Kuvassa yllä Sortavala. Punainen rakennus on Sortavalan vanha paloasema.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Ninara

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - karttapohja Copyright Kartta © OpenStreetMapin tekijät.

Laatokan kaupungit ja kylät

Laatokan rannikkokaupungeista tärkeimpiä ovat Nevan luusuassa eli niskassa sijaitseva Petrokrepost eli Pähkinälinna, Laatokan pohjoisrannalla sijaitseva Sortavala ja Laatokan luoteisrannalla sijaitseva Priozersk eli Käkisalmi.

Staraja Ladoga, puutalo, joka edustaa Venäjän rakennuskulttuurin perinteitä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Ludvig14

Staraja Ladoga, linnoitus.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Grigory Gusev

Staraja Ladoga

Olhavanjoen suupuolella, 13 kilometrin etäisyydellä Laatokasta sijaitsee Staraja Ladoga, suomeksi Laatokanlinna, Laatokankaupunki tai Vanha-Laatokka. Se on perustettu vuonna 753 ja on Venäjän vanhin kaupunki. Se oli myös Venäjän ensimmäinen pääkaupunki. Nykyisin Staraja Ladoga on pieni, hiljainen kylä, jossa on noin 2 000 asukasta ja josta löytyy vanhoja kirkkoja ja linnoituksia 1100 - 1200-luvuilta.

Novaja Ladoga

Olhavajoen suulla, Laatokan rannalla on Pietari Suuren perustama Novaja Ladoga, suomeksi Uusi Laatokankaupunki eli Uusi-Laatokka. Kaupungissa on noin 9 000 asukasta.

Aunus

Laatokan itäpuolella, lähellä Laatokan rantaa sijaitsee Aunuksen kaupunki, jossa asuu 9 500 ihmistä. Sodan aikana suomalaiset valloittivat koko Aunuksen. Nykyisin Aunuksen syrjäkylien, karhean kauniilla raiteilla vallitsee hiljainen ja passiivinen tunnelma. Jokivarren harmaiksi patinoituneet rakennukset muodostavat kauniin kulttuurimaiseman, jossa aika tuntuu pysähtyneen. Aunuksen asukkaissa on paljon karjalaisia ja siellä pärjää nykyisinkin suomen kielellä varsin hyvin. Aunuksen työttömyysprosentti on 50.

Vitele

Kaunis ja hiljainen 1 700 asukkaan karjalaiskylä Vitele sijaitsee 40 kilometriä Aunuksesta luoteeseen. Vitele muistetaan Suomeen liittyvistä, sotahistoriallista tapahtumistaan. Jatkosodan vetäytymis- ja viivytysvaiheessa Vitele oli sodan tulimyrskyn keskellä pari päivää kesäkuun 1944 lopulla. Suomalaisjoukot irtautuivat kylästä ja koko Viteleenjoki-linjalta 29.6.1944.

Lahdenpohja.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © Tvkosone

Lahdenpohja

Lahdenpohja on kotoisa, 9 000 asukkaan pikkukaupunki Sortavalan etelälounaispuolella, Laatokan luoteisella rannalla. Kaupunki sijaitsee lahden pohjukassa ja sen satama on siksi Laatokan suojaisin. Lahdenpohjan kauppala on perustettu vuonna 1924, jolloin se kuului Suomeen. Vuonna 1945 Lahdenpohjasta tuli kaupunki. Kaupungissa toimiva, Bumeks-yhtiön omistama Lahdenpohjan vaneri- ja huonekalutehdas, toimittaa tuotteitaan ympäri maailman ja se toimii myös Ikean alihankkijana. Sillä on 750 työntekijää - joka toinen taikka kolmas Lahdenpohjan perhe on toimeentulossaan riippuvainen tästä vaneritehtaasta.

Losevon eli Kiviniemen keskustaa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Tvkosone

Losevo - silta yli kuohuvan Vuoksen.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Ninara

Losevo - Kiviniemi

Käkisalmen eteläpuolella, Vuoksen varrella on Losevo. Suomen aikana se tunnettiin Kiviniemenä. Losevo on nykyisin suosittu vapaa-ajanviettopaikka ja siksi siellä ovat palvelutkin sen mukaiset. Losevo oli tuttu paikka kirjailija Pentti Haanpäälle, joka suoritti varusmiespalveluksensa Kiviniemen kasarmissa ja kirjoitti sen pohjalta novellikokoelmansa Kenttä ja kasarmi.

Rahja

Losevon eteläpuolella sijaitseva Rahja on saanut nimensä pietarinsuomalaisen punaupseerin, Leninin ystävän ja henkivartijan Eino Rahjan (1885 - 1936) mukaan.

