Kansakoululaulut - kappale syvintä suomalaisuutta ja kauneinta Suomea

Koululaulutkaan eivät kansakoululaitoksemme alkuvuosista lähtien olleet vain musiikkia ja laulamista, vaan niiden keralla avartui koko maailmankuva ja opittiin rakkautta kotia, kotiseutua ja synnyinmaata kohtaan. Koululauluilla tuli olla virkistyksen ohella voimakas sivistyksellinen ja kasvatuksellinen tehtävä.

Koululaulut on hyvin laaja käsite, ja niihin kuuluvat mm. isänmaalliset ja kansalliset laulut, maakuntalaulut, kodin, koulun ja kotiseudun laulut, leikkilaulut, onnittelulaulut, juhla-aikojen laulut, vuodenaikojen laulut, luontoon liittyvät laulut, hengelliset laulut ja kouluvirret. Nykypäivänä kouluissa lauletaan myös kaikenlaista nykypäivän musiikkia.



Kaikista maamme kirjakaupoista löytyi 1800-luvulla: Helmikimppu, 250 valittua laulua Suomen nuorisolle. - Kuva Copyright Helsingin kaupunginmuseo.

Hyvin tärkeä vuosi koululaulumme historiassa oli vuosi 1866, jolloin annettiin kansakouluasetus. Siinä määritettiin, että laulu oli ihan samanarvoinen oppiaine kansakoulussa kaikkien muiden aineiden kanssa. Kirkon piiristä tuomiokapitulit olivat esittäneet, että lapset harjoittaisivat koulussa vain virsilaulua, ja sitäkin vapaaehtoisena aineena. Kansakoulumme isä Uno Cygnaeus (1810 - 1888) toimi kuitenkin määrätietoisesti niin, että laulusta tuli pakollinen oppiaine kansakoulun kaikilla luokka-asteilla.

Pitkät ajat kouluissamme säestettiin laulamista urkuharmonilla. Kuvassa Tampereen harmoonitehtaan 1950-luvulla valmistama urkuharmoni. Se on ollut käytössä Kannelmäen ala-asteella Helsingissä ainakin vuoteen 1988 saakka. Harmonien käyttö alkoi hiipua jo 1960-luvun aikaan. Poljettavat harmonit katosivat viimeistään 80-luvulla koulujen nurkista. Kuva Helsingin kaupunginmuseo.

Seminaareissa harrastettiin paljon kuorolaulua. Sen innoittamana opettajat laulattivat moniäänisiä lauluja myös kansakoululaisilla. Kuorolaulun harrastus levisi 1800-luvun loppupuolella juuri opettajien mukana eri puolille maata.

Kansakoulujen laulunopetus alkoi 1860 - 1870-luvulta lähtien muuttaa koko lauluohjelmistoa. Suullisesti opitut kansanlaulut ja virret alkoivat jäädä taka-alalle ja niiden sijaan tuli aaltona kirjoista opittuja lauluja, joiden valikoitumista ohjaili fennomaaninen sivistyneistö.

"Kun kansakoulunopettaja aikoinaan johti yhteislaulua, hän usein samalla takoi oppilaiden päähän uskoa, ahkeruutta ja isänmaallisuutta. Monissa lauluissa oli pieni tarina, joka päättyi opetukseen." - Timo Leskelä: Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta

Kansakoululauluja

Kansakoululauluiksi nimitetään niitä lauluja, joita opittiin kansakoululaitoksemme aikaan. Kansakouluthan lakkautettiin peruskoulu-uudistuksen yhteydessä 1970-luvulla, mutta toki näitä samoja lauluja kouluissamme on laulettu senkin jälkeen ja lauletaan edelleenkin. Vanhoja, kaikille entisajan koululaisille tuttuja koulujen lauluja ovat mm:

