömäri; sen leuat käyvät 300 kertaa minuutissa sen ahmiessa termiittejä. Niitä se syö keskimäärin yli 3 000 päivässä - niinpä yksi ainut korvakoira syö vuodessa yli miljoona termiittiä. Tarkempi arvio on 1 150 000 termiittiä.

Korvakoira Otocyon megalotis

Yön eläimiä

Korvakoirat ovat liikkeellä enimmäkseen öisin. Yöllä savannilta voi kantautua valittavaa ulvontaa - siellä korvakoira kuuluttaa kaikille olemassa olostaan.
Korvakoira
Uhanalaisuus

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt uhanalaisuusluokituksessaan korvakoiran tilan elinvoimaiseksi (LC, Least Concern) - eli kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa.

Metsästys

Korvakoiria metsästetään turkiseläiminä.
Alalajit

Korvakoira on sukunsa Otocyon ainut edustaja - ja sillä on kolme alalajia. Tosin, virallisemmin tunnustettuja alalajeja voi olla vain kaksi - alla kaksi ensimmäistä.

Otocyon megalotis megalotis - Sambia, Botswana, Namibia, Etelä-Afrikka
Otocyon megalotis canescens - Etiopia, Somalia
Otocyon megalotis virgatus - Tansania, Kenia
Lähteet
*Animal Diversity Web: Bat-Eared Fox - Otocyon megalotis
*BBC: Science and Nature: Bat-Eared Fox - Otocyon megalotis
*Nature: Animal Guide: Bat-Eared Fox

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Ylin kuva ja kolmanneksi ylin kuva, Korvakoira Otocyon megalotis, Copyright renedrivers
*Toiseksi alin kuva Korvakoira Otocyon megalotis, Copyright Jo Mur
*Alin kuva Korvakoira Otocyon megalotis, Copyright sjdunphy
Levinneisyyskartta Copyright Mirko Thiessen - Public domain.


Koiraeläimet
Koiraeläimet
Koiraeläimet aakkosjärjestyksessä

Amazoniankoira * Andienkettu * Atamarankettu * Bengalinkettu * Brasiliankettu * Darwininkettu * Dingo * Eteläafrikankettu * Etiopiansusi * Falklandinkoira * Fennekki * Harjasusi * Harmaakettu * Hiekkakettu * Isoandienkettu * Juovasakaali * Kaliforniankettu * Kettu * Kit fox * Kojootti * Korsakki * Korvakoira * Kultasakaali * Laulava uudenguineankoira * Mustatäpläkettu * Naali * Pampakettu * Preeriakettu * Punasusi * Ravustajakoira * Sahelinkettu * Savannikoira * Suokoira * Supikoira * Susi * Tiibetinkettu * Vaippasakaali * Viidakkosusi *
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
Eläimiä N - V

Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

Erikoissivuja

Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
Lintuja

Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

Esihistoria

Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - E

Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
F - K

Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
L - P

Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
R - V

Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
K - L

Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
- Leijonan pentukuvia
- Valkoiset leijonat
- Aasianleijona
Leopardi - Leopardin alalajit
- Musta pantteri
Litteäpääkissa Lumileopardi
M - P

Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
R - V

Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
- Savannah
Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
- Valkoinen tiikeri
- Kultatiikeri
- Liikeri ja tiikoni
Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***