Pähkinälinna

Pähkinälinna on kaupunki Laatokan niskassa, lähellä Laatokkaa, Nevajoen suulla. Kaupungissa on noin 13 000 asukasta.

Pähkinäsaaren linna. Sijaintipaikkana saari, Pähkinäsaari Laatokan niskassa, Nevajoen suussa, josta Laatokan vedet laskevat Nevaan.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Reijo Siponen

Pähkinäsaaren linna - Pähkinäsaaren rauha 1323, Täyssinän rauha 1595, Stolbovan rauha 1617, Uudenkaupungin rauha 1721

Novgorodilaiset perustivat ja rakensivat Pähkinäsaaren linnan vuonna 1323. Ensimmäinen linna oli puurakenteinen. Linna oli hyvin tärkeä sekä Venäjälle että Ruotsille, koska jo muutaman kuukauden kuluttua sovittiin ikuisesta rauhasta Ruotsin ja Venäjän välillä. Tämähän osoittautui myöhempinä vuosisatoina toiveajatteluksi.

Pähkinäsaaren linnassa tehtiin vuonna 1323 Pähkinäsaaren rauha Ruotsin ja Novgorodin välillä, näiden sodittua pitkään keskenään. Maat jakoivat Karjalan kahtia niin, että rajalinja kulki Karjalan kannaksen Jääskestä Pohjois-Pohjanmaan Pattijoelle. Tämä raja oli voimassa 272 vuotta, Täyssinän rauhaan vuonna 1595 saakka.

Sodat Venäjän ja Ruotsin välillä kuitenkin jatkuivat ja Ruotsi miehitti Pähkinäsaaren linnaakin vuodet 1612 - 1702. Ruotsi rakensi linnaan hallinta-aikanaan kuninkaantornin, joka on Venäjän ainut Ruotsin vallan ajoilta peräisin oleva rakennus.

Stolbovan rauhassa vuonna 1617 linna tuli suurvalta-aikaansa elävän Ruotsin haltuun, kuten tuli koko Käkisalmen läänikin lähes sadan vuoden ajaksi. Ruotsi ryhtyi tällöin raskaasti verottamaan paikallisia asukkaita ja käännyttämään heitä ortodoksisuudesta luterilaisuuteen. Tämän seurauksena noin puolet Käkisalmen alkuväestöstä lähti evakkoon. He asettuivat Moskovan lähelle Tveriin, jonne syntyi Tverin Karjala, jossa karjalainen kulttuuri elää edelleenkin vahvasti.

Venäjä puolestaan otti linnan takaisin Suuressa Pohjan sodassa vuonna 1702. Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 Venäjä sai Ruotsilta takaisin haltuunsa koko Käkisalmen läänin ja Karjalankin lähes Suomen nykyistä rajaa myöten. Suuren Pohjan sodan jälkeen linnoitusta ei enää tarvittu sotilaallisiin tarkoituksiin ja siitä tehtiin vankila. Leninin veli Aleksandr Uljanov teloitettiin tässä linnassa. Tämän vuoksi Lenin tiettävästi radikalisoitui. Ilman veljen teloitusta Leninistä olisi saattanut tulla pankkiiri, jolloin Venäjä olisi säästynyt vallankumoukselta, Saksa Hitleriltä ja maailma sodalta.

Tyttökoulu, Sortavala. Arkkitehti Jakob Ahrenbergin (1847 - 1914) suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1911. Rakennuksen tunnuspiirre ovat sen länsikulman kolmiomuotoiset harjat. Tyttökoulun rakennus edustaa 1900-luvun alun rakennustaidetta. Sille oli ominaista tyylien sekoitus, myös jugendtyylin piirteet näkyvät selvästi. Rakennus kärsi talvisodan pommituksissa vain vähäisiä vaurioita. Rakennus säilyi ehjänä myös elokuussa 1941, Sortavalan taistelussa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Ninara

Poikalyseo, Sortavala. Arkkitehti Jakob Ahrenbergin (1847 - 1914) suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1901.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Ninara

Raatihuone, Sortavala. Arkkitehti Frans Sjöströmin (1840 - 1885) suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1885.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Ninara

Syväri.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Ninara

Syvärin taistelut

Äänisen ja Laatokan yhdistävä Syväri tuli hyvin tunnetuksi jatkosodan loppuvaiheen raskaista puolustustaisteluistaan. Laatokan itäpuolella, Lotinanpellossa Syvärillä Neuvostoliiton puna-armeija teki suurhyökkäyksen kesällä 1944.