Aa-aa allin lasta - Aa, aa, Heikki - Aamulaulu - Ahkeruus on ilomme - Helmikuu on tullut - Hiihtäjä - Hopoti hoi - Joulu, joulu tullut on - Jouluyönä - Juhla se on nyt verraton - Juokse porosein - Kansalaislaulu - Kaunis, kirkas aurinko paistaa - Kedon kukkien laulu - Kirvesmiehet - Kotini - Koululaulu - Kysymyksiä - Lapinmaa - Laps Suomen - Laskiainen - Lasten joululaulu - Lemminkäisen äiti - Merimieslaulu - Metsälintu - Metsämiehen laulu - Mä olen niin pienoinen - Nyt kevät on - Oravan pesä - Orvokkini tummasilmä - Paimenen syyslaulu - Paimenpoika - Pajaleikki - Pieni nokikolari - Pikku Lauri - Pikku postiljooni - Pukki ovella kolkuttaa - Pyhäaamun rauha - Saunavihdat - Suksimiesten laulu - Sunnuntaiaamuna - Suomen salossa - Syksylaulu - Syksyn tullessa - Synnyinmaan laulu - Tukkipoika - Tuuditan tulisoroista - Työ ja leikki - Uutispuuro - Vuosi vanha.



Lopella sijaitsee Läyliäisten vanha kansakoulu, joka valmistui 30.10.1891. Koulurakennus oli kansakoulukäytössä sotavuosiin saakka. Nykyisin rakennus on yksityiskäytössä.

Kuvassa Hohnerin valmistama näppäinmelodika. 1960-luvulla koulusoitinten ja yleensä lasten kotisoitinten joukkoon tuli melodika. Melodika on puhallinsoitin, jonka ääni syntyy metallisten kielten värinästä kuten hanurissa tai huuliharpussa. Sitä on ehkä helpompaa soittaa, kuin nokkahuilua.



Hohnerin valmistama pianomelodika.

Kuva näppäinmelodikasta - Copyright © martin zoul.

Suomenkieliset koululaulukirjat ja kirjojen tekijät

Heinrich Wächter (1818 - 1881)

Ensimmäisten suomenkielisten koululaulukirjojen toimittamisesta vastasi saksalaissyntyinen Heinrich Wächter, joka työskenteli urkurina ja koulujen laulunopettajana Viipurissa. Koska koulujen käyttöön oli tarjolla vain virsiä, alkoi Wächter itse toimitella koululaisille maallisten laulujen kokoelmia.

Vuonna 1864 ilmestyi hänen toimittamansa "50 Koulu-Laulua". Ulkomaisten laulujen ohella siinä oli myös kotimaisia lauluja, kuten Paciuksen Maamme ja Suomen laulu. Kirjan laulujen joukossa olivat myös Rannalla istuja, Älä itke äitini, Täällä Pohjantähden alla, Laulu Suomessa (Arvon mekin ansaitsemme), Savolaisen laulu sekä Tuuli hiljaa henkäilee. Isänmaallisten ja kansallisten laulujen ohella laulukirjassa oli mukana lastenlauluja, leikkilauluja ja liikuntalauluja. Tämän ensimmäisen, hyvin suosituksi muodostuneen laulukokoelmansa lisäksi Wächter toimitti kymmenkunta muutakin laulukokoelmaa.

Erik August Hagfors (1827 - 1913)

Erik Hagfors oli lääkäri, opettaja ja säveltäjä. Hän toimitti koulukäyttöön tarkoitettuja kokoelmia: Satakieli –kokoelma vuodelta 1869 sisältää 100 laulua sivistyneelle nuorisolle ja Lastentarhan lauluja –kokoelmassa vuodelta 1871 on 49 leikkilaulua esikuvana Saksan koulujen malli laulun ja liikunnan yhdistämisestä. Häneltä ilmestyneitä muita musiikkiteoksia oli: Kaikuja Keski-Suomesta : neli- ja sekaäänisiä lauluja, seminarien, koulujen ja lauluseurojen tarpeeksi ja hyödyksi säweltänyt ja sowittanut Er. Aug. Hagfors (1874).

Flora Helena (Ellen) Nervander (1842 - 1936)

Ellen Nervander oli opettaja, kirjailija ja kääntäjä. Hänen tuotantoaan on Sinikello : laulukirja kouluja varten, Otava 1912.

Sofie Lithenius (1847 - 1926)

Sofie Lithenius oli suomalainen kansakoulunopettaja, säveltäjä ja ruotsin kielellä kirjoittanut lastenkirjailija. Hän on säveltänyt useita lastenlaulujen aarteista, kuten laulut Pikku Lauri, Joulu on tullut ja Sinivuorten yö. Vuonna 1892 häneltä ilmestyi: Pieniä lauluja ja leikkejä : kansakouluja ja lastentarhoja varten. Osaksi mukaellut, osaksi säveltänyt Sofie Lithenius.

Anna Forstén

Vuonna 1899 ilmestyi: Skolflickornas sångbok : en samling sånger för 3 stämmor = Koulutyttöjen laulukirja : kokoelma kolmiäänisiä lauluja. Ensimmäinen ja toinen vihko samassa niteessä. Koonnut ja julkaissut Anna Forstén.

Anton Valtavuo (alk. Rikström) (1850 - 1931)

Anton Valtavuo julkaisi useita musiikkialan kirjoja, kuten: Kolmiäänisiä lauluja : sopraano- ja altto-äänille sovitettuja : koulujen ja nuorison tarpeeksi. Osaksi kokoeli, osaksi sovitteli Anton Rikström, kolme vihkoa (1887 - 1895).

P.J. Hannikainen (1854 - 1924)

P.J. Hannikaisen aika merkitsi suomalaisen koululaulun ja laulukirjan historiassa aivan uutta aikakautta. Hänen lähes moderneista koululauluistaan tuli omana aikanaan hyvin suosittuja. P.J. Hannikaisen toimittamia koululauluja lauletaan kouluissa, ja kaikkialla muuallakin, paljon vielä nykyisinkin. Kuten ylipäänsä lauletaan kaikkea suurta ja ajatonta musiikkia ja laulutaidetta.

Hänen laulukokoelmissaan oli sekä hänen omia sävellyksiään, että muiden tuotantoa. Kouluissa kajahtelivat ikivihreän ja koko kansan rakastaman aseman saavuttaneet laulut, kuten Olet maamme armahin Suomenmaa, Tiedän paikan armahan ja Kanteleeni. Itse hän sävelsi kolmattasataa laulua. P.J. Hannikaisen omaa säveltuotantoa edustavat sellaiset mestariteokset kuin Karjalaisten laulu, Keski-Suomen laulu, Mökin laittaja, Joulupukki [valkoparta, vanha ukki] ja Oravan pesä. Yksi Hannikaisen tunnetuimmista sävellyksistä on Maan korvessa kulkevi lapsosen tie, eli Suojelusenkeli. Hän suomensi myös Topeliuksen Kesäpäivä Kangasalla -laulun.

Anna Sarlin (1862 - 1933)

Pariisissa ja Berliinissä musiikkia opiskellut, Helsingin suomenkielisessä tyttökoulussa (myöh. tyttölyseo) musiikinopettajana toiminut Anna Sarlin on toimittanut lukuisia laulukirjoja. Niistä tunnetuimpia ovat Laululeikkejä, Valkovuokko, Keltavuokko, Lasten laulukirja sekä Pieni opas musiikin alkeiden opetusta varten. Sarlinin toimittamissa laulukokoelmissa oli sellaisia lauluja kuin No, onkos tullut kesä, Reippahasti käypi askeleet ja Kello löi jo viisi. Anna Sarlin oli yksi heistä, jotka toimittivat vuonna 1913 ilmestyneen kirjan Koulujen laululipas.

Anna Sarlinin kokoamana ilmestyi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa ulkomaisten esikuvien mukaan laadittu suomalainen joululaulukokoelma, Joululauluja, ensimmäisenä laatuaan Suomessa. Kokoelmaan sisältyi kahdeksan eri vihkoa ja niistä tuli hyvin suosittuja. Myöhemminkin Sarlin julkaisi myös muita joululaulukokoelmia, kuten Kuusen ympärillä ja Joulun airut -nimiset kokoelmat.

Anna Sarlin liittyy suomalaiseen joulumusiikkiin niinkin, että hän oli R. Raalan eli Berndt Sarlinin täti. Berndt Sarlinhan on joululauluklassikon "Kello löi jo viisi" säveltäjä. Berndt Sarlinin kanssa Anna julkaisi lukuisia laulukirjoja. Tunnetuimpia näistä oli vuosina 1912 - 1913 ilmestynyt, Berndtin säveltämia koululauluja sisältävä 20-osainen vihkosarja Laululeivonen.