Suomalaiset linnoitustöissä muutama päivä ennen Neuvostoliiton suurhyökkäystä. Kohti Lotinanpeltoa suuntautunutta hyökkäystä edelsi massiivinen tykistökeskitys, jossa oli mukana 1 500 tykkiä ja kranaatinheitintä.

Sortavalan vanha paloasema.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Ninara

Sortavala - Siitoinin talo. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Paavo Uotila. Rakennus valmistui vuonna 1907. Uotila piirsi Siitoinin talon ajan moderniin kansallisromanttiseen tyyliin, mikä näkyy esimerkiksi rakennuksen siluetissa, erkkereissä ja Sortavalan kaupunkikuvaan olennaisesti kuuluvassa kulmatornissa kupoleineen.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © John Spooner

Sortavala

Sortavala oli 1800-luvun alkupuolelta 1940-luvulle saakka osa Suomea. Sortavalalla oli tuolloin merkittävä asema Laatokan Karjalan kulttuurielämän keskuksena. Siellä toimivat mm. seminaarit miehille, naisille ja papeille.

Sortavala perustettiin vuonna 1632, mutta se oli tärkeä kauppapaikka jo 1500-luvulla. Suuren Pohjan sodan aikana kaupunki koki hävityksen ja menetti merkityksensä pitkäksi aikaa. Sortavala joutui Uudenkaupungin rauhan jälkeen vuonna 1721 osaksi Venäjää. Suomeen Sortavala liitettiin vuonna 1811.

Talvisodan ja jatkosodan aikana kaupungin rakennukset kokivat tuhoja. Suomi joutui talvisodan jälkeen luovuttamaan Sortavalan Venäjälle vuonna 1940, mutta valtasi sen takaisin jatkosodassa ja menetti lopullisesti sodan päättyessä vuonna 1944.

Nykyinen Sortavala on suomalaisen rakennustaiteen ulkoilmamuseo. Suomen parhaat arkkitehdit ovat aikoinaan piirtäneet kaupunkiin talojaan. Karjalan viihde-elämän keskuksessa, Sortavalassa on nykyisin noin 20 000 asukasta.

Vanha, suomalaisten rakentama talo Käkisalmessa syksyllä 2018.

Käkisalmen linna, jonka alueella nykyisin järjestetään erilaisia kesäjuhlia. Vuoksen sanotaan syleilevän tätä kauniissa puistossa sijaitsevaa linnoitusta, seudun upeinta nähtävyyttä. Linnoituksen alkuperäinen tarkoitus oli estää ruotsalaisia tunkeutumasta Vuokselle.

Käkisalmi, ortodoksikirkko.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © Ninara

Käkisalmi

85 km Viipurista koilliseen sijaitsee Käkisalmi kohdassa, jossa Vuoksen pohjoinen suuhaara laskee Laatokkaan. Kaupunki syntyi 1200-luvulla, karjalaisten Vuoksen suulle rakentaman linnan ympärille. Kaupungin virallinen perustamisvuosi on 1294. Kaupungin 600-vuotisjuhlaa vietettiin vuonna 1894, jolloin se kuului Suomeen. Käkisalmi on karjalaisuuden syntysija, ja se on perustettu paikalle, jossa kuultiin käen kukkuvan ensimmäistä kertaa.

Vuonna 1812 Käkisalmi liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan. Käkisalmi kuului Suomeen sotavuosiin 1940-luvulle saakka. Suomi luovutti Käkisalmen Venäjälle ensiksi talvisodan jälkeen, Moskovan rauhassa vuonna 1940 - ja sen jälkeen uudelleen ja lopullisesti jatkosodan jälkeen vuonna 1944.

Käkisalmi oli kuuluisa markkinoistaan, ja niistähän Veikko Lavi laulaa: "Käkisalmen markkinoilta ennen sotia, isä toi väärän vitosen kotia...".

Käkisalmen kaupungissa on nykyisin noin 20 000 asukasta.

Matkustaja-alus, jokilaiva Amiraali Kuznetsov Laatokalla, Valamossa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Alexxx Malev

Lähteet
*Valitut Palat: Suuri maailmantieto
*Spectrum, WSOY
*Kodin suuri tietosanakirja, Weilin+Göös
*Yle, Elävä arkisto, Arvo Tuominen: Laatokan ympäri henkilöautolla huristellen
*Suomen Sotahistoriallinen Seura ry: Vitele - Sortavalan tyttökoulu
*heninen.net: Sortavalan tyttökoulu ja lyseo
*Virtual Sortavala