Ilmari Krohn (1867 - 1960)

Ilmari Krohn oli säveltäjä, kirkkomuusikko ja musiikkitieteilijä. Vuonna 1913 ilmestyi WSOY:n kustantamana Koulujen laululipas. Sen toimitti Suomen yleisen lauluopettajakokouksen asettama toimikunta: Ilmari Krohn, Anna Sarlin, Edv. Hedman ja Otto Andersson.

Mikael Nyberg (1871 - 1940)

Urkuri ja musiikin lehtori Mikael Nyberg myös sävelsi, sanoitti ja suomensi. Hän oli kirjailija Sakari Topeliuksen tyttärenpoika ja muusikko Jukka Kuoppamäen isoäidin veli.

Koulujen laulukirjoissa hänen tunnetuimpia sävelmiään ovat iki-ihanat ja kaihoisat Jäi toiset aamulla nukkumaan, sekä Pikku-Inkerin laulu. Nykyisessä virsikirjassa on Mikael Nybergin säveltämä virsi numero 631, Oi Herra, jos mä matkamies maan. Hän on myös kirjoittanut virren 342, Niin ihanaa on ylistää, alkuperäiset ruotsinkieliset sanat, jotka Alpo Noponen suomensi. Mikael Nybergin Opettajan laulukirja vuodelta 1902 oli suunnattu "etupäässä osastokoulujen opettajille laulunopetuksen helpoittamiseksi".

"Nuoriso on maan kallein omaisuus ja laulu on nuorison kalleimpia lahjoja. Ota pois nuoriso, ja kansa kuolee. Ota pois nuorisolta laulu, ja seurauksena on ennenaikainen vanhuus, välipitämättömyys ja elämään kyllästyminen." - Mikael Nyberg

Paula af Heurlin, kuva Museovirasto.

Paula af Heurlin (1872 - 1947)

Paula af Heurlin oli laulunopettaja ja raittiuden edistäjä. Häneltä ilmestyivät vuonna 1917 kirjat Kansakoulun uusi laulukirja ja Säveltapailun ja nuottiopin opas.

J. Kahma

Häneltä ilmestyi vuonna 1919: Helppotajuinen säveltapailuoppi ja laulukirja. Kansakouluja ja oppikoulujen alaluokkia varten toimittanut J. Kahma.



Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun opettajat vuonna 1891. Takana vasemmassa reunassa seisoo Maikki Vehanen. Kuva Museovirasto, kuvaaja Daniel Nyblin.

Maikki Vehanen ja Dagmar von Nandelstadh

Nämä kaksi oman aikansa johtavaa laulupedagogia julkaisivat vuonna 1906 laulukokoelman Kevätesikko. Siinä julkaistiin ensimmäisen kerran 8-säkeistöinen joululaulu Soihdut sammuu.

Otto Kotilainen (1868 - 1936)

Säveltäjä Otto Kotilainen toimitti vuonna 1924 koululaulukirjan. Siinä laulut oli jaoteltu aiheiden mukaan. Maakuntalauluja Kotilaisen laulukirjassa oli runsaasti.

Aksel Törnudd (1874 - 1923)

Koululaulumaailman johtavia hahmoja vuosisadan alussa oli kuorosävellyksistään tunnettu Aksel Törnudd. Hän toimi 20 vuotta Rauman seminaarin musiikin lehtorina vuosina 1899 - 1919. Vuonna 1919 Törnuddista tuli kouluhallituksen ensimmäinen laulunopetuksen tarkastaja.

Häneltä ilmestyi vuonna 1913 Koulun laulukirja, jossa oli 312 laulua. Tämän runsaasti kansansävelmiä sisältäneen kirjan yhdestä laulusta tuli yksi kaikkein eniten lauletuista suomalaisista lauluista, ja tämä lauluhan oli Jo Karjalan kunnailla lehtii puu. Aksel Törnuddin sävellyksiä ovat myös Satakunnan laulu, Meripoikatte veis, Kirkonkäynti, Kitkat katkat ja Loitsu.

J.N. Vainio (1875 - 1948)

Porilainen opettaja ja musiikkimies J.N. Vainio toimitti vuonna 1909 teoksen Valistuksen Laulukirja. Laulukirjassa oli 220 laulua ja kirjasta ei laulettu vain kouluissa, vaan se yleistyi myös iltamien, sekä erilaisten juhlien ja kokousten yhteislaulukirjana. Kirjasta on otettu 41 painosta. Vainion sävellyksiä ovat mm. Satakunnan laulu, Kissimirri (Kissimirri, kissimirri koreana käyt), Köyhän lapsen joulukuusi, Mammanpojan laulu, Minäpä olen se pikkuinen poika ja Mirri (Mirrin kolttu se kirjava on).

Heikki Klemetti (1876 - 1953)

Heikki Klemetti oli säveltäjä, sovittaja, musiikkikriitikko ja kuoronjohtaja. Häneltä ilmestyi lukuisia musiikin kirjasia ja vihkosia, kuten: Uusi lauluhupi : pieniä laulelmia koulua ja kotia varten, WSOY 1928.

Wilho Siukonen (1885 - 1941)

Lehtori Vilho Siukonen toimitti kouluille vuonna 1929 laulukirjan, joka on tullut tunnetuksi tuhansille ja tuhansille suomalaisille koululapsille. Hänen kirjansa oli maamme käytetyin koululaulukirja aina peruskoulun tuloon saakka 1970-luvulle. Hänen kirjallista tuotantoaan ovat Musiikkioppi, 1922 - Kansakoulun musiikkioppi, 1923 - Laulukirja, Kodin ja koulun lauluja, 1929 - Koululasten laulukyvystä, väitöskirja 1935.



Martti Hela.

Martti Hela (1890 - 1965)

Martti Helalla oli hyvin monipuolinen koulutus. Musiikin puolella hän valmistui kanttori-urkuriksi vuonna 1912. Hän selvitteli urkujen rakentamista, paneutuen syvällisesti urkujen soittamiseen ja opiskeli myös musiikkitieteitä ja säveltämistä. Hän sävelsi noin sata laulua.

Vuonna 1917 ilmestyi Martti Helan toimittamana kirja Laulu kansakouluopetuksen virkistysaineena. Martti Hela halusi tehdä koulujen laulutunneista lapsille mahdollisimman innostavia ja kiinnostavia.

"Tehkää työtä, tehkää työtä! Oppikaa voittamaan luontainen velttous... Oppikaa pääsemään alkuun milloin vain ja tunteesta riippumatta!" - Martti Helan ohje tuleville opettajille.

Paavo Halme ja Väinö Paavola

Halmeen ja Paavolan Kansakoulun laulukirja ilmestyi ilmeisesti 1930-luvun alussa ja siitä otettiin myöhempinä vuosina useita painoksia.



Imatran Yhteislyseo, kuvattu Uudelle Suomelle; oppilaat istuvat pulpeteissaan laulukirjat auki, opettaja soittaa pianoa musiikkiluokassa. Kuva vuodelta 1963, Lappeenrannan museot.

Lauri Parviainen (1900 - 1949)

Laulunopettaja Lauri Parviaiselta ilmestyi vuonna 1934 Koulun laulukirja. Siinä oli 340 laulua. Hän julkaisi myös säestyskirjan Sävelmistö 1936, kokoelman Kouluvirsiä 1931, sekä Koulun kuorolauluja 1936. Hänen kuolemansa jälkeen ilmestyi vielä vuonna 1950 Pienten lauluja.



All Rights Reserved
*Kuva - Copyright, Photo by © Antikvaari.fi.

Olavi Ingman (1903 - 1990)

Olavi Ingman oli urkutaiteilija, pianisti, säveltäjä, musiikkitieteilijä ja musiikkipedagogi. Kaiken muun työnsä ohessa hän laati musiikkikirjoja kouluille. Hänen musiikkikirjojaan ovat Laula sinäkin: Koulun laulukirja, 1952, Laula sinä minä soitan WSOY, 1969 ja Opettajan musiikkioppi, 1955.

Olavi Pesonen (1909 - 1993)

Olavi Pesonen oli filosofian kandidaatti, jonka pääaine oli musiikkitiede. Hän toimi uransa alkuvuosina Helsingin suomenkielisten kansakoulujen laulunopettajana. Hänen laulukirjansa ilmestyi vuonna 1938 ja siinä oli 360 laulua.



Ahti Sonninen, kuvassa oikealla, puhumassa perinneseminaarissa Lohjalla toukokuussa 1974. Kuvaaja Pekka Kyytinen, kuva Museovirasto.

Ahti Sonninen (1914 - 1984)

Säveltäjä, musiikkikasvattaja ja professori Ahti Sonninen on jättänyt suuret jälkensä suomalaiseen musiikkiin ja myös koulumusiikkiin. Hänellä oli merkittävä osansa sotien jälkeen tapahtuneessa, lasten musiikkiopetuksen uudistamisessa. Hän toi kouluopetukseen mukaan kouluorkesterit ja nokkahuilun.

Ahti Sonninen painotti erityisesti kansanlaulujen tärkeää merkitystä musiikin ja laulamisen oppimisessa. Hän on toimittanut monia tunnettuja koululaulukirjoja ja soittokokoelmia, kuten Laulan ja soitan, Musiikki I–IX, Soitamme yhdessä, Yhteissoiton perusteet ja 123 kaanonia.

Kouluorkesteri - Musiikkia oppimaan

Jorma Pukkila (1924 - 1988) ja Matti Rautio (1922 - 1986)

Kaksi pedagogia, Jorma Pukkila ja Matti Rautio julkaisivat vuonna 1958 kouluille kirjan Musiikkia oppimaan. Tämä laulukirja oli uranuurtaja alallaan, sillä siinä oli laulamisen lisäksi esitelty myös koulusoitinten käyttöä. Kirja oli "laulavan ja soittavan nuorison oppikirja". Siinä lähdettiin alkusanojensa mukaankin siitä, että koulujen ns. laulutuntien tulisi olla ennen kaikkea musiikkitunteja ja niillä annettavan opetuksen pelkän laulattamisen sijasta musiikinopetusta.

Nokkahuilut ovat olleet koululaisten perussoittimia.

Koulusoittimia ovat kirjan mukaan erityisesti rytmisoittimet, jotka muodostavat kouluorkesterin rungon: triangelit, tamburiinit, kastanjetit, lautaset, helistimet ja rummut. Myös oppilaiden itsensä hankkimat soittimet, kuten nokkahuilut, torvet, viulut, mandoliini ja kitara soveltuvat hyvin kouluorkesteriin. Joko laulamisen säestyssoittimena taikka osana orkesteria voidaan käyttää sekä pianoa että urkuharmoonia.

Soittimia koulujen laulutunneilla oli tarkoitus käyttää erityisesti laulua tukevaan säestykseen. Tämän laulukirjan mukaan jopa opettajat tulisivat iloisesti yllättymään siitä, kuinka hauskan ja virkistävän lisän jo pelkkä triangelin ja tamburiinin rytmikäs käyttö jonkin reippaan laulun yhteydessä antaa.

Eräissä kirjan lauluissa on valmiina säestyksenkin merkintöjä, mutta parhaimmillaan opettaja ja oppilaat voivat yhdessä improvisoida säestyksiä mieluisimpiin lauluihinsa. Tällainen esityksen työstäminen ja säestyksen luominen yhdessä laulun kanssa on hyvin palkitsevaa ja muodostaa mitä viehättävimmän musiikkitunnin sisällön.

Kirjan innostavat ja kohottavat sanat sopinevat ohjeeksi kaikille koulujen laulukirjoille ja -tunneille.

"Jos Musiikkia oppimaan-kirja pystyy tuomaan mukanaan tuulahduksen nykyajan iloisista, virkeistä ja innostavista musiikkitunneista, helpottamaan opettajan työtä musiikkitunneilla ja osaltaan kasvattamaan lasten orastavaa musiikkitajua pysyväksi musiikinrakkaudeksi, on se täyttänyt tehtävänsä."

Lähteet
*Reijo Pajamo: Koulun laulutunnilla - REPALE-Kustannus 2013
*Otavan musiikkitieto - toimittanut Keijo Virtamo
*Jorma Pukkila, Matti Rautio: Musiikkia oppimaan - Fazer, neljästoista painos 1968
*Markus Similä: Suomen laulut ja niiden tekijät - Gummerus 2007
*Suomen musiikin historia - Kansanmusiikki - WSOY 2006
*Vahvike: Luettelo kansakoululauluista
*Suomalaisen laulukirjan historiaa: Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa
*Erja Kosonen: Laulukirjat koulun arvokasvatuksen ytimessä